Kun Maarit Nurminen osti Korpilahti-lehden, tuolloin lukioikäinen tytär pelkäsi koko perheen joutuvan lehdentekoon. ”Hän oli kuulemma ajatellut tehdä jotain ihan muuta.” Toistaiseksi lehden tarpeisiin on kuitenkin valjastettu vain huone perheen kotitalosta.

Maarit Nurminen on Korpilahti-lehden omistaja, päätoimittaja ja ainoa työntekijä

Maarit Nurminen, 51

Korpilahti-lehden päätoimittaja ja omistaja. Toimii myös viestintäyrittäjänä.

Työskennellyt aiemmin Sulkava-paikallislehdessä ja Vaajakoskella ilmestyvässä Wessmanni-aluelehdessä.

Opiskellut Jyväskylän yliopistossa journalistiikkaa.

Kotoisin Sulkavalta. Uusperheeseen kuuluvat puoliso, koira ja kolme jo kotoa muuttanutta, aikuista lasta.

Harrastaa kilpatanssia. ”Toivoisin, että jokaisella oli sellainen ihan oikea henkireikä.”

JOURNALISTI
22.10.2020

Marja Honkonen, teksti
Hanna-Kaisa Hämäläinen, kuva

Kun Maarit Nurminen vuonna 2016 osti Korpilahti-lehden, opiskeluaikainen ex-poikaystävä lähetti viestin ja kysyi, mahtoiko Nurminen muistaa haaveilleensa aikanaan omasta lehdestä. Ei muistanut.

”Aina pitäisi miettiä, mitä toivoo. Se voi toteutua”, Nurminen sanoo nauraen.

Nurminen oli tullut Korpilahdelle toimittajan sijaiseksi vuonna 2001. Päätoimittajana hän aloitti kolme vuotta myöhemmin.

Meni viisi vuotta, ja lehdeltä katosivat ensin oma kunta, sitten markettien mainokset. Kauppojen päätös teki muutoinkin tiukkaan budjettiin kymmenien tuhansien eurojen loven. Lehden suurimmat omistajat olivat Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys ja Korpilahden kunnan nielaissut Jyväskylän kaupunki. Ne alkoivat kaupitella lehteä Nurmiselle.

Nurminen kieltäytyi ensin, mutta pyörsi päätöksensä. Hän päätti jatkaa toimintaa yrittäjänä.

”Hirvittää se välillä edelleenkin”, Nurminen sanoo.

”Tosiasia on, että tätä lehteä ei olisi enää olemassa ilman minua.”

 

Nurminen on yksi harvoista päätoimittajista, jotka tekevät paikallislehteä ainoana työntekijänä. Suomen Lehdistön julkaisemassa Sanomalehtien liiton vuoden 2020 jäsentilastossa yhden työntekijän paikallislehtiä on kolme, ja kaksi niistä kuuluu isompaan yhtiöön.

Tällä mittapuulla itsenäinen Korpilahti-lehti on Suomen pienin paikallislehti. Vastaavassa tilanteessa on esimerkiksi urheiluseuran omistama Petäjävesi-lehti, joka ei kuulu Sanomalehtien liittoon.

Yrittäjälle oma paikallislehti on kehno keino tehdä voittoa, mutta Nurminen kokee työnsä tärkeäksi. Kuntaliitoksen jälkeen Korpilahdelle jäi omaa vain osuuspankki ja lehti.

Yhteisö on hyvä tuki. Kylillä käytiin jopa siunaamassa Nurmisen käsiä, että tämä jaksaisi kirjoittaa.

”Etenkin vanhempien ihmisten kiitollisuus siitä, että lehteä edelleen tehdään, on liikuttavaa.”

 

Yrittäjyytensä aluksi Nurminen karsi kuluja. Hän esimerkiksi siirsi toimituksen kotitaloonsa.

Maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin toimituksen oma sisäänkäynti on avoinna asiakaspalvelua kaipaaville. Alkuviikosta Nurminen myös taittaa, valmistaa ilmoituksia ja viimeistelee keskiviikkoisin ilmestyvää lehteä. Kun lehti on painossa, Nurminen pitää tiistai-iltapäivän vapaata.

Keskiviikko on pyhitetty toimistotöille. Loppuviikolla Nurminen käy juttukeikoilla. Joka lehteen hän tekee viisi – kuusi juttua eli kahdeksan- sivuisesta lehdestä noin kolme neljäsosaa.

”Tosi usein sunnuntaina teen muutaman tunnin, jotta maanantai ei olisi niin paha.”

Lehti ilmestyy läpi vuoden lukuun ottamatta viikkoa jouluna, pääsiäisenä ja heinäkuussa. Se vaatii suunnitelmallisuutta.

Turvaverkon muodostavat taittotaitoinen freelancer ja kirjanpitäjä, jolla on oikeudet hoitaa esimerkiksi laskujen maksua.

Korpilahti-lehden toimitus sijaitsee Korpilahden keskustassa, vanhassa puutalossa, joka on myös Maarit Nurmisen koti. Lehti täyttää ensi vuonna 50 vuotta.

Korpilahti-lehden levikki on noin 2 000. Tilaustuotot ovat ohittaneet mainostuotot, ja viime vuonna tilaajamäärä jopa nousi hieman.

Tilanne on Nurmisen mukaan kuitenkin haastava: digimainonnassa on paha kilpailla somejättien kanssa, tilaajat ikääntyvät ja jakelukustannukset kasvavat.

Nurminen uskoo olevansa vielä viiden vuoden päästä nykyisissä tehtävissään. Ensi vuonna Korpilahti-lehti täyttää 50 vuotta.

”Totta kai järki pitää olla päässä siinä, miten pieneksi tulos voi mennä.”

Maarit Nurminen, 51

Korpilahti-lehden päätoimittaja ja omistaja. Toimii myös viestintäyrittäjänä.

Työskennellyt aiemmin Sulkava-paikallislehdessä ja Vaajakoskella ilmestyvässä Wessmanni-aluelehdessä.

Opiskellut Jyväskylän yliopistossa journalistiikkaa.

Kotoisin Sulkavalta. Uusperheeseen kuuluvat puoliso, koira ja kolme jo kotoa muuttanutta, aikuista lasta.

Harrastaa kilpatanssia. ”Toivoisin, että jokaisella oli sellainen ihan oikea henkireikä.”



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta