Asikkalalainen freelancetoimittaja Ina Ruokolainen on kiinnostunut liiton neuvottelemasta työterveyshuollosta. Osa työhyvinvointia on päivittäinen ulkoilu. ”Lähden usein lenkille pyörällä tai kävellen myös läheiseen Päijänteen kansallispuistoon.”

Liiton neuvottelema työterveyshuolto kiinnostaa freelancereita

JOURNALISTI
19.11.2020

Nina Erho, teksti
Tami Kiuru, kuva

Journalistiliiton freelancejäsenet haluavat työterveyshuollon piiriin. Tulos ilmenee kyselystä, jonka liitto teki heille lokakuussa.

Yhdeksän kymmenestä vastaajasta olisi kiinnostunut käyttämään työterveyshuoltoa, jos liitto neuvottelisi sen heille.

Yksi kiinnostuneista on asikkalalainen toimittaja Ina Ruokolainen, 61.

Ruokolainen on päässyt tarvittaessa joustavasti lääkäriin kotikuntansa terveyskeskuksessa.

Työterveyshuollolta hän toivoisi mahdollisuutta erikoislääkärin konsultaatioon ja apua ammatikseen kirjoittavan tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Niihin puuttumiseen ja seurantaan terveyskeskuksessa ei ole ollut riittäviä resursseja, vaikka se onkin lähettänyt Ruokolaisen joihinkin tutkimuksiin myös keskussairaalaan.

Jos Ruokolaisella olisi työterveyssopimus, hän saisi yrittäjän työterveyshuollon Kela-korvausta, ja esimerkiksi fysioterapian kustannukset olisivat verovähennyskelpoisia.

Aiemmin, Lahdessa asuessaan, Ruokolaisella olikin työterveyssopimus Terveystalon kanssa.

Parasta sopimuksessa oli taitava ja asiakkaidensa vaivoihin paneutuva työterveyslääkäri. Mutta kuten kaupungin terveyskeskukseen, myös hyvän yksityislääkärin vastaanotolle oli lopulta ruuhkaa.

Fysioterapian verovähennyshyöty suli palveluntarjoajan toimistokuluihin.

”Sopimus oli yksinyrittäjälle turhan kallis ja byrokraattinen. Mukana pitäisi olla joukkovoimaa joko liiton tai isomman firman kautta.”

 

Kyselyn noin 370 vastaajasta vain joka kymmenennellä on työterveyshuolto. Yleisin syy työterveyssopimuksen puuttumiseen on hinta. Silti kolme neljästä on urallaan kaivannut työterveyshuoltoa.

Tyypillinen tilanne on nopean hoidon ja sairasloman tarve.

Toiveissa ovat myös mahdollisuus terveyden säännölliseen seurantaan, fysioterapiaan, hammashoitoon, erikoislääkärin konsultaatioon sekä mielenterveyspalveluihin uupumis- ja uhkailutilanteissa.

Neljä viidestä vastaajasta olisi valmis rahoittamaan työterveyshuoltoaan kiinteällä vuosimaksulla, mutta näkemykset sopivasta maksusta vaihtelevat.

Jos valittavana olisi vuosimaksu, joka kattaa palvelut tiettyyn rajaan saakka, tai ilmainen liittyminen ja maksu palveluista käytön mukaan, vuosimaksun valitsisi hieman useampi.

Pääasiassa etäpalveluihin perustuva työterveys kiinnostaisi alle puolta vastaajista, vaikka palvelu olisi nimenomaan media-alan tarpeet huomioivaa.

Ina Ruokolainen maksaisi työterveyspalveluista mieluiten käytön mukaan. Sen, mitä sopimukseen kuuluu, pitäisi olla täysin selkeää ja palveluiden hänen tarpeisiinsa sopivia.

Etäpalveluissa hyvää olisi tasa-arvo ja se, että niihin ei tarvitsisi matkustaa.

”Mutta ei kaikkea voi hoitaa etänä. Siihen tulee väsymys, kun kaikki on nyt muutoinkin ruudulla.”

Suomen freelance-journalistien ja Sydänliiton viime vuonna toteuttamassa freelancerien terveyskyselyssä kävi ilmi, että 55 prosenttia freelancereista kokee terveytensä hyväksi ja kymmenen prosenttia erinomaiseksi. 29 prosenttia vastasi terveytensä olevan tyydyttävällä ja kuusi prosenttia huonolla tolalla.

 

Lokakuun työterveyshuoltokyselyn aikaan liiton neuvottelemasta työterveyshuollosta oli kiinnostunut myös helsinkiläinen av-kääntäjä Jaakko Sauvola, 39.

Sauvola työskentelee Ylelle yhtiön työsuhteisten freelancerien Yhtyneet-sopimuksella. Hänellä ei ole koskaan reilun kymmenen vuoden urallaan ollut työterveyshuoltoa.

Sauvolan tilanne muuttui lokakuun lopussa, kun Radio- ja televisiotoimittajien liiton Freelanceosasto FAO ja Journalistiliitto saivat sovittua Ylen kanssa, että yhtiö alkaa ensi vuonna tarjota työterveyshuoltoa myös Yhtyneet-freelancereilleen.

Samoihin aikoihin sovittiin, että Yle alkaa maksaa Yhtyneet-freelancereilleen sairausajan palkkaa.

Jos Ylen käytäntö ei olisi muuttunut, Sauvola olisi ollut valmis maksamaan liiton neuvottelemasta työterveyshuollosta.

”Vaikka terveyskeskuksen palvelut ovat toistaiseksi riittäneet, työterveyshuolto tarkoittaa turvaa. Säännölliset terveystarkastukset tulevat tehtyä. Kun hoitoon pääsee helposti, sinne tulee tarvittaessa mentyä.”

 

Kyselyn taustalla on Journalistiliiton freelanceyhdistysten FAO:n ja SFJ:n tekemä ja valtuuston syyskuussa hyväksymä aloite freelancerien sairausajan turvan ja työterveyshuollon selvittämisestä.

Liiton freelanceasioita hoitava lakimies Hannu Hallamaa sanoo kyselyn tulosten vahvistavan, että työterveyskysymys on tärkeä ja työterveyspalvelulle on tilausta.

”Jatkamme tulosten pohjalta valmisteluja freelancejäsenille sopivan työterveyspalvelumallin rakentamiseksi”, Hallamaa sanoo.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta