Asikkalalainen freelancetoimittaja Ina Ruokolainen on kiinnostunut liiton neuvottelemasta työterveyshuollosta. Osa työhyvinvointia on päivittäinen ulkoilu. ”Lähden usein lenkille pyörällä tai kävellen myös läheiseen Päijänteen kansallispuistoon.”

Liiton neuvottelema työterveyshuolto kiinnostaa freelancereita

JOURNALISTI
19.11.2020

Nina Erho, teksti
Tami Kiuru, kuva

Journalistiliiton freelancejäsenet haluavat työterveyshuollon piiriin. Tulos ilmenee kyselystä, jonka liitto teki heille lokakuussa.

Yhdeksän kymmenestä vastaajasta olisi kiinnostunut käyttämään työterveyshuoltoa, jos liitto neuvottelisi sen heille.

Yksi kiinnostuneista on asikkalalainen toimittaja Ina Ruokolainen, 61.

Ruokolainen on päässyt tarvittaessa joustavasti lääkäriin kotikuntansa terveyskeskuksessa.

Työterveyshuollolta hän toivoisi mahdollisuutta erikoislääkärin konsultaatioon ja apua ammatikseen kirjoittavan tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Niihin puuttumiseen ja seurantaan terveyskeskuksessa ei ole ollut riittäviä resursseja, vaikka se onkin lähettänyt Ruokolaisen joihinkin tutkimuksiin myös keskussairaalaan.

Jos Ruokolaisella olisi työterveyssopimus, hän saisi yrittäjän työterveyshuollon Kela-korvausta, ja esimerkiksi fysioterapian kustannukset olisivat verovähennyskelpoisia.

Aiemmin, Lahdessa asuessaan, Ruokolaisella olikin työterveyssopimus Terveystalon kanssa.

Parasta sopimuksessa oli taitava ja asiakkaidensa vaivoihin paneutuva työterveyslääkäri. Mutta kuten kaupungin terveyskeskukseen, myös hyvän yksityislääkärin vastaanotolle oli lopulta ruuhkaa.

Fysioterapian verovähennyshyöty suli palveluntarjoajan toimistokuluihin.

”Sopimus oli yksinyrittäjälle turhan kallis ja byrokraattinen. Mukana pitäisi olla joukkovoimaa joko liiton tai isomman firman kautta.”

 

Kyselyn noin 370 vastaajasta vain joka kymmenennellä on työterveyshuolto. Yleisin syy työterveyssopimuksen puuttumiseen on hinta. Silti kolme neljästä on urallaan kaivannut työterveyshuoltoa.

Tyypillinen tilanne on nopean hoidon ja sairasloman tarve.

Toiveissa ovat myös mahdollisuus terveyden säännölliseen seurantaan, fysioterapiaan, hammashoitoon, erikoislääkärin konsultaatioon sekä mielenterveyspalveluihin uupumis- ja uhkailutilanteissa.

Neljä viidestä vastaajasta olisi valmis rahoittamaan työterveyshuoltoaan kiinteällä vuosimaksulla, mutta näkemykset sopivasta maksusta vaihtelevat.

Jos valittavana olisi vuosimaksu, joka kattaa palvelut tiettyyn rajaan saakka, tai ilmainen liittyminen ja maksu palveluista käytön mukaan, vuosimaksun valitsisi hieman useampi.

Pääasiassa etäpalveluihin perustuva työterveys kiinnostaisi alle puolta vastaajista, vaikka palvelu olisi nimenomaan media-alan tarpeet huomioivaa.

Ina Ruokolainen maksaisi työterveyspalveluista mieluiten käytön mukaan. Sen, mitä sopimukseen kuuluu, pitäisi olla täysin selkeää ja palveluiden hänen tarpeisiinsa sopivia.

Etäpalveluissa hyvää olisi tasa-arvo ja se, että niihin ei tarvitsisi matkustaa.

”Mutta ei kaikkea voi hoitaa etänä. Siihen tulee väsymys, kun kaikki on nyt muutoinkin ruudulla.”

Suomen freelance-journalistien ja Sydänliiton viime vuonna toteuttamassa freelancerien terveyskyselyssä kävi ilmi, että 55 prosenttia freelancereista kokee terveytensä hyväksi ja kymmenen prosenttia erinomaiseksi. 29 prosenttia vastasi terveytensä olevan tyydyttävällä ja kuusi prosenttia huonolla tolalla.

 

Lokakuun työterveyshuoltokyselyn aikaan liiton neuvottelemasta työterveyshuollosta oli kiinnostunut myös helsinkiläinen av-kääntäjä Jaakko Sauvola, 39.

Sauvola työskentelee Ylelle yhtiön työsuhteisten freelancerien Yhtyneet-sopimuksella. Hänellä ei ole koskaan reilun kymmenen vuoden urallaan ollut työterveyshuoltoa.

Sauvolan tilanne muuttui lokakuun lopussa, kun Radio- ja televisiotoimittajien liiton Freelanceosasto FAO ja Journalistiliitto saivat sovittua Ylen kanssa, että yhtiö alkaa ensi vuonna tarjota työterveyshuoltoa myös Yhtyneet-freelancereilleen.

Samoihin aikoihin sovittiin, että Yle alkaa maksaa Yhtyneet-freelancereilleen sairausajan palkkaa.

Jos Ylen käytäntö ei olisi muuttunut, Sauvola olisi ollut valmis maksamaan liiton neuvottelemasta työterveyshuollosta.

”Vaikka terveyskeskuksen palvelut ovat toistaiseksi riittäneet, työterveyshuolto tarkoittaa turvaa. Säännölliset terveystarkastukset tulevat tehtyä. Kun hoitoon pääsee helposti, sinne tulee tarvittaessa mentyä.”

 

Kyselyn taustalla on Journalistiliiton freelanceyhdistysten FAO:n ja SFJ:n tekemä ja valtuuston syyskuussa hyväksymä aloite freelancerien sairausajan turvan ja työterveyshuollon selvittämisestä.

Liiton freelanceasioita hoitava lakimies Hannu Hallamaa sanoo kyselyn tulosten vahvistavan, että työterveyskysymys on tärkeä ja työterveyspalvelulle on tilausta.

”Jatkamme tulosten pohjalta valmisteluja freelancejäsenille sopivan työterveyspalvelumallin rakentamiseksi”, Hallamaa sanoo.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta