Asikkalalainen freelancetoimittaja Ina Ruokolainen on kiinnostunut liiton neuvottelemasta työterveyshuollosta. Osa työhyvinvointia on päivittäinen ulkoilu. ”Lähden usein lenkille pyörällä tai kävellen myös läheiseen Päijänteen kansallispuistoon.”

Liiton neuvottelema työterveyshuolto kiinnostaa freelancereita

JOURNALISTI
19.11.2020

Nina Erho, teksti
Tami Kiuru, kuva

Journalistiliiton freelancejäsenet haluavat työterveyshuollon piiriin. Tulos ilmenee kyselystä, jonka liitto teki heille lokakuussa.

Yhdeksän kymmenestä vastaajasta olisi kiinnostunut käyttämään työterveyshuoltoa, jos liitto neuvottelisi sen heille.

Yksi kiinnostuneista on asikkalalainen toimittaja Ina Ruokolainen, 61.

Ruokolainen on päässyt tarvittaessa joustavasti lääkäriin kotikuntansa terveyskeskuksessa.

Työterveyshuollolta hän toivoisi mahdollisuutta erikoislääkärin konsultaatioon ja apua ammatikseen kirjoittavan tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Niihin puuttumiseen ja seurantaan terveyskeskuksessa ei ole ollut riittäviä resursseja, vaikka se onkin lähettänyt Ruokolaisen joihinkin tutkimuksiin myös keskussairaalaan.

Jos Ruokolaisella olisi työterveyssopimus, hän saisi yrittäjän työterveyshuollon Kela-korvausta, ja esimerkiksi fysioterapian kustannukset olisivat verovähennyskelpoisia.

Aiemmin, Lahdessa asuessaan, Ruokolaisella olikin työterveyssopimus Terveystalon kanssa.

Parasta sopimuksessa oli taitava ja asiakkaidensa vaivoihin paneutuva työterveyslääkäri. Mutta kuten kaupungin terveyskeskukseen, myös hyvän yksityislääkärin vastaanotolle oli lopulta ruuhkaa.

Fysioterapian verovähennyshyöty suli palveluntarjoajan toimistokuluihin.

”Sopimus oli yksinyrittäjälle turhan kallis ja byrokraattinen. Mukana pitäisi olla joukkovoimaa joko liiton tai isomman firman kautta.”

 

Kyselyn noin 370 vastaajasta vain joka kymmenennellä on työterveyshuolto. Yleisin syy työterveyssopimuksen puuttumiseen on hinta. Silti kolme neljästä on urallaan kaivannut työterveyshuoltoa.

Tyypillinen tilanne on nopean hoidon ja sairasloman tarve.

Toiveissa ovat myös mahdollisuus terveyden säännölliseen seurantaan, fysioterapiaan, hammashoitoon, erikoislääkärin konsultaatioon sekä mielenterveyspalveluihin uupumis- ja uhkailutilanteissa.

Neljä viidestä vastaajasta olisi valmis rahoittamaan työterveyshuoltoaan kiinteällä vuosimaksulla, mutta näkemykset sopivasta maksusta vaihtelevat.

Jos valittavana olisi vuosimaksu, joka kattaa palvelut tiettyyn rajaan saakka, tai ilmainen liittyminen ja maksu palveluista käytön mukaan, vuosimaksun valitsisi hieman useampi.

Pääasiassa etäpalveluihin perustuva työterveys kiinnostaisi alle puolta vastaajista, vaikka palvelu olisi nimenomaan media-alan tarpeet huomioivaa.

Ina Ruokolainen maksaisi työterveyspalveluista mieluiten käytön mukaan. Sen, mitä sopimukseen kuuluu, pitäisi olla täysin selkeää ja palveluiden hänen tarpeisiinsa sopivia.

Etäpalveluissa hyvää olisi tasa-arvo ja se, että niihin ei tarvitsisi matkustaa.

”Mutta ei kaikkea voi hoitaa etänä. Siihen tulee väsymys, kun kaikki on nyt muutoinkin ruudulla.”

Suomen freelance-journalistien ja Sydänliiton viime vuonna toteuttamassa freelancerien terveyskyselyssä kävi ilmi, että 55 prosenttia freelancereista kokee terveytensä hyväksi ja kymmenen prosenttia erinomaiseksi. 29 prosenttia vastasi terveytensä olevan tyydyttävällä ja kuusi prosenttia huonolla tolalla.

 

Lokakuun työterveyshuoltokyselyn aikaan liiton neuvottelemasta työterveyshuollosta oli kiinnostunut myös helsinkiläinen av-kääntäjä Jaakko Sauvola, 39.

Sauvola työskentelee Ylelle yhtiön työsuhteisten freelancerien Yhtyneet-sopimuksella. Hänellä ei ole koskaan reilun kymmenen vuoden urallaan ollut työterveyshuoltoa.

Sauvolan tilanne muuttui lokakuun lopussa, kun Radio- ja televisiotoimittajien liiton Freelanceosasto FAO ja Journalistiliitto saivat sovittua Ylen kanssa, että yhtiö alkaa ensi vuonna tarjota työterveyshuoltoa myös Yhtyneet-freelancereilleen.

Samoihin aikoihin sovittiin, että Yle alkaa maksaa Yhtyneet-freelancereilleen sairausajan palkkaa.

Jos Ylen käytäntö ei olisi muuttunut, Sauvola olisi ollut valmis maksamaan liiton neuvottelemasta työterveyshuollosta.

”Vaikka terveyskeskuksen palvelut ovat toistaiseksi riittäneet, työterveyshuolto tarkoittaa turvaa. Säännölliset terveystarkastukset tulevat tehtyä. Kun hoitoon pääsee helposti, sinne tulee tarvittaessa mentyä.”

 

Kyselyn taustalla on Journalistiliiton freelanceyhdistysten FAO:n ja SFJ:n tekemä ja valtuuston syyskuussa hyväksymä aloite freelancerien sairausajan turvan ja työterveyshuollon selvittämisestä.

Liiton freelanceasioita hoitava lakimies Hannu Hallamaa sanoo kyselyn tulosten vahvistavan, että työterveyskysymys on tärkeä ja työterveyspalvelulle on tilausta.

”Jatkamme tulosten pohjalta valmisteluja freelancejäsenille sopivan työterveyspalvelumallin rakentamiseksi”, Hallamaa sanoo.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta