Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

JOURNALISTI
19.11.2020

Maria Pettersson
Twitter: mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Verohallinto antoi 4 448 varakkaan piilottaa tulonsa suomalaisilta.

Aiemmin verottaja on lähettänyt medialle listan yli 100 000 euroa tienanneista. Nyt suurtienaajat voivat vaatia tietojensa poistamista listalta.

Ideaa on vastustanut iso joukko yhteiskunnan avoimuutta vaalivia tahoja, muun muassa työntekijöiden Journalistiliitto ja työnantajien Medialiitto, lähes kaikki suomalaiset tiedotusvälineet, Julkisen sanan neuvosto, monet hallinto-oikeuden asiantuntijat. Jopa jotkut ministerit ovat kritisoineet päätöstä. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan verottajan päätös on ”erittäin valitettava”, ja kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) esitti puheessaan, että verottajan tulisi toimittaa jopa aiempaa avoimemmat tiedot. Verottaja itse perustelee päätöstä omalla tulkinnallaan EU:n tietosuojalaeista.

 

Nokkelat huuliveikot kertovat joka vuosi saman vitsin: verolistojen julkaisupäivä on heidän mukaansa ”kateuspäivä”. He vastustavat yhteiskunnan avoimuutta ideologisista syistä ja antavat ymmärtää, että verotietojen julkaisussa on kyse vain kateudesta, tirkistelynhalusta ja klikinmetsästyksestä.

Se ei pidä paikkaansa. Silti median tulee tietenkin perustella kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista.

Olemmeko osanneet avata, miksi ihmisillä on oikeus tietää, ketkä Suomessa voivat käyttää suurta taloudellista valtaa? Olemmeko kertoneet, kuinka tärkeää on tietää, miten eri yrityksissä tienataan, mistä kaikkialta poliitikot saavat tuloja tai millaisia veroja rikkaat maksavat? Osaammeko avata, miten suurituloisimpien tulonkehitys vaikuttaa koko yhteiskuntaan?

Median on myös katsottava peiliin. Siinä missä hyvätuloisten verotus on yhteiskunnallisesti merkittävää, pikkusummia tienaavan julkkiksen tietojen julkaisu on vaikeampi perustella.

Verohallinto muistuttaa mielellään, että yksittäisen ihmisen tiedot saa edelleen kysymällä. Ero aiempaan on kuitenkin huomattava. Ennen median oli helppo kertoa kansalaisille, ketkä Suomessa tienaavat hyvin paljon. Kansalainen sai kerralla käsityksen maansa tuloeliitistä. Nyt toimittajien pitää arvailla ja jäljittää suurituloisia pistokokein. Arvailu on väistämättä epätarkkaa, eikä kansalainen siis saa kaikkea hänelle kuuluvaa tietoa.

Hallintolakiin vedoten verottaja vieläpä joudutti salailua. Jos piilotuspyyntö oli tehty huolimattomasti, virkailija soitti perään ja auttoi sen täydentämisessä. Piilottamisen perusteeksi kävi ”henkilökohtainen syy”. Verottaja ei selvittänyt, olivatko esitetyt syyt totta. Piilottajan ei tarvinnut esimerkiksi todistaa, että verotietojen julkaisu vaarantaa hänen terveytensä, oma väite riitti. Hyväksyttyjä salauspyyntöjä oli lähes 4 500, hylättyjä vain 95.

Monet tiedotusvälineet protestoivat Verohallinnon päätöstä sulkemalla verokoneensa kuukauden ajaksi. Moni rikas huokaisi varmaankin helpotuksesta: nyt heidän tulonsa jäivät piiloon juuri niin kuin he halusivatkin! Toivottavasti ensi kuussa avautuvat koneet sisältävät mahdollisimman monen salailijan tiedot. Se lähettää viestin: salailulla ei voita mitään. Haastatteluissa soisi kysyttävän, miksi ihminen haluaa salata tulonsa.

 

Suomessa pitäisi julkaista tietoja vielä paljon avoimemmin. Myös verottomat tulot tulisi saattaa kansalaisten tietoon. Iso osa pääomatuloista, esimerkiksi osingoista, on verottomia. Varakkaat keskittävät usein sijoitusomaisuutensa holding-yhtiöön, jolloin sijoitustuotot eivät näy omistajan tulona ennen kuin hän nostaa varat. Osakeomistusta voi piilottaa myös ns. vakuutuskuoriin, kuten esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) teki. Tällä tapaa salattua omaisuutta on piilossa kymmeniä miljardeja euroja. Myöskään perintö- ja lahjaverot eivät ole julkisia. Tästä syystä verokoneiden tiedot eivät anna oikeaa kuvaa siitä, kuinka paljon ihminen maksaa veroja suhteessa tuloihin tai omaisuuteen. Verokoneiden tiedot ovat alku, mutta avoimuutta tulee edelleen kehittää merkittävästi. Verottajan nyt valitsema salailu on takapakkia yhteiskunnan avoimuudelle.



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta