Maaseudun Tulevaisuuden pääluottamushenkilö Heli Virtanen arvioi, että toimittajilla on korkea kynnys vaihtaa työpaikkaa toiseen paremman palkan toivossa. Moni arvostaa sitä, että työ on mukavaa. Eikä mukavia työpaikkoja ole tarjolla joka oksalla. ”Työnantajat tuntuvat tietävän tämän tilanteen aika hyvin.”

Journalistien ansiot ovat nousseet hieman, lisää palkkaa saa lähinnä tes-korotuksilla

Näin journalisteille maksetaan

Journalistiliiton tutkimukseen vastanneiden keskimääräinen kuukausiansio oli 3 875 euroa. Mediaaniansio oli 3 745 euroa. Kuukausiansio sisältää kaikki ennakonpidätyksen alaiset ansiot, esimerkiksi vuorolisät ja luontoisedut.

Yleisimmät luontoisedut olivat puhelin- ja ravintoetu. Muut edut olivat harvinaisia.

Ylitöitä tehdään keskimäärin 4,5 tuntia kuussa. Liki puolet vastaajista kertoi, että ylityöt korvataan vapaa-aikana.

JOURNALISTI
22.10.2020

Marja Honkonen, teksti
Heli Saarela, kuva

Ottaako pomon kanssa puheeksi parempi palkka? Joillain aloilla on tavallista tarkastella henkilökohtaisia palkkoja säännöllisesti. Media-alalla ei.

”Pyyntöihin suhtaudutaan varautuneesti. Palkkakuri on tiukentunut, vaikka ei korotuksen saaminen ole ollut helppoa aiemminkaan”, Maaseudun Tulevaisuuden pääluottamushenkilö Heli Virtanen sanoo.

Palkoista ei puhuta toimituksessa kovin paljoa, mutta Virtanen tietää muutaman kollegan saaneen viime vuosina neuvoteltua korotuksen esimerkiksi vetoamalla tehtäviensä vaativuuteen tai siihen, mitä muut tienaavat.

Tavallisempaa on, että palkkoja nostavat työehtosopimusneuvotteluissa sovitut korotukset tai Maaseudun Tulevaisuuden omat kokemusvuosilisät. Jälkimmäisiä on saanut palkkansa päälle kolmen vuoden välein, enintään viisi kertaa.

Pari vuotta sitten työnantaja päätti luopua järjestelmästä. Se oli epäreilu esimerkiksi epätyypillisissä työsuhteissa olleille. Korotuksia alkoi saada vasta vakinaistamisen jälkeen.

Maaseudun Tulevaisuus jakaa viimeiset vanhan mallin korotukset ensi vuonna. Neuvottelut uudesta, kaikkia Viestilehtien journalisteja koskevasta mallista ovat yhä kesken.

Virtanen edustaa myös Koneviestin ja Aarteen toimittajia. Työntekijöiden toiveena on luoda selkeät mittarit, joihin voi verrata omaa osaamista ja kokemusta.

”Avoimet mittarit tekisivät tilanteesta kaikille reilumman.”

 

Palkankorotukset takaava järjestelmä on Virtasen mukaan tärkeä, sillä etenkin nuoret työntekijät aloittavat toimituksessa usein lehdistön työehtosopimuksen eli tessin mukaisella minimipalkalla. Tavallisissa toimittajan tehtävissä eli palkkaluokassa IIA se on tällä hetkellä 2 719 euroa.

Journalistiliiton työmarkkinatutkimuksen alustavista tuloksista käy ilmi, että lehdistön palkkaryhmiin IIA ja IIB kuuluvista toimittajista kymmenen prosenttia sai minimipalkkaa tai sen alle.

Keskimäärin näihin palkkaluokkiin kuuluvat toimittajat saavat kuitenkin selvästi parempaa palkkaa. Tes velvoittaa maksamaan minimipalkan päälle esimerkiksi kokemusvuosilisiä.

59 prosenttia vastaajista kertoi saavansa kiinteitä tehtäväkohtaisia lisiä ja 44 prosenttia kiinteää kokonaispalkanlisää.

Kyselyyn vastasi 1 033 Journalistiliiton työsuhteista jäsentä huhti – toukokuussa. Sen toteutti Kantar TNS.

 

Tutkimuksen mukaan journalistien kokonaisansiot ovat nousseet kahden viime vuoden aikana 2,1 prosenttia eli noin 80 euroa kuussa.

Lehdistössä ansiot ovat nousseet kahdessa vuodessa 1,6 prosenttia. Se on jopa pari prosenttiyksikön kymmenystä vähemmän kuin mitä tes-korotukset nostivat peruspalkkoja tuona aikana.

”Tes-korotuksilla on valtavan iso merkitys ansioiden kehittymisessä”, Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen sanoo.

Osa muiden alojen työnantajista korottaa palkkoja enemmän kuin tes vaatii. Lehdistössä tätä niin kutsuttua palkkaliukumaa eli tes-korotukset ylittävää ansioiden nousua ei enää juuri ole. Sen vuoksi lehdistön ansiot eivät ole kehittyneet yhtä nopeasti kuin vaikkapa teollisuuden toimihenkilöiden.

Savolaisen mukaan ilmiö on näkynyt jo parissa aiemmassa tutkimuksessa.

”Tässä mielessä kehitys on mennyt huonompaan suuntaan. Aiemmin palkat ovat nousseet tes-korotuksia enemmän.”

Savolaisen mukaan syyt kehnoon palkkakehitykseen ovat alan taloustilanne ja se, että vähiin työpaikkoihin on paljon tarjokkaita.

”Kyse on myös palkkapolitiikasta. Kyllä normaalitilanteessa firmojen pitäisi kilpailla hyvistä työntekijöistä”, Savolainen sanoo.

Journalistiliiton tutkimuksessa tarkasteltiin huhtikuun 2020 kuukausipalkkoja. Siksi sen tuloksissa eivät näy täysimääräisesti esimerkiksi lehdistön tai Ylen keväällä neuvotelluissa työehtosopimuksissa sovitut 3,3 prosentin korotukset, jotka tulevat voimaan vuosina 2020 – 2021.

Naisjournalistin euro on tutkimukseen mukaan noin 97 senttiä, kun se kaksi vuotta sitten oli noin 96 senttiä.

 

Toimittajana ja toimitussihteerinä työskentelevä Heli Virtanen on myös itse neuvotellut palkkaansa korotuksen. Hän oli kahdella perhevapaalla ja jäi siksi vaille toimituksen kokemusvuosikorotuksia. Palkka oli sillä välin jäänyt oman ikäisten toimittajien mediaanipalkasta jälkeen useamman sata euroa.

Pitkien neuvottelujen myötä hän pääsi sopuun pienestä korotuksesta.

”Minusta tuntuu, että sen jälkeen päätoimittaja heräsi asiaan, ja esimerkiksi vanhempainvapaiden vaikutus palkkakehitykseen on osattu ottaa paremmin huomioon.”


Journalistiliiton 22. lokakuuta julkaistun työmarkkinatutkimuksen kaikkiin tuloksiin voi tutustua täältä.

Näin journalisteille maksetaan

Journalistiliiton tutkimukseen vastanneiden keskimääräinen kuukausiansio oli 3 875 euroa. Mediaaniansio oli 3 745 euroa. Kuukausiansio sisältää kaikki ennakonpidätyksen alaiset ansiot, esimerkiksi vuorolisät ja luontoisedut.

Yleisimmät luontoisedut olivat puhelin- ja ravintoetu. Muut edut olivat harvinaisia.

Ylitöitä tehdään keskimäärin 4,5 tuntia kuussa. Liki puolet vastaajista kertoi, että ylityöt korvataan vapaa-aikana.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta