Tasavallan presidentti Sauli Niinistöä haastatellaan Journalistiliiton juhlavuoden lyhytelokuvaan. Kameran takana ovat kuvaaja Sami Levo ja ohjaaja Jani Pyylampi.

Journalistiliitto täyttää sata – juhlavuoden ohjelmaan kuuluvat lyhytelokuva, Journalismin juhla ja yhdistysten tilaisuudet

JOURNALISTI
7.1.2021

Nina Erho, teksti
Jon Norppa / Tasavallan presidentin kanslia, kuva

Journalistiliiton perustamisesta tulee 28. maaliskuuta kuluneeksi sata vuotta. Merkkivuotta juhlitaan muun muassa lyhytelokuvalla, juhlatapahtumalla ja liiton sosiaalisen median kanavissa.

Juhlavuoden lyhytelokuva tarkastelee liiton jäsenten työn merkitystä muiden silmin. Haastateltavana ovat muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö, kirjailija Rosa Liksom, tanssija ja koreografi Jorma Uotinen ja Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

”Elokuva on käytännöllinen keino muistuttaa jäseniä siitä, miten hienoa ja arvokasta työtä he tekevät ja siitä, miten merkittävää työtä Journalistiliitto tekee”, sanoo liiton puheenjohtaja Hanne Aho.

Elokuvaa esitetään muun muassa liiton jäsenyhdistysten vuosikokouksissa ja -juhlissa.

”Koska kaikki 14 000 jäsentä eivät mahdu yhteen juhlaan, elokuva vie juhlan jäsenten luo”, Aho sanoo.

Elokuvan toteuttaa tuotantoyhtiö GimmeYaWallet. Sen valitsi tehtävään Journalistiliiton hallitus liiton tarjouspyyntöön vastanneiden tuotantoyhtiöiden joukosta.

Elokuvan valmistelua ja toteutusta ovat tukeneet muun muassa Yleisradio, MTV ja Sanoma.

Elokuvan oli määrä olla osa myös liiton juhlaseminaarin ohjelmaa maaliskuussa, mutta seminaari jouduttiin perumaan koronatilanteen takia.

Myös jäsenyhdistysten tilaisuuksien suunnitelmat elävät tautitilanteen mukaan.

”Juuri nyt iloitsen siitä, siitä, että elokuva on tulossa ja siitä, että niin moni taho on auttanut meitä sen tekemisessä”, Aho sanoo.

Kahdeksanminuuttinen elokuva katsahtaa myös liiton historiaan ja nykyisyyteen.

Niistä kertovat elokuvassa liiton pitkäaikainen pääsihteeri Eila Hyppönen, Journalistin entinen päätoimittaja ja liiton vuonna 2018 ilmestyneen historiikin puuhahenkilö Markku Lappalainen, liiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen ja puheenjohtaja Aho.

 

Juhlavuoden päätapahtuma on Journalismin juhla, joka järjestetään 14. lokakuuta Helsingissä Bio Rexissä ja Lasipalatsissa. Tapahtumassa juhlaohjelma yhdistyy perinteisten Journalismin päivien tarjoamaan ammatilliseen inspiraatioon.

Juhlavuoden teemoja ovat ammattiylpeys, yhteisön voima ja se, mitä jäsen liitoltaan saa. Media-alan ulkopuolisille viestitään jäsenistön ja liiton työn merkityksestä, kertoo juhlajärjestelyjen kokonaisuudesta vastaava liiton palvelujohtaja Simon Huldén.

”Kun puhutaan Journalistiliitosta, puhutaan aina enemmästä kuin ammattiyhdistysliikkeen perinteisistä tehtävistä. Kyse on etiikasta, ihmisoikeuksista, demokratiasta ja sananvapaudesta”, Huldén sanoo.

Huldén toivoo juhlavuoden kasvattavan liiton tunnettuutta tavalla, joka helpottaa sekä sen jäsenten työtä että liiton työtä sille tärkeiden asioiden puolesta tulevaisuudessa.

Juhlavuoden alkaessa koronapandemian vaikutukset liiton jäsenten työllisyyteen laskevat tunnelmia tavalla, jota kukaan ei osannut juhlasuunnittelun alkaessa aavistaa.

Huldén myöntää, että vaatii tasapainoilua juhlia, kun monella jäsenellä ei juuri nyt ole juhlatunnelmaan aihetta.

”Silti ilon hetket ovat tarpeellisia. Ja juhlabudjetti on erillinen, ei pois liiton muusta toiminnasta, jolla tuetaan jäsenten pärjäämistä”, Huldén sanoo.

Journalistiliiton talousjohtajan Helena Vistin mukaan juhlavalmisteluihin oli vuonna 2020 varattu 23 000 euroa. Tälle vuodelle juhlimiseen on varattu 87 000 euroa.

”Pääosa juhlabudjetista menee Journalismin juhlaan ja elokuvaan”, Visti sanoo.

 

Osa liiton jäsenyhdistyksistä täyttää sata vuotta Journalistiliiton kanssa samana vuonna.

Koronan vuoksi juhlansa ovat siirtäneet alkuvuodesta myöhemmäksi muun muassa Pirkanmaan Journalistit ja Satakunnan Journalistit. Helsingin Seudun Journalistit siirsi loppuvuoteen 2020 suunniteltua satavuotisjuhlaansa vuodella.

Tässä kuussa liitto alkaa julkaista sosiaalisessa mediassa Sata tähtihetkeä -sarjaa, joka käsittää poimintoja liiton ja journalismin historiasta.

Myös ulkopuoliset ovat halunneet muistaa liittoa sen juhlavuonna. Posti julkaisee 20. tammikuuta Journalistiliitto 100 vuotta -juhlapostimerkin.

Ilkka Kärkkäisen suunnittelemaan merkkiin on kuvattu J-kirjain ja kaksi puhekuplaa, jotka edustavat erilaisia mielipiteitä. Merkki kertoo mielipiteiden ilmaisemisen vapaudesta ja oikeudesta osallistua keskusteluun.

Liiton juhlavuonna julkaistaan myös virallinen kultainen Journalismi-juhlaraha. Juhlarahan suunnittelukilpailun järjesti valtiovarainministeriön asettama juhlarahalautakunta. Rahan julkaisuajankohta selviää myöhemmin.

Lue lisää: Kahdeksan satavuotiasta yhdistystä juhlii tänä vuonna, jos korona suo

 



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta