Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Erja Yläjärvi, 43

Iltalehden vastaava päätoimittaja 2018 –

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö 2013 – 2018.

Kouvolan Sanomien päätoimittaja 2011 – 2013. Vastuullansa myös muita alueen lehtiä.

STT:n uutispäällikkö 2009 – 2011. Kirjeenvaihtaja Brysselissä 2005 – 2008.

Keskisuomalaisen johtaman maakuntien yhteistoimituksen politiikan toimittaja 2003 – 2004.

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja 2001 – 2002.

Aloitti kesätoimittajana Savon Sanomien urheilutoimituksessa.

Koulutus: YTM Tampereen yliopisto, MA College of Europe, Brugge.

Perhe: Ylellä työskentelevä puoliso, kaksi lasta ja kaksi koiraa.

Asuu Helsingissä, kotoisin Kuopiosta.

JOURNALISTI
19.11.2020

Manu Marttinen, teksti
Juuso Westerlund, kuva

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Halusit Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi pian sen jälkeen, kun HS-kollegasi Perttu Kauppinen oli palkattu lehteen.
Halusin vastaavaksi päätoimittajaksi, koska se paikka oli auki. Se, että Perttu oli valmiiksi tuttu talossa, oli tietenkin hirvittävän suuri etu etenkin työssä aloittamisessa.

Olet pärjännyt pomona hienosti, mutta kollegasi eivät muista, mistä aiheista teit toimittajana juttuja.
Eivät varmasti muista, kun en niitä muista itsekään. Eniten tein juttuja politiikasta, mutta siitä on jo toistakymmentä vuotta.

Kollegasi muussa mediassa eivät ymmärrä, kuinka vaikeaa on saada lukija klikkaamaan otsikkoa satatuhatta kertaa päivässä.
Satatuhatta sivunäyttöä Iltalehdessä ei ole kovin vaikeaa, mutta puoli miljoonaa on. On totta, että iltapäivälehden juttujen takana tehtävän työn laajuutta ei aina ymmärretä. Ei meillä ole klikkikikkoja, vaan lukijat täytyy ansaita joka päivä, kuten muidenkin toimitusten.

Iltalehden johtamisen tärkein työkalu on analytiikka.
Teknisistä työkaluista se on ylivoimaisesti tärkein, mutta johtamisessa muuten se on vain yksi osa. Tämä on luovaa ihmistyötä, ja pandemian takia tänä vuonna todella paineista työtä. Siinä eivät tekniset työkalut riitä.

Toisin kuin päätoimittajat Ilta-Sanomissa, te selitätte uutisointianne jatkuvasti somessa.
Olen Twitterissä niin vähän kuin mahdollista, koska ihmiset ovat siellä keskimäärin aika huonolla tuulella. Työn puolesta minun täytyy olla siellä ja pyrin tarpeen mukaan kertomaan työtavoistamme.

Teillä on selkeä työnjako Iltalehden somekeskusteluissa: Kauppinen räyhää, sinä pyytelet anteeksi.
Olen pyytänyt anteeksi, jos on ollut aihetta. Varsinkin Twitterissä helposti kaikki muu tulkitaan helposti räyhäämiseksi. En Pertun puolesta ala vastaamaan, mutta hän on meistä varmasti aktiivisempi somekeskustelija.

Haluat pitää Iltalehden printin pystyssä ainakin vuoteen 2022 saakka vain siksi, että tohtori Pasi Kivioja olisi väärässä.
Pasihan povasi Iltalehden printin loppuvan jo vuonna 2019, joten se todistelu on jo tehty. Yleisesti me teemme printtiä meidän lukijoillemme emmekä väitöskirjatutkijoille.

Iltalehden toimittajat saavat tehdä IS-toimittajia vapaammin juttuja haluamistaan aiheista ja sen kyllä huomaa.
Tämä ilahduttaa minua, hyvä jos sen huomaa. Me yritämme tehdä sellaista sisältöä, joka ei olisi ihan samanlaista kuin naapurilla. Lisäksi meidän toimittajillamme on paljon hyviä omia aiheita, joista he myös saavat tehdä juttuja.

Iltalehden politiikan toimituksessa on vasemmalle ja oikealle kallellaan olevia toimittajia. Näin ollen lehti on painotuksiltaan tasapuolinen. 
Politiikan toimituksessa, kuten muutenkin toimituksessa on eri tavoin ajattelevia journalisteja. Täysin yksintuumaisesti ajatteleva toimitus olisi kamala ajatus. 

Edesmennyt isäsi Toivo Yläjärvi oli keskustapuolueen kansanedustaja. Pidät aina vähän kepun puolia. 
Isä opetti minua aina pitämään sitä puolta, joka itsestä tuntuu oikealta. Siihen olen pyrkinyt.

IL-pomo Erkki Meriluoto lupasi aikoinaan, ettei Iltalehti enää tee klikkiotsikoita. Se oli liian kallis lupaus pidettäväksi.
Tämä on yksi kestävimpiä myyttejä iltapäivälehdistä, että huono klikkiotsikko toisi meille rahaa. Näin ei ole. Otsikon pitää olla kiinnostava ja kuvata jutun sisältöä. Kaikin tavoin pitää välttää ”pettymysotsikoita”, jolloin jutun sisältö ei ole sitä mitä otsikko lupaa.

Ilta-Sanomat julisti aikoinaan siirtyvänsä pari piirua asiajournalismin suuntaan. Iltalehdellä ei ole tarvetta tehdä tällaisia julistuksia. 
Emme ole kopioimassa tätä julistusta. Me teemme asiajournalismia, viihdettä ja puheenaiheita. Koitamme parhaan kykymme mukana skuupata uutisia niin usein kuin mahdollista. Asiaskuupit puhuvat puolestaan paremmin kuin minun mahdolliset julistukseni. 

Sinua vähän masentaa, kun Iltalehden lukijoita kiinnostaa enemmän tosi-tv kuin EU.
EU:n kehitystä seuranneena minua masentaa enemmän EU:n sisäinen sekaannus.

Iltapäivälehtiä on turha parjata, koska siitä kirjoitetaan, mikä kansaa kiinnostaa.
Juuri näin. Olen aina hämmästellyt, että pitäisi kirjoittaa jotain, mikä ei kiinnosta ketään. Vaikutusvalta missä tahansa mediassa syntyy vain siitä, että sisällöllä on lukijoita.

Ilmaiset kiihkeää savolaisuuttasi pukeutumalla vapaa-ajallasi Kalpa- ja Kups-vaatteisiin. 
Valitettavasti karu totuus on se, että minulla on vain yksi banzai-kaulaliina, ja se on ainoa vaatekappale tältä saralta tällä hetkellä. Sekin on ollut enemmän kaapissa kuin päälläni.

Harrastat maratonjuoksua, mutta iltajuoksuista et ole niin kiinnostunut.
Maratonjuoksut ovat ikävästi jääneet, kun tämä iltapäivälehden vetäminen on osoittautunut sellaiseksi maratoniksi, ettei ole enää kunto riittänyt maratoneihin. Iltajuoksuja on aina rajoittanut se, että olen maailman iltaunisin ihminen.


Näinkö on -juttusarjassa esitetään kohtuuttomia väitteitä. Sarjan aiemmat osat voit lukea täältä.

Erja Yläjärvi, 43

Iltalehden vastaava päätoimittaja 2018 –

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö 2013 – 2018.

Kouvolan Sanomien päätoimittaja 2011 – 2013. Vastuullansa myös muita alueen lehtiä.

STT:n uutispäällikkö 2009 – 2011. Kirjeenvaihtaja Brysselissä 2005 – 2008.

Keskisuomalaisen johtaman maakuntien yhteistoimituksen politiikan toimittaja 2003 – 2004.

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja 2001 – 2002.

Aloitti kesätoimittajana Savon Sanomien urheilutoimituksessa.

Koulutus: YTM Tampereen yliopisto, MA College of Europe, Brugge.

Perhe: Ylellä työskentelevä puoliso, kaksi lasta ja kaksi koiraa.

Asuu Helsingissä, kotoisin Kuopiosta.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta