Journalismi tunnistaa huonosti suomalaisen korruption, kirjoittaa toimittaja Salla Nazarenko

Salla Nazarenko

46-vuotias toimittaja, tietokirjailija ja mediatutkija.

Viimeistelee Tampereen yliopistossa väitöskirjaansa patriotismista Venäjän ja Georgian televisiossa.

Työskennellyt vuosia eri puolilla entistä Neuvostoliittoa sananvapausjärjestöissä.

Korruptionvastaisen Transparency Internationalin Suomen puheenjohtaja.

JOURNALISTI
7.1.2021

Salla Nazarenko, teksti
Aapo Huhta, kuva

Suomen kansainvälinen maine matalan korruption maana istuu sitkeässä. Kun korruptiota tutkiva Transparency International julkaisee vuosittaisen korruptioindeksinsä, ilmestyy Suomessa kymmeniä juttuja, joissa juhlitaan Suomen hyvää sijoittumista.

Tilastoissa Suomi onkin erinomainen maa: maailman onnellisin, eräs vähiten korruptoituneista, tasa-arvon taivas ja paljon muuta. Korruptiota kuitenkin esiintyy meilläkin ja se pitää myöntää, tunnistaa ja paljastaa. Nyt toimittajat usein ylläpitävät myyttiä korruptoitumattomasta maasta sen sijaan että tutkisivat kotimaista korruptiota.

 

Suomalaisen korruption luonteeseen kuuluu, että sitä on vaikea tutkia, osoittaa ja todentaa. Korruptio ilmenee Suomessa ennen muuta epäeettisinä verkostoina, joita kutsutaan myös hyvä veli -verkostoiksi. Suomalaiset ilmi tulleet korruptiotapaukset kertovat näistä verkostoista.

Vantaan entinen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki sai tuomion otettuaan vastaan taloudellisia etuja ystävältään, joka omisti arkkitehtitoimiston. Hovioikeudessa tuomio laimeni lahjusrikkomukseksi, mikä hämmensi lainoppineita.

Kittilän laki on viime vuosien tärkein suomalaista korruptiota kuvaava teos. Mediassa se on ollut häkellyttävän vähän esillä. Sen mukaan Kittilässä Palosaaren yrittäjäsisarusten ympärille on muodostunut verkosto, joka pitää heidän etujaan tärkeämpänä kuin hyvää hallintoa.

Gallupit ja kyselytutkimukset, uusimpana Kunnallis-alan kehittämissäätiön kysely tammikuulta 2020, paljastavat, että suurin osa suomalaisista ajattelee Suomessa olevan korruptiota. Eniten sitä ilmenee kansalaisten mielestä muun muassa vaaleja ja puolueita rahoitettaessa sekä esimerkiksi kaavoituksen ja maankäytön yhteydessä sekä julkisissa virkanimityksissä.

Eräs suomalaisen korruption muoto on pyöröovi-ilmiö, jossa ihmiset vaihtavat vaikkapa korkeasta julkisesta virasta yksityiselle puolelle lobbariksi hyvin lyhyen tai olemattoman karenssiajan jälkeen. Viimeisin skandaali liittyy Puolustusvoimien entisen komentajan Jarmo Lindbergin siirtymiseen konsultiksi hävittäjävalmistaja Lockheed Martinille tekemättä asiasta karenssisopimuksessa vaadittua ilmoitusta. Eräänlaisessa pyöröovessa pyörivät myös toimittajat siirtyessään töihin viestintätoimistoihin tai valtiolle.

 

Verkostoja on kaikilla. Epäeettisiksi ne muuttuvat silloin, kun niiden kautta jaetaan julkista rahaa tai etuja niin, etteivät verkoston ulkopuolelle jääneet saa tasavertaisia mahdollisuuksia.

Verkostojen muuttumista terveistä sairaiksi on hankala havaita. Journalistien käsistä ne lipeävät pitkälti siksi, että tutkivaan työhön on liian vähän resursseja. Esimerkiksi julkisten hankintojen järjestelmällinen tutkiminen sekä erilaisten ilmiantojen seuraaminen vie aikaa, jota journalisteilla ei usein ole.

Korruptio maksaa EU:n arvioiden mukaan unionin taloudelle 120 miljardia euroa vuodessa. Suomessa laskelmat koskevat talousrikoksia ja harmaata taloutta, jotka maksavat valtiolle miljardeja. Korruption ilmiöt, kuten kartellit ja epäselvyydet julkisissa hankinnoissa, tulevat meidän kaikkien maksettaviksi. Siksi olisikin perusteltua käyttää toimituksen resursseja korruption tutkimiseen.

Tänä päivänä käytännössä kaikki suuret suomalaiset korruptioskandaalit ovat löytyneet tutkivan journalismin tuloksena, mutta suomalaiseen korruptioon kajoavien toimittajien määrä on pieni. Suurin osa journalisteista ei edes tiedä, miten ilmiötä voisi ja tulisi tarkastella.

Myös kansainvälisiä verkostoja tarvitaan lisää. Korruptio on rajat ylittävää piilorikollisuutta ja sen lankojen tutkiminen vaatii yhteistyötä, kuten esimerkiksi Panama-vuoto osoitti.

Jatkossa voisimme siis laatia vähemmän juttuja, joissa juhlitaan Suomen sijoittumista korruptiolistalla, ja tutkia suomalaista korruptiota enemmän. Kaikki alkaa tunnustamalla, että Suomi ei ole korruptiosta vapaa maa.

Salla Nazarenko

46-vuotias toimittaja, tietokirjailija ja mediatutkija.

Viimeistelee Tampereen yliopistossa väitöskirjaansa patriotismista Venäjän ja Georgian televisiossa.

Työskennellyt vuosia eri puolilla entistä Neuvostoliittoa sananvapausjärjestöissä.

Korruptionvastaisen Transparency Internationalin Suomen puheenjohtaja.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta