Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

JOURNALISTI
19.11.2020

Ville Eloranta

Twitter: @ville_eloranta

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Millaista puhetta on hymyily? Tämä kysymys esiintyy usein meidän johtolauseneurootikkojen keskusteluissa.

Johtolause on suoran tai epäsuoran lainauksen yhteydessä esiintyvä lause, jonka tehtävä on kertoa, kuka on äänessä: Virtanen sanoo.

Johtolauseneurootikkoja pännivät johtolauseissa monet asiat. Nämä asiat muistamalla ehkäiset turhautumista:

1. Älä jankuta. Jos tekstisi haastateltava ei vaihdu, on melko raskasta, jos jatkuvasti muistutetaan, kuka on äänessä. Suorastaan koominen on Virtanen sanoo -johtolauseen jälkeen tuleva Virtanen jatkaa – ihanko totta?

2. Välttele itsestäänselvyyksiä. Jos haastateltava on juuri hehkuttanut jotain, lukija ei saa erityistä lisäarvoa johtolauseesta Virtanen kehuu.

3. Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää. Anna lukijan päättää itse, kenen puolelle hän asettuu.

4. Muista, että johtolauseen verbin tulee kuvata puhetapaa. Virtanen nauraa voi antaa haastateltavasta melko maanisen kuvan. Hymyillä-verbi on johtolauseessa ehkä vielä oudompi. Sanoo hymyillen tai kertoo ja nauraa ei ehkä ole erityisen tiivistä kerrontaa, mutta mielikuva on vähemmän outo.

5. Älä käytä johtolauseita olennaisten asioiden survontaan. Kun haastateltavaa luonnehditaan jutun loppupuolella vaikkapa johtolauseella kertoo 25 vuotta Lontoossa asunut ja sittemmin Rantasalmelle asettunut Virtanen, lukijaa saattaa ihmetyttää paitsi lauseen tukkoisuus myös se, miksi tämä kerrotaan vasta nyt.

6. Johtolauseessa voi olla käänteinenkin sanajärjestys. Suomalaiset on peloteltu melko tehokkaasti pois käänteisestä sanajärjestyksestä, mutta esimerkiksi tässä esittelevässä lauseessa kannattaa sijoittaa verbi kärkeen sekä rytmin että esitysjärjestyksen vuoksi: kertoo johtolauseneurootikkojen puheenjohtaja Viivi Virtanen.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta