Koronasta vauhtia muutoksiin

JOURNALISTI
22.10.2020

Maria Markus

Kirjoittaja on Suomen Freelance-journalistien puheenjohtaja.

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Itsensä työllistäjien määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Esimerkiksi Tilastokeskuksen Yrittäjät 2017 -tutkimuksen mukaan vuosituhannen alussa yksinyrittäjiä oli 123 000 ja vuonna 2018 jo 183 000.

Koronapandemia ei ainakaan hidasta tätä kehitystä. Maaliskuun jälkeen olemme saaneet lukea toistuvasti uutisia mediatalojen yt-neuvotteluista. Lomautukset ovat osin korvanneet irtisanomiset, ja tänä vuonna on – tähän mennessä – irtisanottu vähemmän väkeä kuin vaikka viime vuonna. Silti entistä useampi journalisti joutuu miettimään erilaisia työllistymisen keinoja vakituisen työn sijaan, ja yhä suurempi osa tekstistä, kuvista ja muusta journalistisesta sisällöstä on freelancereiden tekemää.

Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema?

 

Freelancereiden työmarkkinatutkimuksen mukaan valtaosa freelancereista on tyytyväisiä hyvinvointiinsa – olkoonkin, että keskimääräinen vuosiansio jää heillä helposti ainakin kolmanneksen jälkeen vakituisessa työsuhteessa työskentelevän toimittajan vuosiansioista. Perusarki on siis freelancereiden mielestä ihan mukavaa. Ongelmana on turvaton asema elämän kolhujen edessä. Kolhuilta kun harva välttyy, vaikka kuinka hyvin petaisi.

Viruskurimus on korostanut itsensä työllistäjien haavoittuvuutta. Agendalle on noussut ympäri Eurooppaa vaatimus löytää ratkaisuja, joiden avulla yrittäjyys ja palkkatyön eri muodot olisivat yhdistettävissä joustavasti. Perustulo on yksi vahvasti keskusteluihin noussut teema. Löytyypä ratkaisu perustulosta tai jostain muusta, työttömyys- ja sosiaaliturva ja muutkin yhteiskunnan tukirakenteet ovat akuutin muutospaineen alla, samoin edunvalvonta. Yhteiskunnan on pakko sopeutua uudenlaiseen työelämään.

Kun korona on lisännyt ihmisten uutisnälkää ja luotettavan tiedon merkitys on korostunut, on journalistien toimintaedellytysten turvaamiselle pontevat perusteet. Journalismin merkitystä ja Suomea mediatukien kehitysmaana onkin saatu nostettua valokeilaan median koronatukikeskustelussa. Tätä valokeilaa ja muita koronan avaamia mahdollisuuksia on nyt hyödynnettävä niin pysyvän mediatuen lobbaamiseksi kuin epätyypillisissä työsuhteissa ja yrittäjinä leipänsä tienaavien journalistien aseman parantamiseksi.

Freelancereiden tilanteen parantaminen ja heidän ongelmiinsa tarttuminen on koko Journalistiliiton etu, sillä siten liitto tekee itsensä houkuttelevaksi kasvavan potentiaalisen jäsenistön silmissä. Se on konkreettinen investointi meidän kaikkien tulevaisuuteen.

 

Miten Journalistiliitto voisi ottaa freelancereista vielä varmemman kopin ja huolehtia siitä, että he tuntevat Journalistiliiton omakseen?

Yksi tärkeimmistä keinoista on jatkaa työtä asiallisten palkkioiden takaamiseksi. Kun freelancerit saavat työstään asiallisen palkkion, heillä on varaa eläketurvaan ja muihin elämää turvaaviin järjestelyihin. Toinen on itsensä työllistäjien työttömyys- ja sosiaaliturvan parantaminen. Meille kaikille kuuluu oikeus sosiaaliturvaan riippumatta työn tekemisen muodosta.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta