Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

JOURNALISTI
7.1.2021

Maria Pettersson, teksti
Liisa Huima, kuva

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Journalistiliitto saa satavuotisjuhlien kunniaksi uuden ilmeen. Kasvojenkohotuksen toteutti graafinen suunnittelija Tuija Tarkiainen.

”Tärkein muutos on se, että nyt linja on yhtenäinen. Kaikki materiaali pressikortista kokouskutsuihin ja käyntikorteista powerpointteihin toteuttaa samaa ilmettä. Se edustaa rohkeutta ja uskottavuutta, demokratiaa ja tasa-arvoa. Liitto on jämäkkä vaikuttaja, joka välittää jäsenistään”, Tarkiainen kertoo.

Tunnusväreiksi valikoituivat musteensininen ja ”naku”.

”Musteensininen viittaa tietysti musteeseen. Sininen on luotettava ja demokraattinen, vähän virallinenkin. Naku puolestaan on nykyaikainen ja tuo mukaan läheisyyttä. Se tulee alkujaan printtilehden historiasta, ja esimerkiksi Financial Times käyttää sitä edelleen. Värit muodostavat kauniin ja nykyaikaisen yhdistelmän”, Tarkiainen sanoo.

Fontiksi Tarkiainen valitsi Letters from Sweden -suunnittelutoimiston Funkis-fontin, joka räätälöitiin Journalistiliitolle sopivaksi.

”Siinä on pohjoismaista selkeyttä ja tunnistettavuutta.”

Toinen fontti on helposti luettava ja lähes kaikista tekstinkäsittelyohjelmista löytyvä Cambria.

”Cambria on fonttien työhevonen”, Tarkiainen sanoo.

”Muutoksia harkittiin tarkkaan, mutta lopulta ilmeen uudistaminen on perstuntumapeliä – mikä tuntuu oikealta ja näyttää hyvältä? Osa tykkää, osa ei, mutta toivon, että moni kokee uuden ilmeen omakseen. Ja ettei ainakaan tule paha olo, kun katsoo pressikorttia.”


Lue lisää: Perinteinen pressikortti muuttuu tilattavaksi – digitaalinen kortti päivittyy automaattisesti (Journalisti 7/2020)

 



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta