Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

Minna Holopainen, 55

STT:n vastaava päätoimittaja 1. 10. 2018 –

Työskennellyt STT:llä vuodesta 1997 lähtien muun muassa oikeustoimittajana, EU-kirjeenvaihtajana, uutis- ja toimituspäällikkönä sekä uutispäätoimittajana 2010 – 2016.

Ylen teksti-tv:n toimittaja 1989 – 1993 ja Ylen kesätoimittaja 1988.

Yliopisto-lehden toimittaja 1987.

Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja maaliskuusta 2020 alkaen.

Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunnan jäsen 2015 – 2019.

Valtiotieteen maisteri, Helsingin yliopisto 1992.

Syntynyt Helsingissä.

Harrastaa lainakoira Milan taluttamista, satunnaisesti melontaa, sukuhistoriaa ja julkisuuslakia. Uinti ja islanninhevosharrastus ovat koronatauolla.

JOURNALISTI
22.10.2020

Manu Marttinen, teksti
Juuso Westerlund, kuva

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

STT:n verkkosivujen uutisen mukaan ”tekoälyllä on kyltymätön datan himo.” Otsikko kuvaa hyvin suhtautumistasi uutisiin.

Kyllä, jospa olenkin tekoäly. Tätä täytyy pohtia!

Olet koko ajan online, ja usein ihmettelet, miksi alaisesi eivät ole.

Pyrin vaikuttamaan siihen, ettei ainakaan työasioissa tarvitse olla koko ajan online.

Olet niin kova työnarkomaani, että vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa.

Olen tarkka siitä, että lomat ja vapaapäivät tulevat pidettyä, koska päätoimittajan työpäivät tapaavat venyä. Uutisia seuraan myös vapaalla, koska ne kiinnostavat minua.

Joidenkin mielestä ihmisen kannattaa vaihtaa työpaikkaa vähintään 20 vuoden välein. Olet eri mieltä.

En ole, mutta eteen pitäisi tulla yhtä hyvä työpaikka kuin STT.

Toimituksella on toisinaan vaikeuksia erottaa sinua STT:n uutisrobotista U-botista.

Tämähän kuulostaa toimituksen kannalta hyvältä, koska robotti toiminee esimiehenäkin johdonmukaisesti.

Haaveilet päivästä, jona STT:n uutisrobotti U-bot tekee kaikki uutistoimiston jutut.

Haaveilen päivästä, jolloin U-bot auttaisi toimittajia keskittymään asioihin, joista robotit eivät selviä. Robotti selviää kyllä suomen kielestä, mutta se ei ole tarpeeksi luotettava uutistoimittaja.

Tekisit mieluiten joka päivä vähintään yhden jutun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

En tekisi, mutta viime vuosien maailmantapahtumien takia aihepiiri kiinnostaa suurta yleisöä ehkä enemmän kuin journalistit ovat tottuneet siitä uutisoimaan. Yritän tehdä oman osani riittävän hyvin.

Seuraat tarkoin Venäjän informaatiovaikuttamista, mutta mitkään vaikutusyritykset eivät tehoa sinuun.

Seuraan tarkoin itseeni kohdistuvia vaikutusyrityksiä ja niiden tuloksia. Arvioin, mitä lähteitä kuuntelen, keitä uskon ja mitkä kaikki asiat itseeni vaikuttavat – kaikkea sitä, mistä mielipiteeni muodostuvat.

Sanoma on STT:n suurin omistaja ja omistajan ääni kuuluu myös toimituksen juttuvalinnoissa.

En usko, että jatkaisin tässä tehtävässä, jos suurin omistaja yrittäisi vaikuttaa juttuaiheisiimme. Sen sijaan me kuuntelemme asiakkaidemme toiveita juttuaiheista.

Muiden mediatalojen irvailu ”Sanoman Tietotoimistosta” ei ole ihan perusteeton.

Kyllä se on. Sanoman toiveet ovat liittyneet enemmän juttutyyppeihin ja toimintamalleihin. Niitä kannattaa kuunnella, koska Sanoma-konserni on digitalisaatiossa pitkällä, ja pystymme oppimaan siitä. Juttuaihetoiveita tulee enemmän muilta asiakkailta.

Arvostat kovasti hallituksen mediatukilinjausten johdonmukaisuutta.

Arvostan sitä, että Suomessa on pidetty tärkeänä kansallisen uutistoimiston säilymistä, ja toivon, että keskustelu asiasta jatkuu edelleen.

STT:n hallituksessa on vain yksi nainen. Pidät sitä epäkohtana, mutta ei siitä juttuja parane tehdä.

Ei siinä ollut suurta epäkohtaa, kun Sanoman naisjohto valitsi miehen STT:n hallitukseen, joka puolestaan nimitti naisen eli minut STT:n vastaavaksi päätoimittajaksi. En näe tässä STT:n mittaluokan uutisaihetta, mutta on hyvä, että muut mediat tarttuivat aiheeseen.

Ihmettelet päätoimittajien hinkua keskustella kaiken maailman paneeleissa. Sinulle kelpaavat vain Kultaranta-keskustelut.

Ihmettelen enemmän sitä, mihin kaikkeen minut on pyydetty. En ole aina ollut ihan varma tunnenko asiaa, josta keskustellaan.

Teet vuosittain oman versiosi STT:n vuoden siteeratuimmat -listasta ja lisäät siihen STT:n uutisvoitot.

Pyrin tekemään osani siinä, että saamme uutisvoittoja.

Maailman kaunein ääni on radiojuontajan nuotilla lausuttu ”STT:n uutisia”.

Eikö olekin!

Minna Holopainen, 55

STT:n vastaava päätoimittaja 1. 10. 2018 –

Työskennellyt STT:llä vuodesta 1997 lähtien muun muassa oikeustoimittajana, EU-kirjeenvaihtajana, uutis- ja toimituspäällikkönä sekä uutispäätoimittajana 2010 – 2016.

Ylen teksti-tv:n toimittaja 1989 – 1993 ja Ylen kesätoimittaja 1988.

Yliopisto-lehden toimittaja 1987.

Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja maaliskuusta 2020 alkaen.

Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunnan jäsen 2015 – 2019.

Valtiotieteen maisteri, Helsingin yliopisto 1992.

Syntynyt Helsingissä.

Harrastaa lainakoira Milan taluttamista, satunnaisesti melontaa, sukuhistoriaa ja julkisuuslakia. Uinti ja islanninhevosharrastus ovat koronatauolla.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta