Ylen Minna Salomäenpään mielestä alueellisen uutiskilvan voittaja on yleisö

Minna Salomäenpää, 41, aloitti marraskuussa Yle Keski-Suomen ja Etelä-Savon päällikkönä. Aiemmin hän työskenteli Yle Pohjanmaassa suunnittelevana tuottajana. Uransa Salomäenpää aloitti toimittajana Tampereen Ylessä 2000-luvun alussa. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden ja kauppatieteiden maisteri.

JOURNALISTI
19.11.2020

Nina Erho, teksti

Päällikön rooli on sinulle uusi. Mikä sai tarttumaan haasteeseen?
Olin ollut tuottajana pitkään ja opiskellut henkilöstöjohtamista työn ohella. Valmistuin keväällä Vaasan yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi.

Olet työskennellyt pitkään Länsi-Suomessa. Miten otat haltuun keski- ja itäsuomalaisen todellisuuden?
Seuraan alueen uutisointia, ja toimitusten asiantuntijat auttavat. Aluksi tärkeintä on tutustua toimituksiin ja niiden työhön, vaikka korona viivyttää tapaamisia.

Maakuntalehtien päätoimittajat pitävät Yleä epäreiluna kilpailijana. Mitä ajattelet Ylen paikallistoimitusten ja paikallisten sanomalehtien työnjaosta?
Yleisön kannalta on tärkeää, että alueellisia uutisoijia on enemmän kuin yksi ja että ne kirittävät toisiaan. Joissakin asioissa yhteistyö olisi hedelmällistä, ja sitä on tehtykin eri puolilla Suomea, esimerkiksi vaalien alla.

Ylen mukaan haluat, että Ylen toimitukset ovat ykkösinä alueellisessa uutisoinnissa. Miten tavoite näkyy johtamisessasi?
Panostamme tulevina vuosina uutisiin. Uutiskäsitykseni on kuitenkin lavea – käsittelemme myös ihmisten arkea, ilmiöitä ja puheenaiheita.

Toimituksesi sijaitsevat Jyväskylässä, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Miten olet samaan aikaan tasapuolinen ja alueelliset erityispiirteet huomioiva?
Olen läsnä kaikilla paikkakunnilla, kunhan koronatilanne sallii. Yleisölle oman alueen asiat ovat tärkeitä, ja kerromme heille niistä. Tilanteen vaatiessa yhdistämme toimitusten voimat.

Mikä on tärkeintä etäjohtamisessa?
Huolehtia siitä, että kaikki voivat hyvin ja jaksavat, sekä siitä, että yhteiset tavoitteet ovat kirkkaat. Yhteydenpito on tärkeää ja se, että ihmiset ovat yhteyksissä keskenään.

Mitä kolmea mediaa seuraat eniten?
Yleä, Helsingin Sanomia ja The Guardiania. Maailman isot kehityskulut näkyvät myös alueilla. Nämä uutisoivat aiheet taloudesta populaarikulttuuriin.

Kaksi akateemista loppututkintoa olisi valtti myös yrityselämässä. Mikä pitää sinut journalistina ja Ylessä?
Olen ylpeä yleläinen. Julkinen palvelu, kaikkien suomalaisten tavoittaminen ja tärkeistä asioista uutisoiminen tuntuvat merkityksellisiltä. Yle on iso talo ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia.

Kuka on ammatillinen esikuvasi?
Ylen Uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen. Hän on selkeä suunnannäyttäjä, rautainen ammattilainen ja innostava puhuja. Ja toisena äitini Tuula Numminen, joka teki uransa paikallislehdessä.

Mitä teet vapaa-ajalla?
Toimin kolmen lapseni harrastuskuskina. Remontoin mieheni kanssa vanhaa omakotitaloa. Luen.

Minna Salomäenpää, 41, aloitti marraskuussa Yle Keski-Suomen ja Etelä-Savon päällikkönä. Aiemmin hän työskenteli Yle Pohjanmaassa suunnittelevana tuottajana. Uransa Salomäenpää aloitti toimittajana Tampereen Ylessä 2000-luvun alussa. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden ja kauppatieteiden maisteri.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta