Topias Peltonen viimeistelee journalistiikan opintojaan Jyväskylän yliopistossa. ”Teen täysipäiväisesti gradua ja täysipäiväsesti töitä Ylellä.”

”Paikallisyhdistysten tilanne on aika hälyttävä”, sanoo nuorin puheenjohtaja Topias Peltonen

JOURNALISTI
22.10.2020

Marja Honkonen, teksti
Mikko Vähäniitty, kuva

Jos Topias Peltonen saisi päättää, Journalistiliiton yhdistysten mökkien varaaminen ja ylläpito keskitettäisiin jollain tapaa. Kiinteistöomaisuudessa ovat usein kiinni sekä yhdistysten rahat että huomio.

”Mökit ovat hallinnollisesti murheenkryyni. Kaikki rakastavat niitä, mutta minulla on huoli siitä, kuka niitä jaksaa ylläpitää tulevaisuudessa”, Peltonen sanoo.

”Ne vievät aikaa koulutustapahtumien suunnittelulta tai vaikka paikallisesta järjestäytymisestä. Meillä menee joka kokouksesta vähintään tunti hallintoon, kun käydään läpi remontit ja varaustilanteet. Sellaiseen toimintaan on vaikea houkutella uusia vapaaehtoisia.”

Peltonen, 27, valittiin syyskuussa Keski-Suomen Journalistien (KSJ) puheenjohtajaksi. Hän on jäsenyhdistysten puheenjohtajista nuorin, mutta on ollut mukana KSJ:n toiminnassa jo vuodesta 2015. Peltonen on innokas järjestötoimija – muun muassa SDP:n sitoutumaton kunnanvaltuutettu sekä journalistiikan ainejärjestön ja ylioppilaskunnan hallituksen entinen puheenjohtaja – mutta myös huolissaan siitä, ettei yhdistystoiminta ole kestävällä pohjalla.

Yksi syy on alan murros: Uusia vapaaehtoisia ei tule, kun alan merkittävin alueellinen työnantaja Keskisuomalainen ei juuri rekrytoi. Loput työsuhteisista ovat niin kuormittuneita, ettei kokoustaminen työpäivän jälkeen innosta.

Toiminta kaipaisi uudistamista ja raikastamista. Peltonen uskoo, ettei KSJ ole ongelman kanssa yksin.

”Paikallisyhdistysten tilanne on aika hälyttävä.”

 

Journalistiliitolla on 17 jäsenyhdistystä, jotka saavat tänä vuonna 760 000 euroa jäsenmaksurahaa toimintansa pyörittämiseen. Paraikaa yhdistysten roolia pohditaan osana liiton tulevaisuustyötä. Muutoksista toimintaan on tarkoitus päättää vuonna 2022.

Yhdistysten toiminnassa on isoja eroja. KSJ on melko aktiivinen ja tekee paljon yhteistyötä Jyväskylän yliopiston journalistiikan ainejärjestön Lööpin kanssa.

Peltonen on itsekin opiskelija, mutta muistuttaa, ettei yhdistys voi nojata opiskelijoihin.

”Ei se ole kestävä ratkaisu. Me kuitenkin lähdemme täältä viiden vuoden sykleissä.”

Opintojensa ohella Peltonen työskentelee Ylen taittavana toimittajana – nimellisesti Pasilassa, mutta nyt etänä Jyväskylässä. Se on konkretisoinut, miten jäykkä yhdistysrakenne on.

”Olen harmitellut sitä, miksi meillä pitää olla erikseen freelancerit ja Radio- ja televisiotoimittajien liitto. En tunne Yle Keski-Suomesta ketään, vaikka olen opiskellut täällä kahdeksan vuotta ja työskentelen Ylellä. Meillä ei ole yhteisiä tapahtumia”, Peltonen sanoo.

Toisaalta pääkaupunkiseudulle muuttavat opiskelukaverit ovat pahoitelleet sitä, että heidän on valittava Helsingin Seudun Journalistien koulutusten ja KSJ:n mökin väliltä.

”Miksei voitaisi tehdä vain enemmän yhteistyötä palveluiden osalta”, Peltonen kysyy.

 

Liiton tärkeimmät tehtävät ovat Peltosen mielestä journalismin puolustaminen ja ammatillinen edunvalvonta. Jälkimmäistä tarvitsisivat pätkien ja ttt-sopimusten kautta alalle tulevat opiskelijat nyt enemmän kuin koskaan.

Liiton tärkeimmät tehtävät ovat Peltosen mielestä journalismin puolustaminen ja ammatillinen edunvalvonta. Jälkimmäistä tarvitsisivat alalla usein pätkien ja ttt-sopimusten kautta tulevat opiskelijat nyt enemmän kuin koskaan.

”Enää ei anneta edes määräaikaisia, vaan vain nollatunti- ja ttt-sopimuksia. Eletään ja pelätään joka kuukausi, että saako töitä. Se on minusta äärimmäisen karmivaa.”

Peltonen toivoisi liiton kartoittavan, kuinka paljon ttt-sopimuksilla korvataan vakituista työn tarvetta.

Toisaalta tässä ajassa vieläkin vakavammin uhattuna tuntuu olevan journalismi, Peltonen sanoo.

”Siinä on kysymys koko meidän alamme olemassaolosta: onko journalismi uskottavaa ja onko sille tilausta? Jos alan lasku jatkuu, mitä on työ, jota jää jäljelle?”

Hän ymmärtää paineita laajentaa jäsenkuntaa ja palveluita viestintäammattien puolelle.

”En kuitenkaan haluaisi, että muutamme ydintämme houkutellaksemme viestijäihmisiä. Se rappeuttaa entisestään aikamoisessa murroksessa olevaa ammatti-identiteettiämme.”

”Haluaisin liiton puolustavan sitä, että olemme tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaa ja ammatti, joka eroaa viestinnästä.”

Moni opiskelija toivoisi liiton olevan vieläkin aktiivisempi journalismin puolustaja julkisuudessa, Peltonen sanoo. Hän kiittelee liiton kannanottoja Johanna Vehkoon oikeudenkäyntiin liittyen, ja etenkin liiton päätöstä ostaa Ville Rannan pilakuva summalla, jonka Ranta lahjoitti korvaamaan Vehkoon maksettavaksi määrätyt vastapuolen oikeudenkäyntikulut.

”Sellaisia tempauksia näkisi mieluusti vielä enemmän. Uskoisin, että se oli teko, mitä miltei kaikki liiton jäsenet arvostivat.”



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta