Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Erja Yläjärvi, 43

Iltalehden vastaava päätoimittaja 2018 –

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö 2013 – 2018.

Kouvolan Sanomien päätoimittaja 2011 – 2013. Vastuullansa myös muita alueen lehtiä.

STT:n uutispäällikkö 2009 – 2011. Kirjeenvaihtaja Brysselissä 2005 – 2008.

Keskisuomalaisen johtaman maakuntien yhteistoimituksen politiikan toimittaja 2003 – 2004.

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja 2001 – 2002.

Aloitti kesätoimittajana Savon Sanomien urheilutoimituksessa.

Koulutus: YTM Tampereen yliopisto, MA College of Europe, Brugge.

Perhe: Ylellä työskentelevä puoliso, kaksi lasta ja kaksi koiraa.

Asuu Helsingissä, kotoisin Kuopiosta.

JOURNALISTI
19.11.2020

Manu Marttinen, teksti
Juuso Westerlund, kuva

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Halusit Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi pian sen jälkeen, kun HS-kollegasi Perttu Kauppinen oli palkattu lehteen.
Halusin vastaavaksi päätoimittajaksi, koska se paikka oli auki. Se, että Perttu oli valmiiksi tuttu talossa, oli tietenkin hirvittävän suuri etu etenkin työssä aloittamisessa.

Olet pärjännyt pomona hienosti, mutta kollegasi eivät muista, mistä aiheista teit toimittajana juttuja.
Eivät varmasti muista, kun en niitä muista itsekään. Eniten tein juttuja politiikasta, mutta siitä on jo toistakymmentä vuotta.

Kollegasi muussa mediassa eivät ymmärrä, kuinka vaikeaa on saada lukija klikkaamaan otsikkoa satatuhatta kertaa päivässä.
Satatuhatta sivunäyttöä Iltalehdessä ei ole kovin vaikeaa, mutta puoli miljoonaa on. On totta, että iltapäivälehden juttujen takana tehtävän työn laajuutta ei aina ymmärretä. Ei meillä ole klikkikikkoja, vaan lukijat täytyy ansaita joka päivä, kuten muidenkin toimitusten.

Iltalehden johtamisen tärkein työkalu on analytiikka.
Teknisistä työkaluista se on ylivoimaisesti tärkein, mutta johtamisessa muuten se on vain yksi osa. Tämä on luovaa ihmistyötä, ja pandemian takia tänä vuonna todella paineista työtä. Siinä eivät tekniset työkalut riitä.

Toisin kuin päätoimittajat Ilta-Sanomissa, te selitätte uutisointianne jatkuvasti somessa.
Olen Twitterissä niin vähän kuin mahdollista, koska ihmiset ovat siellä keskimäärin aika huonolla tuulella. Työn puolesta minun täytyy olla siellä ja pyrin tarpeen mukaan kertomaan työtavoistamme.

Teillä on selkeä työnjako Iltalehden somekeskusteluissa: Kauppinen räyhää, sinä pyytelet anteeksi.
Olen pyytänyt anteeksi, jos on ollut aihetta. Varsinkin Twitterissä helposti kaikki muu tulkitaan helposti räyhäämiseksi. En Pertun puolesta ala vastaamaan, mutta hän on meistä varmasti aktiivisempi somekeskustelija.

Haluat pitää Iltalehden printin pystyssä ainakin vuoteen 2022 saakka vain siksi, että tohtori Pasi Kivioja olisi väärässä.
Pasihan povasi Iltalehden printin loppuvan jo vuonna 2019, joten se todistelu on jo tehty. Yleisesti me teemme printtiä meidän lukijoillemme emmekä väitöskirjatutkijoille.

Iltalehden toimittajat saavat tehdä IS-toimittajia vapaammin juttuja haluamistaan aiheista ja sen kyllä huomaa.
Tämä ilahduttaa minua, hyvä jos sen huomaa. Me yritämme tehdä sellaista sisältöä, joka ei olisi ihan samanlaista kuin naapurilla. Lisäksi meidän toimittajillamme on paljon hyviä omia aiheita, joista he myös saavat tehdä juttuja.

Iltalehden politiikan toimituksessa on vasemmalle ja oikealle kallellaan olevia toimittajia. Näin ollen lehti on painotuksiltaan tasapuolinen. 
Politiikan toimituksessa, kuten muutenkin toimituksessa on eri tavoin ajattelevia journalisteja. Täysin yksintuumaisesti ajatteleva toimitus olisi kamala ajatus. 

Edesmennyt isäsi Toivo Yläjärvi oli keskustapuolueen kansanedustaja. Pidät aina vähän kepun puolia. 
Isä opetti minua aina pitämään sitä puolta, joka itsestä tuntuu oikealta. Siihen olen pyrkinyt.

IL-pomo Erkki Meriluoto lupasi aikoinaan, ettei Iltalehti enää tee klikkiotsikoita. Se oli liian kallis lupaus pidettäväksi.
Tämä on yksi kestävimpiä myyttejä iltapäivälehdistä, että huono klikkiotsikko toisi meille rahaa. Näin ei ole. Otsikon pitää olla kiinnostava ja kuvata jutun sisältöä. Kaikin tavoin pitää välttää ”pettymysotsikoita”, jolloin jutun sisältö ei ole sitä mitä otsikko lupaa.

Ilta-Sanomat julisti aikoinaan siirtyvänsä pari piirua asiajournalismin suuntaan. Iltalehdellä ei ole tarvetta tehdä tällaisia julistuksia. 
Emme ole kopioimassa tätä julistusta. Me teemme asiajournalismia, viihdettä ja puheenaiheita. Koitamme parhaan kykymme mukana skuupata uutisia niin usein kuin mahdollista. Asiaskuupit puhuvat puolestaan paremmin kuin minun mahdolliset julistukseni. 

Sinua vähän masentaa, kun Iltalehden lukijoita kiinnostaa enemmän tosi-tv kuin EU.
EU:n kehitystä seuranneena minua masentaa enemmän EU:n sisäinen sekaannus.

Iltapäivälehtiä on turha parjata, koska siitä kirjoitetaan, mikä kansaa kiinnostaa.
Juuri näin. Olen aina hämmästellyt, että pitäisi kirjoittaa jotain, mikä ei kiinnosta ketään. Vaikutusvalta missä tahansa mediassa syntyy vain siitä, että sisällöllä on lukijoita.

Ilmaiset kiihkeää savolaisuuttasi pukeutumalla vapaa-ajallasi Kalpa- ja Kups-vaatteisiin. 
Valitettavasti karu totuus on se, että minulla on vain yksi banzai-kaulaliina, ja se on ainoa vaatekappale tältä saralta tällä hetkellä. Sekin on ollut enemmän kaapissa kuin päälläni.

Harrastat maratonjuoksua, mutta iltajuoksuista et ole niin kiinnostunut.
Maratonjuoksut ovat ikävästi jääneet, kun tämä iltapäivälehden vetäminen on osoittautunut sellaiseksi maratoniksi, ettei ole enää kunto riittänyt maratoneihin. Iltajuoksuja on aina rajoittanut se, että olen maailman iltaunisin ihminen.


Näinkö on -juttusarjassa esitetään kohtuuttomia väitteitä. Sarjan aiemmat osat voit lukea täältä.

Erja Yläjärvi, 43

Iltalehden vastaava päätoimittaja 2018 –

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö 2013 – 2018.

Kouvolan Sanomien päätoimittaja 2011 – 2013. Vastuullansa myös muita alueen lehtiä.

STT:n uutispäällikkö 2009 – 2011. Kirjeenvaihtaja Brysselissä 2005 – 2008.

Keskisuomalaisen johtaman maakuntien yhteistoimituksen politiikan toimittaja 2003 – 2004.

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja 2001 – 2002.

Aloitti kesätoimittajana Savon Sanomien urheilutoimituksessa.

Koulutus: YTM Tampereen yliopisto, MA College of Europe, Brugge.

Perhe: Ylellä työskentelevä puoliso, kaksi lasta ja kaksi koiraa.

Asuu Helsingissä, kotoisin Kuopiosta.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta