Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

JOURNALISTI
19.11.2020

Mari Marttila

Kirjoittaja on Journalistiliiton juristi.

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

”Työnantaja voi purkaa tämän sopimuksen välittömästi, mikäli tuotanto keskeytyy tai viivästyy koronaepidemiasta tai muusta siihen olennaisesti liittyvästä syystä.”

”Jos tuotanto keskeytyy tai peruuntuu epidemiasta tai viranomaisen määräyksestä johtuen (covid-19), tämä sopimus purkautuu.”

”Irtisanomisaika molemmin puolin 14 päivää. Jos työsuhde irtisanotaan covid-19-epidemiasta johtuen, on irtisanomisaika kaksi päivää.”

Esimerkit ovat media-alan työsopimuksiin tarjottuja kirjauksia. Keväästä alkaen alan uusiin työsopimuksiin on ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Koronakirjauksia on ehdotettu erityisesti määräaikaisiin työsopimuksiin. Pandemia ja poikkeusolot iskivät media-alan yrityksiin kovaa, ja uusilla sopimusehdoilla työnantajat pyrkivät varautumaan mahdollisiin tuleviin pandemia-aaltoihin. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä.

Pandemian vuoksi työlainsäädäntöön tehtiin esimerkiksi lomauttamista ja takaisinottoaikaa koskevia väliaikaisia muutoksia. Työsuhteen päättämistä koskeva ”tavallinen” työlainsäädäntö on kuitenkin suojannut työntekijöitä koko ajan.

 

Irtisanominen ja työsuhteen purkaminen ovat eri asioita. Purkaminen päättää työsuhteen välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Se on hyvin jyrkkä toimenpide, joka vaatii aina työntekijästä johtuvan erityisen painavan syyn. Jos työsuhde puretaan, syiden tulee siis liittyä työntekijän moitittavaan menettelyyn. Koronatilanteessa ei ole kyse tästä eikä työsuhdetta voida siksi purkaa pandemiaan vedoten. Asiasta ei voida sopia työsopimuksessa toisin, koska työsopimuslain työntekijälle tarjoamaa suojaa ei voida sopimalla heikentää.

Lainmukaiset irtisanomisperusteet on lueteltu tyhjentävästi työsopimuslaissa. Irtisanomisen syynä voivat lain mukaan olla vain työntekijästä johtuva asiallinen ja painava syy tai taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Covid-19 itsessään ei ole työsuhteen irtisanomisperuste. Poikkeusolot saattavat joissakin yrityksissä aidosti vähentää tarjolla olevaa työtä olennaisesti ja pysyvästi niin, että työntekijän irtisanominen taloudellisin ja tuotannollisin syin on mahdollista. Yli 20 työntekijää työllistävän työnantajan tulee kuitenkin lähtökohtaisesti käydä yt-neuvottelut ennen kuin päätös irtisanomisista tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla voidaan tehdä.

 

Samanlaisia koronakirjauksia on sisällytetty myös freelancereille tarjottuihin sopimuksiin. Freelancereiden tilanne on erilainen, sillä työsopimuslaki ei suojaa heitä. Oikeudellisesta näkökulmasta freelancer ja toimeksiantaja ovat tasaveroisia toimijoita, jotka voivat sopia toimeksiannon irtisanomisesta vapaasti.

On freelancerin kannalta kohtuutonta, jos vain toinen osapuoli voi vetäytyä sopimuksesta milloin vain ilman varoitusaikaa. Hyväksyessään tällaisen sopimusehdon freelancer käytännössä ottaa riskin, ettei jo tehdystä työstä makseta lainkaan palkkaa. Sopimuksissa olisikin hyvä sopia aina jonkinlaisen korvauksen maksamisesta mahdollisesta perumisesta huolimatta.



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta