Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

JOURNALISTI
19.11.2020

Maria Pettersson
Twitter: mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Verohallinto antoi 4 448 varakkaan piilottaa tulonsa suomalaisilta.

Aiemmin verottaja on lähettänyt medialle listan yli 100 000 euroa tienanneista. Nyt suurtienaajat voivat vaatia tietojensa poistamista listalta.

Ideaa on vastustanut iso joukko yhteiskunnan avoimuutta vaalivia tahoja, muun muassa työntekijöiden Journalistiliitto ja työnantajien Medialiitto, lähes kaikki suomalaiset tiedotusvälineet, Julkisen sanan neuvosto, monet hallinto-oikeuden asiantuntijat. Jopa jotkut ministerit ovat kritisoineet päätöstä. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan verottajan päätös on ”erittäin valitettava”, ja kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) esitti puheessaan, että verottajan tulisi toimittaa jopa aiempaa avoimemmat tiedot. Verottaja itse perustelee päätöstä omalla tulkinnallaan EU:n tietosuojalaeista.

 

Nokkelat huuliveikot kertovat joka vuosi saman vitsin: verolistojen julkaisupäivä on heidän mukaansa ”kateuspäivä”. He vastustavat yhteiskunnan avoimuutta ideologisista syistä ja antavat ymmärtää, että verotietojen julkaisussa on kyse vain kateudesta, tirkistelynhalusta ja klikinmetsästyksestä.

Se ei pidä paikkaansa. Silti median tulee tietenkin perustella kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista.

Olemmeko osanneet avata, miksi ihmisillä on oikeus tietää, ketkä Suomessa voivat käyttää suurta taloudellista valtaa? Olemmeko kertoneet, kuinka tärkeää on tietää, miten eri yrityksissä tienataan, mistä kaikkialta poliitikot saavat tuloja tai millaisia veroja rikkaat maksavat? Osaammeko avata, miten suurituloisimpien tulonkehitys vaikuttaa koko yhteiskuntaan?

Median on myös katsottava peiliin. Siinä missä hyvätuloisten verotus on yhteiskunnallisesti merkittävää, pikkusummia tienaavan julkkiksen tietojen julkaisu on vaikeampi perustella.

Verohallinto muistuttaa mielellään, että yksittäisen ihmisen tiedot saa edelleen kysymällä. Ero aiempaan on kuitenkin huomattava. Ennen median oli helppo kertoa kansalaisille, ketkä Suomessa tienaavat hyvin paljon. Kansalainen sai kerralla käsityksen maansa tuloeliitistä. Nyt toimittajien pitää arvailla ja jäljittää suurituloisia pistokokein. Arvailu on väistämättä epätarkkaa, eikä kansalainen siis saa kaikkea hänelle kuuluvaa tietoa.

Hallintolakiin vedoten verottaja vieläpä joudutti salailua. Jos piilotuspyyntö oli tehty huolimattomasti, virkailija soitti perään ja auttoi sen täydentämisessä. Piilottamisen perusteeksi kävi ”henkilökohtainen syy”. Verottaja ei selvittänyt, olivatko esitetyt syyt totta. Piilottajan ei tarvinnut esimerkiksi todistaa, että verotietojen julkaisu vaarantaa hänen terveytensä, oma väite riitti. Hyväksyttyjä salauspyyntöjä oli lähes 4 500, hylättyjä vain 95.

Monet tiedotusvälineet protestoivat Verohallinnon päätöstä sulkemalla verokoneensa kuukauden ajaksi. Moni rikas huokaisi varmaankin helpotuksesta: nyt heidän tulonsa jäivät piiloon juuri niin kuin he halusivatkin! Toivottavasti ensi kuussa avautuvat koneet sisältävät mahdollisimman monen salailijan tiedot. Se lähettää viestin: salailulla ei voita mitään. Haastatteluissa soisi kysyttävän, miksi ihminen haluaa salata tulonsa.

 

Suomessa pitäisi julkaista tietoja vielä paljon avoimemmin. Myös verottomat tulot tulisi saattaa kansalaisten tietoon. Iso osa pääomatuloista, esimerkiksi osingoista, on verottomia. Varakkaat keskittävät usein sijoitusomaisuutensa holding-yhtiöön, jolloin sijoitustuotot eivät näy omistajan tulona ennen kuin hän nostaa varat. Osakeomistusta voi piilottaa myös ns. vakuutuskuoriin, kuten esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) teki. Tällä tapaa salattua omaisuutta on piilossa kymmeniä miljardeja euroja. Myöskään perintö- ja lahjaverot eivät ole julkisia. Tästä syystä verokoneiden tiedot eivät anna oikeaa kuvaa siitä, kuinka paljon ihminen maksaa veroja suhteessa tuloihin tai omaisuuteen. Verokoneiden tiedot ovat alku, mutta avoimuutta tulee edelleen kehittää merkittävästi. Verottajan nyt valitsema salailu on takapakkia yhteiskunnan avoimuudelle.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta