Vihamieliset yleisöreaktiot uhkaavat sananvapautta

JOURNALISTI
22.10.2020

Juha Matias Lehtonen

Suomalaiset toimittajat kertovat kohtaavansa yhä enemmän henkilökohtaista häirintää, ja vain osa saa journalistisilta organisaatioilta tarvitsemaansa tukea.

Viestintätieteilijä Ilmari Hiltunen julkaisi uudessa Media & viestintä -lehdessä tutkimuksen, jossa hän pyrki selvittämään, mitä ulkoisen vaikuttamisen menetelmiä journalistit kohtaavat. Aineisto koostui 31 toimittajan ja neljän sidosryhmien edustajan haastatteluista. Mukana oli myös Journalistiliiton puheenjohtaja.

Haastattelujen perusteella tutkija jaottelee ulkoisen vaikuttamisen menetelmät kuuteen luokkaan. Suomalaiset toimittajat kohtaavat työssään psykologisia, fyysisiä, institutionaalisia, taloudellisia, tietoteknisiä ja tiedonhankintaan kohdistuvia vaikutusyrityksiä.

Taloudellinen vaikuttaminen on perinteikäs uhka sananvapaudelle. Tutkijan mukaan etenkin kaupunki- ja paikallislehdet joutuvat tinkimään journalismin autonomiasta isojen mainostajien takia.

On sinällään ymmärrettävää, että journalisteihin yritetään vaikuttaa. Joskus vaikutusyritykset menevät kuitenkin häirinnän puolelle. Tutkimuksessa esiin nousevista häirintäkeinoista karkeimpia ovat fyysiset menetelmät, kuten pahoinpitely.

Nykyaikaiselle pohjoismaiselle yhteiskunnalle erityisen ominainen ongelma on psykologinen häirintä. Haastatellut kertoivat vihakampanjoinnin ja mustamaalaamisen yleistyneen nettiaikakaudella.

Toimittajia häiriköidään etenkin tilanteissa, joissa kiusalliseksi koetun artikkelin faktapuoli on niin hyvässä kunnossa, ettei sisältöön pystytä puuttumaan. Psykologinen väkivalta tekee toimittajien elämästä raskasta ja voi johtaa itsesensuuriin tai jopa alanvaihtoon. Tutkijan mukaan ilmiö on uhka sananvapaudelle.

Torjuakseen painostusta toimittajat turvautuvat erilaisiin vastataktiikoihin, kuten yleisövuorovaikutuksen välttämiseen ja artikkelien julkaisemiseen ilman omaa nimeä.

Ilmari Hiltusen artikkelin Ulkoinen vaikuttaminen ja sen vastakeinot suomalaisessa journalismissa voi lukea kokonaisuudessaan täältä.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta