Kriisiuutisointi altistaa toimittajia traumoille

JOURNALISTI
19.11.2020

Juha Matias Lehtonen, teksti

Uutistoimittajat saattavat kärsiä muuta väestöä enemmän traumaperäisistä häiriöistä.

Tieto käy ilmi tutkimusartikkelista, jonka Åbo Akademin viestinnäntutkijat Klas Backholm ja Trond Idås julkaisivat vastikään kokoomateoksessa Media health: the personal in public stories. Artikkelissa Backholm ja Idås kokoavat yhteen tuloksia useista laatimistaan tutkimuksista, joissa he ovat selvittäneet uutistoimittajien hyvinvointia kriisitilanteiden jälkeen.

Useimmat uutistoimittajat joutuvat jossakin vaiheessa uraansa työskentelemään keskellä äkillistä kriisiä. Kuitenkin vain pieni osa on erikoistunut kriisialuejournalismiin. Terrori-iskuista tai koulusurmista raportoivat toimittajat voivat altistua traumaattisille tilanteille ilman kunnollista valmistautumista. Etenkin toistuvina tällaiset tilanteet lisäävät todennäköisyyttä sairastua traumaperäiseen stressihäiriöön, uupumukseen, päihdeongelmiin ja masennukseen.

Pohjoismaisten kyselyaineistojen perusteella voidaan arvioida, että äkillisestä kriisistä uutisoimisen jälkeen noin joka kymmenes toimittaja kärsii traumaperäisestä stressihäiriöstä. Luku on samaa luokkaa kuin pelastustoimiin osallistuneilla. Esimerkiksi Jokelan koulusurmia käsitelleistä toimittajista kahdellatoista prosentilla esiintyi stressihäiriöön viittaavia oireita.

Tutkijat tunnistavat monia muuttujia, jotka altistavat traumaperäisille häiriöille. Näitä ovat muun muassa huonosti toimiva työyhteisö sekä kriisin osuminen lähelle omaa elämänpiiriä. Toimittajia altistavat traumoille myös pelko ja syyllisyys siitä, että raportointi saattaa aiheuttaa ahdistusta kriisin uhreille.

Ongelmaa voivat ehkäistä sekä yksilö että yhteisö. Tutkijat kehottavat toimittajia punnitsemaan säännöllisesti ammatillisia arvojaan ja kertaamaan kriisiuutisoinnin eettisiä periaatteita. Myös työyhteisöjen sisällä tulisi jo etukäteen käydä turvallista keskustelua toimittajien ja toimituksen arvoista sekä tiedottaa saatavilla olevista kriisituen muodoista.

Koko artikkelin voit lukea tämän linkin takaa.

 



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta