Journalistiliitto varautuu tappioihin ja satavuotisjuhliin

JOURNALISTI
19.11.2020

Marja Honkonen, teksti
Heli Saarela, grafiikka

Journalistiliitto varautuu ensi vuonna aiempaa huonompaan taloudelliseen tulokseen. Liiton valtuusto saa käsiteltäväkseen budjetin, joka on yli 644 000 euroa tappiollinen. Kuluvalle vuodelle ennustettiin 483 000 euron miinusta. Valtuusto on koolla 3. – 4. joulukuuta.

Liiton taloutta rasittaa se, että työttömyyskassa Finkan jäsenmaksu nousee 198 euroon jäsentä kohti. Journalistiliitto varautuu vuonna 2021 maksamaan Finkalle noin 300 000 euroa kuluvaa vuotta enemmän, yhteensä hieman yli 1,5 miljoonaa euroa.

Kassamaksu tilitetään liiton jäsenmaksuista, eikä niitä aiota nostaa. Siksi niistä jää aiempaa kapeampi siivu varsinaista toimintaa varten.

Ainoastaan 15 euron vähimmäismaksua aiotaan korottaa 17 euroon kuussa. Sen suuruus määräytyy työttömyyskassamaksun mukaan.

Talous- ja hallintojohtaja Helena Vistin mukaan alijäämä on aiempaan verrattuna melko suuri. Siihen tosin vaikuttavat myös satavuotisjuhlat. Niitä varten on varattu ensi vuodelle noin 87 000 euroa.

”Juhlat on kuitenkin otettu huomioon myös tavallisissa tapahtumissa eli osin juhlitaan työn merkeissä”, Visti sanoo.

 

Finka nostaa maksuaan, koska koronavirusepidemia on vaikuttanut sen rahatilanteeseen merkittävästi. Pieneen kassaan kuuluu Journalistiliiton, Näyttelijäliiton ja Muusikkojen Liiton jäseniä. He työskentelevät aloilla, joilla lomautuksia tai irtisanomisia on ollut keskimäärin muita enemmän, kassanjohtaja Antti Murto sanoo.

Keskimääräisenä kuukautena Finkan jäsenistä 12 prosenttia on saanut tänä vuonna etuuksia, kun viime vuonna sama osuus oli 8 prosenttia. Maksettujen etuuksien euromäärä on kasvanut 40 prosenttia.

Ensi vuosi ei näytä välttämättä tätä vuotta ruusuisemmalta.

”Korotuksella varaudutaan normaalia korkeampaan maksatukseen myös ensi vuonna”, Murto sanoo.

 

Journalistiliiton budjetit ovat olleet jo pitkään alijäämäisiä, mutta monena vuonna plussalle on päästy sijoitustoiminnan tuottojen turvin.

Helena Vistin mukaan on vaikea arvioida, miltä kuluvan vuoden tuotot näyttävät. Liiton salkut ovat toipuneet kevään pahimmasta pudotuksesta, mutta ovat yhä hieman miinuksella.

Ensi vuonna liitto odottaa sijoitusten tuottavan aiempaan tapaan. Tuotot eivät silti paikanne kaikkia tappioita.

Tulevaisuudessa liiton tavoitteena on saattaa taloutensa tasapainoon. Siihen keinoja ovat esimerkiksi uusien jäsenten rekrytointi ja toiminnan jatkuva uudistaminen, puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Liiton talouteen vaikuttaa suoraan myös se, miten sen jäsenet pärjäävät työmarkkinoilla.

”Pidetään huolta siitä, että jäsenten palkkataso pysyy kohtuullisena ja heillä on töitä”, Aho summaa.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta