Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Valtionavustus journalistisen sisällön edistämiseen

Avustusta voi saada suomalainen mediayritys, jonka mainosmyynti on koronaepidemian vuoksi vähentynyt vähintään 30 prosenttia ja liikevaihto vähintään kymmenen prosenttia huhti – toukokuussa 2020 verrattuna edeltävän vuoden vastaavaan.

Tukea voi saada tiedotusväline, jonka mainosmyynti on vähentynyt 30 prosenttia huhti–toukokuussa 2020 verrattuna edeltävän vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Tukea saavan tiedotusvälineen on oltava ammattimainen.

Avustus on tarkoitettu tueksi koronaepidemian aiheuttamiin vaikeuksiin. Sitä voi saada enintään 800 000 euroa yritystä kohti.

Avustuksen myöntää hakemuksesta Liikenne- ja viestintävirasto viimeistään 31. joulukuuta 2020.

JOURNALISTI
22.10.2020

Nina Erho, teksti

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Hallitus päätti 1. lokakuuta kertaluonteisesta viiden miljoonan euron koronatuesta journalistista sisältöä tuottavalle medialle.

Uusimpien tietojen mukaan median koronatukea voikin olla jaossa 7,5 miljoonaa.

Lisäraha tulisi uutistoimistotoimintaan suunnatusta kansallisen uutistoiminnan tuesta, johon hallitus oli alun perin varannut 2,5 miljoonaa euroa.

Lokakuussa käsittelyyn tulevassa lisätalousarvioehdotuksessa uutistoiminnan tukea ja median yleistä koronatukea ollaan yhdistämässä.

Uutistoimintaan suunnattua tukea on aiemmin saanut muun muassa Suomen Tietotoimisto STT, jolle myönnettiin 1,5 miljoonan valtionavustus vuonna 2018.

Silloin liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti, että STT:llä on riittävät edellytykset yhtiön toiminnan vakauttamiseksi.

Ministeriön ylijohtaja Olli-Pekka Rantala kertoi perjantaina STT:lle, että 2,5 miljoonan tuki on nyt peruuntumassa, koska ministeriö ei usko, että tuki muuttaisi STT:n toiminnan kannattavaksi.

Hallituksen odotetaan neuvottelevan lisätalousarvioehdotuksesta perjantaina 23. lokakuuta.

 

Median yleistä koronatukea voivat saada paikallista, alueellista tai valtakunnallista journalismia tuottavat tiedotusvälineet journalistisen työn kustannusten eli käytännössä palkka- ja palkkiokustannusten kattamiseksi.

Mediayritys voi hakea tukea omistamalleen tiedotusvälineelle. Tuen saamisen ehtona on, että sekä yrityksen että tiedotusvälineen mainosmyynti on laskenut. Myös yrityksen liikevaihdon on pitänyt laskea.

Yksittäinen yritys voi saada tukea enintään 800 000 euroa.

Rahat jaetaan tuen saajille suhteutettuna niiden työllistämien journalistien määrään. Määrään lasketaan sekä palkkasuhteessa olevat että freelancepalkkiot henkilötyövuosiksi muutettuina.

Kertaluonteista avustusta voi hakea kirjallisesti Liikenne- ja viestintävirastolta. Tuen haku aukesi 20. lokakuuta ja jatkuu 17. marraskuuta saakka. Lisätietoja hausta julkaistaan viraston nettisivuilla traficom.fi.


Lue lisää: Hallitus päätti median koronatuesta – rahaa luvassa journalistien palkkoihin ja palkkioihin (Journalisti 1.10.2020)

 

Valtionavustus journalistisen sisällön edistämiseen

Avustusta voi saada suomalainen mediayritys, jonka mainosmyynti on koronaepidemian vuoksi vähentynyt vähintään 30 prosenttia ja liikevaihto vähintään kymmenen prosenttia huhti – toukokuussa 2020 verrattuna edeltävän vuoden vastaavaan.

Tukea voi saada tiedotusväline, jonka mainosmyynti on vähentynyt 30 prosenttia huhti–toukokuussa 2020 verrattuna edeltävän vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Tukea saavan tiedotusvälineen on oltava ammattimainen.

Avustus on tarkoitettu tueksi koronaepidemian aiheuttamiin vaikeuksiin. Sitä voi saada enintään 800 000 euroa yritystä kohti.

Avustuksen myöntää hakemuksesta Liikenne- ja viestintävirasto viimeistään 31. joulukuuta 2020.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta