Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

JOURNALISTI
22.10.2020

Maria Pettersson
Twitter: mariapetterss0n maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Harva meistä ajattelee työehtosopimuksia päivittäin tai edes vuosittain. Se on hyvä asia. Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa.

Metsäalan työnantajaliitto Metsäteollisuus päätti tässä kuussa, että se ei enää suostu neuvottelemaan koko alaa koskevista yleisistä työehtosopimuksista. Ilmoitus oli yllätys.

 

Suomessa työntekoa koskevat lait takaavat työntekijälle vain vähän oikeuksia. Se johtuu siitä, että lait on tarkoitettu toimimaan yhdessä työehtosopimuksien kanssa. Laissa ei esimerkiksi ole minimipalkkaa, vaan se määritellään työehtosopimuksissa. Laissa ei sanota, että äitiys- tai isyysvapaalle jäävälle työntekijälle pitää maksaa palkkaa, vaan siitä säädetään työehtosopimuksissa.

Mitä työehtosopimus merkitsee? Otetaan esimerkkinä Journalistiliiton isoin sopimus, lehdistön työehtosopimus.

Lain mukaan journalisteilla ei ole vähimmäispalkkaa, joten työntekijälle voisi maksaa niin vähän kuin kehtaa. Työehtosopimuksessa sen sijaan on määritelty vähimmäispalkka: normaaleista toimittajan hommista pitää maksaa vähintään 2 719 euroa kuukaudessa ja palkka nousee vuosittain. Ylärajaa ei ole.

Entäpä lomat? Laki takaa enintään viisi viikkoa lomaa vuodessa, ei lomarahaa. Työehtosopimuksen ansiosta lomaa saa jopa seitsemän viikkoa ja lomarahat päälle.

Työaika olisi lain mukaan 40 tuntia viikossa, ei vuorolisiä. Työehtosopimuksen ansiosta työaika on 37,5 tuntia, ja illoilta ja viikonlopuilta saa vuorolisät.

Laki takaa luvan jäädä pois töistä sairauden takia, mutta palkkaa ei sairaspäiviltä tarvitse kymmenen päivän jälkeen maksaa. Työehtosopimuksen ansiosta palkkaa saa, vaikka olisi kipeänä kaksi viikkoa tai kaksi kuukautta. Lain mukaan sairasta lasta saa hoitaa kotona neljä päivää, lehdistön työehtosopimuksen ansiosta noilta päiviltä saa myös palkkaa.

Ja tiesittekö, että lain mukaan vuoden ainoa palkallinen vapaapäivä on itsenäisyyspäivä? Työehtosopimuksen ansiosta palkallisia vapaapäiviä ovat myös muun muassa joulu, pääsiäinen, vappu, uusi vuosi, loppiainen ja juhannus.

 

Jos työehtosopimus lakkaisi olemasta voimassa, kaikki edellä mainitut edut pyyhittäisiin pois. Työsopimusta allekirjoittaessa työntekijän pitäisi olla superneuvottelija. Kuinka hyvä arvelet itse olevasi? Olisitko niin korvaamaton, että saisit neuvoteltua mukavan palkan, vai ottaisiko työnantaja jonkun, joka suostuu tekemään halvalla? Onnistuisitko saamaan kaksi ylimääräistä lomaviikkoa? Pystyisitkö tiristämään vapaaksi joulun vai pääsiäisen vai ehkä molemmat? Uskaltaisiko työnantaja palkata sinua, jos alkaisit vaatia palkkaa sairaan lapsen hoitamisesta?

Vanhatkaan työntekijät eivät olisi turvassa. Monen työsopimuksessa lukee, että palkka, työajat ja lomat määräytyvät työehtosopimuksen mukaan. Ne pitäisi neuvotella uudelleen. Isot firmat haluaisivat ehkä tehdä sen talokohtaisesti. Jokaisessa firmassa olisi siis oma sopimuksensa. Se tarkoittaisi, että ison firman palkkaamat juristit neuvottelisivat – niin, kenen kanssa? Eihän työntekijöillä ole työpaikalla omaa juristia, joka heitä voisi edustaa. Pienemmissä toimituksissa taas ei ehkä edes osata tai ehditä tekemään talokohtaisia sopimuksia.

Julkisessa keskustelussa työnantajat unelmoivat ”paikallisesta sopimisesta” ja siitä, että palkoista voitaisiin ”sopia vapaammin”. ”Vapaammin sopiminen” tarkoittaa suomeksi palkkojen pienentämistä. Jo nyt palkkaa saa korottaa ihan niin paljon kuin haluaa – ylärajaa ei ole. Tärkeintä on tämä: työehtosopimus on paljon muutakin kuin palkka.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta