Tasavallan presidentti Sauli Niinistöä haastatellaan Journalistiliiton juhlavuoden lyhytelokuvaan. Kameran takana ovat kuvaaja Sami Levo ja ohjaaja Jani Pyylampi.

Journalistiliitto täyttää sata – juhlavuoden ohjelmaan kuuluvat lyhytelokuva, Journalismin juhla ja yhdistysten tilaisuudet

JOURNALISTI
7.1.2021

Nina Erho, teksti
Jon Norppa / Tasavallan presidentin kanslia, kuva

Journalistiliiton perustamisesta tulee 28. maaliskuuta kuluneeksi sata vuotta. Merkkivuotta juhlitaan muun muassa lyhytelokuvalla, juhlatapahtumalla ja liiton sosiaalisen median kanavissa.

Juhlavuoden lyhytelokuva tarkastelee liiton jäsenten työn merkitystä muiden silmin. Haastateltavana ovat muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö, kirjailija Rosa Liksom, tanssija ja koreografi Jorma Uotinen ja Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

”Elokuva on käytännöllinen keino muistuttaa jäseniä siitä, miten hienoa ja arvokasta työtä he tekevät ja siitä, miten merkittävää työtä Journalistiliitto tekee”, sanoo liiton puheenjohtaja Hanne Aho.

Elokuvaa esitetään muun muassa liiton jäsenyhdistysten vuosikokouksissa ja -juhlissa.

”Koska kaikki 14 000 jäsentä eivät mahdu yhteen juhlaan, elokuva vie juhlan jäsenten luo”, Aho sanoo.

Elokuvan toteuttaa tuotantoyhtiö GimmeYaWallet. Sen valitsi tehtävään Journalistiliiton hallitus liiton tarjouspyyntöön vastanneiden tuotantoyhtiöiden joukosta.

Elokuvan valmistelua ja toteutusta ovat tukeneet muun muassa Yleisradio, MTV ja Sanoma.

Elokuvan oli määrä olla osa myös liiton juhlaseminaarin ohjelmaa maaliskuussa, mutta seminaari jouduttiin perumaan koronatilanteen takia.

Myös jäsenyhdistysten tilaisuuksien suunnitelmat elävät tautitilanteen mukaan.

”Juuri nyt iloitsen siitä, siitä, että elokuva on tulossa ja siitä, että niin moni taho on auttanut meitä sen tekemisessä”, Aho sanoo.

Kahdeksanminuuttinen elokuva katsahtaa myös liiton historiaan ja nykyisyyteen.

Niistä kertovat elokuvassa liiton pitkäaikainen pääsihteeri Eila Hyppönen, Journalistin entinen päätoimittaja ja liiton vuonna 2018 ilmestyneen historiikin puuhahenkilö Markku Lappalainen, liiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen ja puheenjohtaja Aho.

 

Juhlavuoden päätapahtuma on Journalismin juhla, joka järjestetään 14. lokakuuta Helsingissä Bio Rexissä ja Lasipalatsissa. Tapahtumassa juhlaohjelma yhdistyy perinteisten Journalismin päivien tarjoamaan ammatilliseen inspiraatioon.

Juhlavuoden teemoja ovat ammattiylpeys, yhteisön voima ja se, mitä jäsen liitoltaan saa. Media-alan ulkopuolisille viestitään jäsenistön ja liiton työn merkityksestä, kertoo juhlajärjestelyjen kokonaisuudesta vastaava liiton palvelujohtaja Simon Huldén.

”Kun puhutaan Journalistiliitosta, puhutaan aina enemmästä kuin ammattiyhdistysliikkeen perinteisistä tehtävistä. Kyse on etiikasta, ihmisoikeuksista, demokratiasta ja sananvapaudesta”, Huldén sanoo.

Huldén toivoo juhlavuoden kasvattavan liiton tunnettuutta tavalla, joka helpottaa sekä sen jäsenten työtä että liiton työtä sille tärkeiden asioiden puolesta tulevaisuudessa.

Juhlavuoden alkaessa koronapandemian vaikutukset liiton jäsenten työllisyyteen laskevat tunnelmia tavalla, jota kukaan ei osannut juhlasuunnittelun alkaessa aavistaa.

Huldén myöntää, että vaatii tasapainoilua juhlia, kun monella jäsenellä ei juuri nyt ole juhlatunnelmaan aihetta.

”Silti ilon hetket ovat tarpeellisia. Ja juhlabudjetti on erillinen, ei pois liiton muusta toiminnasta, jolla tuetaan jäsenten pärjäämistä”, Huldén sanoo.

Journalistiliiton talousjohtajan Helena Vistin mukaan juhlavalmisteluihin oli vuonna 2020 varattu 23 000 euroa. Tälle vuodelle juhlimiseen on varattu 87 000 euroa.

”Pääosa juhlabudjetista menee Journalismin juhlaan ja elokuvaan”, Visti sanoo.

 

Osa liiton jäsenyhdistyksistä täyttää sata vuotta Journalistiliiton kanssa samana vuonna.

Koronan vuoksi juhlansa ovat siirtäneet alkuvuodesta myöhemmäksi muun muassa Pirkanmaan Journalistit ja Satakunnan Journalistit. Helsingin Seudun Journalistit siirsi loppuvuoteen 2020 suunniteltua satavuotisjuhlaansa vuodella.

Tässä kuussa liitto alkaa julkaista sosiaalisessa mediassa Sata tähtihetkeä -sarjaa, joka käsittää poimintoja liiton ja journalismin historiasta.

Myös ulkopuoliset ovat halunneet muistaa liittoa sen juhlavuonna. Posti julkaisee 20. tammikuuta Journalistiliitto 100 vuotta -juhlapostimerkin.

Ilkka Kärkkäisen suunnittelemaan merkkiin on kuvattu J-kirjain ja kaksi puhekuplaa, jotka edustavat erilaisia mielipiteitä. Merkki kertoo mielipiteiden ilmaisemisen vapaudesta ja oikeudesta osallistua keskusteluun.

Liiton juhlavuonna julkaistaan myös virallinen kultainen Journalismi-juhlaraha. Juhlarahan suunnittelukilpailun järjesti valtiovarainministeriön asettama juhlarahalautakunta. Rahan julkaisuajankohta selviää myöhemmin.

Lue lisää: Kahdeksan satavuotiasta yhdistystä juhlii tänä vuonna, jos korona suo

 



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta