Hanna Mahlamäen juttuaiheet vaihtelevat kevyistä raskaisiin. Marraskuun alussa suunnitelmat menivät kerralla uusiksi Wienin terrori-iskun myötä. ”Raskaat aiheet ovat toisaalta usein mielenkiintoisia ja tärkeitä, joten en valita.”

Hanna Mahlamäki tarkasteli tuutteja sekä toimittajana että vanhempana

Hanna Mahlamäki, 43

Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja.

Työskennellyt Helsingin Sanomissa eri tehtävissä vuodesta 2004. Toiminut kulttuuritoimituksen esihenkilönä, uutispäällikkönä, esihenkilönä politiikan toimituksessa sekä politiikan toimittajana.

A-studiossa politiikan toimittajana 2012 – 2013. Työskennellyt myös Aamulehdessä, Kymen Sanomissa, STT:ssa ja UP-uutispalvelussa.

JOURNALISTI
19.11.2020

Nina Erho, teksti
Tommi Aittala, kuva

”Jutun aihe on omakohtainen: lapseni aloitti koulun täällä elokuussa. Toki tiesin saksalaisen koulunaloitusperinteen ennestään. Olen asunut Saksassa nuorena vuoden, ja lapsuudessa perheelläni oli tuttuja täällä. Jo silloin ajattelin, että voi kun karkkituutit ovat ihania, miksi Suomessa ei saa sellaista”, sanoo Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki.

Mahlamäen juttu Saksassa ekaluokkalaisen repusta maksetaan usein yli 300 euroa ja juhlia valmistellaan kuukausia julkaistiin Helsingin Sanomissa 13. elokuuta. Tärkeä osa koulunaloitusjuhlia on koulutuutti, Schultüte, jonka lapsi saa täytettynä koulutarvikkeilla, karkeilla ja muilla lahjoilla.

”Havahduin kesällä siihen, ettei meillä ole mitään valmiina koulunaloitukseen, ja liityin aiheen Facebook-ryhmään. Siellä lähestyin paria äitiä myös toimittajana. He suhtautuivat jutuntekoon myönteisesti, ehkä aiheen sympaattisuuden takia. Saksalaiset ovat tosi tarkkoja lastensa tietosuojasta ja kuvista. Haastattelin kahta äitiä puhelimitse ja vierailin yhden perheen luona.

Halusin tehdä juhlista jutun, koska myönteisistä aiheista on etenkin tänä synkkänä vuonna pulaa. Juhlat tuntuivat ihanalta tavalta osoittaa lapsille huomiota. Kulttuurihistorioitsija Christine Cantauw’ta haastatellessa opin, että ekaluokkalaisten näyttävä juhlistaminen kertoo etenkin koulun isosta merkityksestä saksalaisessa yhteiskunnassa.

Kirjeenvaihtajana haluan välittää lukijoille paikallista arkea, jota uutistoimistot eivät kuvaa. Haastateltavia olen löytänyt pitkään täällä asuneen valokuvaajan ja naapureiden kautta ja tietysti lähestymällä ihmisiä suoraan. Se jännittää, kun kukaan ei tunne Hesaria. Sitä palkitsevampaa on, kun ihmisten luottamuksen voittaa. Saksan kielen taito on tärkeä, koska moni osaa heikosti englantia.

Juttu sai paljon kiitosta juuri arkisuudestaan. Toki Hesarin keskustelupalstalla oli niitäkin, jotka pitivät juhlia turhana hapatuksena ja toivoivat, ettei moinen roskaaminen alkaisi Suomessa.

Juttua tehdessä ilmeni, että moni äiti valmistelee juhlaa ja tuuttia kuukausia – ja huono omatuntohan siitä tuli. Lopulta ostin tuutin kaupasta ja tuunasimme sitä yhdessä lapsen kanssa. Juhlamme olivat pienet mutta kivat. Illalla vierailimme lapsen koulukavereiden juhlissa.”

Hanna Mahlamäki, 43

Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja.

Työskennellyt Helsingin Sanomissa eri tehtävissä vuodesta 2004. Toiminut kulttuuritoimituksen esihenkilönä, uutispäällikkönä, esihenkilönä politiikan toimituksessa sekä politiikan toimittajana.

A-studiossa politiikan toimittajana 2012 – 2013. Työskennellyt myös Aamulehdessä, Kymen Sanomissa, STT:ssa ja UP-uutispalvelussa.

Toimittaja Petri Kivimäen valinta

”Euroopasta kantautuu pääasiassa ikäviä ja byrokraattisia uutisia. Siksi oli riemastuttava lukea Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtajan Hanna Mahlamäen valoisa ja värikäs juttu 5-vuotiaasta Lisa Badstübnerista, jolle on koittamassa elämän tärkein päivä. Hänestä tulee ekaluokkalainen, ja sen kunniaksi hän saa lahjoja ja hänelle järjestetään juhlat. Mahlamäki on löytänyt juttuunsa saksalaisen erikoisuuden, jonka hän tarjoilee meille sopivasti laventaen. Kaikille isojen juhlien järjestäminen ei ole itsestäänselvyys. On äärettömän tärkeää, että meille suomalaisille kerrotaan ulkomaiden ihmisten tavallisesta elämästä ja arjesta. Se auttaa ymmärtämään, että arkea on muuallakin kuin meillä.”



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta