Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

JOURNALISTI
19.11.2020

Ville Eloranta

Twitter: @ville_eloranta

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Millaista puhetta on hymyily? Tämä kysymys esiintyy usein meidän johtolauseneurootikkojen keskusteluissa.

Johtolause on suoran tai epäsuoran lainauksen yhteydessä esiintyvä lause, jonka tehtävä on kertoa, kuka on äänessä: Virtanen sanoo.

Johtolauseneurootikkoja pännivät johtolauseissa monet asiat. Nämä asiat muistamalla ehkäiset turhautumista:

1. Älä jankuta. Jos tekstisi haastateltava ei vaihdu, on melko raskasta, jos jatkuvasti muistutetaan, kuka on äänessä. Suorastaan koominen on Virtanen sanoo -johtolauseen jälkeen tuleva Virtanen jatkaa – ihanko totta?

2. Välttele itsestäänselvyyksiä. Jos haastateltava on juuri hehkuttanut jotain, lukija ei saa erityistä lisäarvoa johtolauseesta Virtanen kehuu.

3. Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää. Anna lukijan päättää itse, kenen puolelle hän asettuu.

4. Muista, että johtolauseen verbin tulee kuvata puhetapaa. Virtanen nauraa voi antaa haastateltavasta melko maanisen kuvan. Hymyillä-verbi on johtolauseessa ehkä vielä oudompi. Sanoo hymyillen tai kertoo ja nauraa ei ehkä ole erityisen tiivistä kerrontaa, mutta mielikuva on vähemmän outo.

5. Älä käytä johtolauseita olennaisten asioiden survontaan. Kun haastateltavaa luonnehditaan jutun loppupuolella vaikkapa johtolauseella kertoo 25 vuotta Lontoossa asunut ja sittemmin Rantasalmelle asettunut Virtanen, lukijaa saattaa ihmetyttää paitsi lauseen tukkoisuus myös se, miksi tämä kerrotaan vasta nyt.

6. Johtolauseessa voi olla käänteinenkin sanajärjestys. Suomalaiset on peloteltu melko tehokkaasti pois käänteisestä sanajärjestyksestä, mutta esimerkiksi tässä esittelevässä lauseessa kannattaa sijoittaa verbi kärkeen sekä rytmin että esitysjärjestyksen vuoksi: kertoo johtolauseneurootikkojen puheenjohtaja Viivi Virtanen.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta