Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Erja Yläjärvi, 43

Iltalehden vastaava päätoimittaja 2018 –

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö 2013 – 2018.

Kouvolan Sanomien päätoimittaja 2011 – 2013. Vastuullansa myös muita alueen lehtiä.

STT:n uutispäällikkö 2009 – 2011. Kirjeenvaihtaja Brysselissä 2005 – 2008.

Keskisuomalaisen johtaman maakuntien yhteistoimituksen politiikan toimittaja 2003 – 2004.

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja 2001 – 2002.

Aloitti kesätoimittajana Savon Sanomien urheilutoimituksessa.

Koulutus: YTM Tampereen yliopisto, MA College of Europe, Brugge.

Perhe: Ylellä työskentelevä puoliso, kaksi lasta ja kaksi koiraa.

Asuu Helsingissä, kotoisin Kuopiosta.

JOURNALISTI
19.11.2020

Manu Marttinen, teksti
Juuso Westerlund, kuva

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Halusit Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi pian sen jälkeen, kun HS-kollegasi Perttu Kauppinen oli palkattu lehteen.
Halusin vastaavaksi päätoimittajaksi, koska se paikka oli auki. Se, että Perttu oli valmiiksi tuttu talossa, oli tietenkin hirvittävän suuri etu etenkin työssä aloittamisessa.

Olet pärjännyt pomona hienosti, mutta kollegasi eivät muista, mistä aiheista teit toimittajana juttuja.
Eivät varmasti muista, kun en niitä muista itsekään. Eniten tein juttuja politiikasta, mutta siitä on jo toistakymmentä vuotta.

Kollegasi muussa mediassa eivät ymmärrä, kuinka vaikeaa on saada lukija klikkaamaan otsikkoa satatuhatta kertaa päivässä.
Satatuhatta sivunäyttöä Iltalehdessä ei ole kovin vaikeaa, mutta puoli miljoonaa on. On totta, että iltapäivälehden juttujen takana tehtävän työn laajuutta ei aina ymmärretä. Ei meillä ole klikkikikkoja, vaan lukijat täytyy ansaita joka päivä, kuten muidenkin toimitusten.

Iltalehden johtamisen tärkein työkalu on analytiikka.
Teknisistä työkaluista se on ylivoimaisesti tärkein, mutta johtamisessa muuten se on vain yksi osa. Tämä on luovaa ihmistyötä, ja pandemian takia tänä vuonna todella paineista työtä. Siinä eivät tekniset työkalut riitä.

Toisin kuin päätoimittajat Ilta-Sanomissa, te selitätte uutisointianne jatkuvasti somessa.
Olen Twitterissä niin vähän kuin mahdollista, koska ihmiset ovat siellä keskimäärin aika huonolla tuulella. Työn puolesta minun täytyy olla siellä ja pyrin tarpeen mukaan kertomaan työtavoistamme.

Teillä on selkeä työnjako Iltalehden somekeskusteluissa: Kauppinen räyhää, sinä pyytelet anteeksi.
Olen pyytänyt anteeksi, jos on ollut aihetta. Varsinkin Twitterissä helposti kaikki muu tulkitaan helposti räyhäämiseksi. En Pertun puolesta ala vastaamaan, mutta hän on meistä varmasti aktiivisempi somekeskustelija.

Haluat pitää Iltalehden printin pystyssä ainakin vuoteen 2022 saakka vain siksi, että tohtori Pasi Kivioja olisi väärässä.
Pasihan povasi Iltalehden printin loppuvan jo vuonna 2019, joten se todistelu on jo tehty. Yleisesti me teemme printtiä meidän lukijoillemme emmekä väitöskirjatutkijoille.

Iltalehden toimittajat saavat tehdä IS-toimittajia vapaammin juttuja haluamistaan aiheista ja sen kyllä huomaa.
Tämä ilahduttaa minua, hyvä jos sen huomaa. Me yritämme tehdä sellaista sisältöä, joka ei olisi ihan samanlaista kuin naapurilla. Lisäksi meidän toimittajillamme on paljon hyviä omia aiheita, joista he myös saavat tehdä juttuja.

Iltalehden politiikan toimituksessa on vasemmalle ja oikealle kallellaan olevia toimittajia. Näin ollen lehti on painotuksiltaan tasapuolinen. 
Politiikan toimituksessa, kuten muutenkin toimituksessa on eri tavoin ajattelevia journalisteja. Täysin yksintuumaisesti ajatteleva toimitus olisi kamala ajatus. 

Edesmennyt isäsi Toivo Yläjärvi oli keskustapuolueen kansanedustaja. Pidät aina vähän kepun puolia. 
Isä opetti minua aina pitämään sitä puolta, joka itsestä tuntuu oikealta. Siihen olen pyrkinyt.

IL-pomo Erkki Meriluoto lupasi aikoinaan, ettei Iltalehti enää tee klikkiotsikoita. Se oli liian kallis lupaus pidettäväksi.
Tämä on yksi kestävimpiä myyttejä iltapäivälehdistä, että huono klikkiotsikko toisi meille rahaa. Näin ei ole. Otsikon pitää olla kiinnostava ja kuvata jutun sisältöä. Kaikin tavoin pitää välttää ”pettymysotsikoita”, jolloin jutun sisältö ei ole sitä mitä otsikko lupaa.

Ilta-Sanomat julisti aikoinaan siirtyvänsä pari piirua asiajournalismin suuntaan. Iltalehdellä ei ole tarvetta tehdä tällaisia julistuksia. 
Emme ole kopioimassa tätä julistusta. Me teemme asiajournalismia, viihdettä ja puheenaiheita. Koitamme parhaan kykymme mukana skuupata uutisia niin usein kuin mahdollista. Asiaskuupit puhuvat puolestaan paremmin kuin minun mahdolliset julistukseni. 

Sinua vähän masentaa, kun Iltalehden lukijoita kiinnostaa enemmän tosi-tv kuin EU.
EU:n kehitystä seuranneena minua masentaa enemmän EU:n sisäinen sekaannus.

Iltapäivälehtiä on turha parjata, koska siitä kirjoitetaan, mikä kansaa kiinnostaa.
Juuri näin. Olen aina hämmästellyt, että pitäisi kirjoittaa jotain, mikä ei kiinnosta ketään. Vaikutusvalta missä tahansa mediassa syntyy vain siitä, että sisällöllä on lukijoita.

Ilmaiset kiihkeää savolaisuuttasi pukeutumalla vapaa-ajallasi Kalpa- ja Kups-vaatteisiin. 
Valitettavasti karu totuus on se, että minulla on vain yksi banzai-kaulaliina, ja se on ainoa vaatekappale tältä saralta tällä hetkellä. Sekin on ollut enemmän kaapissa kuin päälläni.

Harrastat maratonjuoksua, mutta iltajuoksuista et ole niin kiinnostunut.
Maratonjuoksut ovat ikävästi jääneet, kun tämä iltapäivälehden vetäminen on osoittautunut sellaiseksi maratoniksi, ettei ole enää kunto riittänyt maratoneihin. Iltajuoksuja on aina rajoittanut se, että olen maailman iltaunisin ihminen.

Erja Yläjärvi, 43

Iltalehden vastaava päätoimittaja 2018 –

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö 2013 – 2018.

Kouvolan Sanomien päätoimittaja 2011 – 2013. Vastuullansa myös muita alueen lehtiä.

STT:n uutispäällikkö 2009 – 2011. Kirjeenvaihtaja Brysselissä 2005 – 2008.

Keskisuomalaisen johtaman maakuntien yhteistoimituksen politiikan toimittaja 2003 – 2004.

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja 2001 – 2002.

Aloitti kesätoimittajana Savon Sanomien urheilutoimituksessa.

Koulutus: YTM Tampereen yliopisto, MA College of Europe, Brugge.

Perhe: Ylellä työskentelevä puoliso, kaksi lasta ja kaksi koiraa.

Asuu Helsingissä, kotoisin Kuopiosta.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta