Journalisteja pitäisi kohdella kuin huippukoodareita, kirjoittaa entinen toimittaja Verna Vuoripuro

Verna Vuoripuro

26-vuotias helsinkiläinen viestinnän ja median ammattilainen.

Työskentelee viestintäpäällikkönä strategia-, design- ja teknologiayhtiö Reaktorissa.

Helsingin Sanomissa kuusi vuotta muun muassa ulkomaantoimittajana, toimitussihteerinä, uutispäällikkönä ja sosiaalisen median tuottajana.

Kauppatieteiden maisteri Aalto-yliopistosta. Tutki gradussaan terroristijärjestö Isisin brändiviestintää.

JOURNALISTI
22.10.2020

Verna Vuoripuro, teksti
Aapo Huhta, kuva

Miksi journalismin ammattilainen siirtyy viestintään?

Keskustelu alanvaihtajista käy jälleen kuumana. Kutsumusammattinsa jättäneiden perustelut lähdölle vaihtelevat, mutta yksi perustelu toistuu: työnantajat kohtelevat toimittajia yksilöiden ­sijaan monistuvana resurssimassana.

Vaihdoin hiljattain journalismin viestintätyöhön teknologia-alalla, ja loikka konsulttitaloon avasi silmäni. Kun yrityksen liikevaihto perustuu suoraan huipputekijöiden työn ja taitojen myymiseen, parhaista osaajista on pidettävä kiinni ja heitä on löydettävä lisää. Ihmisen arvo on erityisen helppo nähdä, kun hänen työllään on konkreettinen tuntihinta.

Mediataloissa sen sijaan ajatellaan usein, että bisnes perustuu juttujen tai journalismin myyntiin. Todellisuudessa nekin kauppaavat yksilöiden osaamista. Juttu on usein juuri niin hyvä kuin sen kirjoittanut ja editoinut toimittaja.

Miten teknologia-ala sitten takertuu parhaisiin tekijöihin? Helppo ja media-alan näkökulmasta hyvin epäreilu vastaus olisi raha.

Kilpailukykyinen palkka, arkea sujuvoittavat työsuhde-edut ja toimivat työvälineet kiinnostavat varmasti toimittajiakin. Todellinen valtti on kuitenkin jotain paljon saavutettavampaa: oikeanlainen suhtautuminen.

Kun henkilöstövetoisessa yrityksessä tehdään päätöksiä, tärkein kysymys on usein se, olisivatko työntekijät tyytyväisiä päätökseen. Ja kun rekrytoidaan, rekrytoidaan tosissaan ja taktisesti. Kilpailijoiden kanssa kilpaillaan asiakkuuksien lisäksi ihmisistä.

Haluaisin nähdä saman journalismissa: sen sijaan, ­että kisataan pelkästään skuupeista, olisi tärkeää suhtautua yhtä omistushaluisesti alan parhaisiin osaajiin. Eikä ­ainoastaan yksittäisiin tähtitoimittajiin vaan uutistyön arjen sankareihin, jotka pitävät koneiston pyörimässä ja tason korkealla.

Oma loikkani liittyi lähinnä oppimisenhaluun, mutta vaihdon tehtyäni havahduin siihen, miten iso merkitys työnantajan suhtautumisella ihmisiin on.

Minua kohtaan on oltu useimmiten mediatöissäkin reiluja. Alalla kuulee kuitenkin lukuisista tapauksista, joissa näin ei ole ollut.

Journalismia on perinteisesti pidetty alana, jossa työn imu hyvittää ammatin lieveilmiöt. Journalistiin ja Suomen Lehdistöön haastatellut alanvaihtajat kertovat kuitenkin, että merkityksellistä ja opettavaista työtä voi nykyään tehdä myös monessa muussa paikassa.

Siksi median murroksessa tarpovien olisi nyt viimeistään syytä havahtua inhimillisen pääoman tärkeyteen. Käänsihän esimerkiksi äärimmäisen numero-orientoitunut Jeff Bezoskin The Washington Postin kurssin investoimalla prosessien ja teknologian lisäksi ihmisiin.

Opetusministeriön ja -hallituksen ennakoinnin asiantuntijaelimen, Osaamisen ennakointifoorumin, tuoreessa raportissa arvioidaan, että viestintä- ja kustannusalalle tarvitaan seuraavan 15 vuoden aikana 20 000 uutta työntekijää. Toimittajien aivovuoto viestintään ja muillekin aloille jatkuu, jos ongelmaan ei havahduta.

Jos tuudittaudutaan esimerkiksi siihen, että kesätyöhakemuksia tulee yhä yhtä paljon kuin ennenkin, saattaa ohi mennä jotain olennaista.

Hakemusten määrä on puutteellinen mittari, jos arvioidaan, saadaanko parhaat voimat töihin.

Verna Vuoripuro

26-vuotias helsinkiläinen viestinnän ja median ammattilainen.

Työskentelee viestintäpäällikkönä strategia-, design- ja teknologiayhtiö Reaktorissa.

Helsingin Sanomissa kuusi vuotta muun muassa ulkomaantoimittajana, toimitussihteerinä, uutispäällikkönä ja sosiaalisen median tuottajana.

Kauppatieteiden maisteri Aalto-yliopistosta. Tutki gradussaan terroristijärjestö Isisin brändiviestintää.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta