Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

JOURNALISTI
19.11.2020

Mari Marttila

Kirjoittaja on Journalistiliiton juristi.

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

”Työnantaja voi purkaa tämän sopimuksen välittömästi, mikäli tuotanto keskeytyy tai viivästyy koronaepidemiasta tai muusta siihen olennaisesti liittyvästä syystä.”

”Jos tuotanto keskeytyy tai peruuntuu epidemiasta tai viranomaisen määräyksestä johtuen (covid-19), tämä sopimus purkautuu.”

”Irtisanomisaika molemmin puolin 14 päivää. Jos työsuhde irtisanotaan covid-19-epidemiasta johtuen, on irtisanomisaika kaksi päivää.”

Esimerkit ovat media-alan työsopimuksiin tarjottuja kirjauksia. Keväästä alkaen alan uusiin työsopimuksiin on ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Koronakirjauksia on ehdotettu erityisesti määräaikaisiin työsopimuksiin. Pandemia ja poikkeusolot iskivät media-alan yrityksiin kovaa, ja uusilla sopimusehdoilla työnantajat pyrkivät varautumaan mahdollisiin tuleviin pandemia-aaltoihin. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä.

Pandemian vuoksi työlainsäädäntöön tehtiin esimerkiksi lomauttamista ja takaisinottoaikaa koskevia väliaikaisia muutoksia. Työsuhteen päättämistä koskeva ”tavallinen” työlainsäädäntö on kuitenkin suojannut työntekijöitä koko ajan.

 

Irtisanominen ja työsuhteen purkaminen ovat eri asioita. Purkaminen päättää työsuhteen välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Se on hyvin jyrkkä toimenpide, joka vaatii aina työntekijästä johtuvan erityisen painavan syyn. Jos työsuhde puretaan, syiden tulee siis liittyä työntekijän moitittavaan menettelyyn. Koronatilanteessa ei ole kyse tästä eikä työsuhdetta voida siksi purkaa pandemiaan vedoten. Asiasta ei voida sopia työsopimuksessa toisin, koska työsopimuslain työntekijälle tarjoamaa suojaa ei voida sopimalla heikentää.

Lainmukaiset irtisanomisperusteet on lueteltu tyhjentävästi työsopimuslaissa. Irtisanomisen syynä voivat lain mukaan olla vain työntekijästä johtuva asiallinen ja painava syy tai taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Covid-19 itsessään ei ole työsuhteen irtisanomisperuste. Poikkeusolot saattavat joissakin yrityksissä aidosti vähentää tarjolla olevaa työtä olennaisesti ja pysyvästi niin, että työntekijän irtisanominen taloudellisin ja tuotannollisin syin on mahdollista. Yli 20 työntekijää työllistävän työnantajan tulee kuitenkin lähtökohtaisesti käydä yt-neuvottelut ennen kuin päätös irtisanomisista tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla voidaan tehdä.

 

Samanlaisia koronakirjauksia on sisällytetty myös freelancereille tarjottuihin sopimuksiin. Freelancereiden tilanne on erilainen, sillä työsopimuslaki ei suojaa heitä. Oikeudellisesta näkökulmasta freelancer ja toimeksiantaja ovat tasaveroisia toimijoita, jotka voivat sopia toimeksiannon irtisanomisesta vapaasti.

On freelancerin kannalta kohtuutonta, jos vain toinen osapuoli voi vetäytyä sopimuksesta milloin vain ilman varoitusaikaa. Hyväksyessään tällaisen sopimusehdon freelancer käytännössä ottaa riskin, ettei jo tehdystä työstä makseta lainkaan palkkaa. Sopimuksissa olisikin hyvä sopia aina jonkinlaisen korvauksen maksamisesta mahdollisesta perumisesta huolimatta.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta