Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

JOURNALISTI
22.10.2020

Maria Pettersson
Twitter: mariapetterss0n maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Harva meistä ajattelee työehtosopimuksia päivittäin tai edes vuosittain. Se on hyvä asia. Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa.

Metsäalan työnantajaliitto Metsäteollisuus päätti tässä kuussa, että se ei enää suostu neuvottelemaan koko alaa koskevista yleisistä työehtosopimuksista. Ilmoitus oli yllätys.

 

Suomessa työntekoa koskevat lait takaavat työntekijälle vain vähän oikeuksia. Se johtuu siitä, että lait on tarkoitettu toimimaan yhdessä työehtosopimuksien kanssa. Laissa ei esimerkiksi ole minimipalkkaa, vaan se määritellään työehtosopimuksissa. Laissa ei sanota, että äitiys- tai isyysvapaalle jäävälle työntekijälle pitää maksaa palkkaa, vaan siitä säädetään työehtosopimuksissa.

Mitä työehtosopimus merkitsee? Otetaan esimerkkinä Journalistiliiton isoin sopimus, lehdistön työehtosopimus.

Lain mukaan journalisteilla ei ole vähimmäispalkkaa, joten työntekijälle voisi maksaa niin vähän kuin kehtaa. Työehtosopimuksessa sen sijaan on määritelty vähimmäispalkka: normaaleista toimittajan hommista pitää maksaa vähintään 2 719 euroa kuukaudessa ja palkka nousee vuosittain. Ylärajaa ei ole.

Entäpä lomat? Laki takaa enintään viisi viikkoa lomaa vuodessa, ei lomarahaa. Työehtosopimuksen ansiosta lomaa saa jopa seitsemän viikkoa ja lomarahat päälle.

Työaika olisi lain mukaan 40 tuntia viikossa, ei vuorolisiä. Työehtosopimuksen ansiosta työaika on 37,5 tuntia, ja illoilta ja viikonlopuilta saa vuorolisät.

Laki takaa luvan jäädä pois töistä sairauden takia, mutta palkkaa ei sairaspäiviltä tarvitse kymmenen päivän jälkeen maksaa. Työehtosopimuksen ansiosta palkkaa saa, vaikka olisi kipeänä kaksi viikkoa tai kaksi kuukautta. Lain mukaan sairasta lasta saa hoitaa kotona neljä päivää, lehdistön työehtosopimuksen ansiosta noilta päiviltä saa myös palkkaa.

Ja tiesittekö, että lain mukaan vuoden ainoa palkallinen vapaapäivä on itsenäisyyspäivä? Työehtosopimuksen ansiosta palkallisia vapaapäiviä ovat myös muun muassa joulu, pääsiäinen, vappu, uusi vuosi, loppiainen ja juhannus.

 

Jos työehtosopimus lakkaisi olemasta voimassa, kaikki edellä mainitut edut pyyhittäisiin pois. Työsopimusta allekirjoittaessa työntekijän pitäisi olla superneuvottelija. Kuinka hyvä arvelet itse olevasi? Olisitko niin korvaamaton, että saisit neuvoteltua mukavan palkan, vai ottaisiko työnantaja jonkun, joka suostuu tekemään halvalla? Onnistuisitko saamaan kaksi ylimääräistä lomaviikkoa? Pystyisitkö tiristämään vapaaksi joulun vai pääsiäisen vai ehkä molemmat? Uskaltaisiko työnantaja palkata sinua, jos alkaisit vaatia palkkaa sairaan lapsen hoitamisesta?

Vanhatkaan työntekijät eivät olisi turvassa. Monen työsopimuksessa lukee, että palkka, työajat ja lomat määräytyvät työehtosopimuksen mukaan. Ne pitäisi neuvotella uudelleen. Isot firmat haluaisivat ehkä tehdä sen talokohtaisesti. Jokaisessa firmassa olisi siis oma sopimuksensa. Se tarkoittaisi, että ison firman palkkaamat juristit neuvottelisivat – niin, kenen kanssa? Eihän työntekijöillä ole työpaikalla omaa juristia, joka heitä voisi edustaa. Pienemmissä toimituksissa taas ei ehkä edes osata tai ehditä tekemään talokohtaisia sopimuksia.

Julkisessa keskustelussa työnantajat unelmoivat ”paikallisesta sopimisesta” ja siitä, että palkoista voitaisiin ”sopia vapaammin”. ”Vapaammin sopiminen” tarkoittaa suomeksi palkkojen pienentämistä. Jo nyt palkkaa saa korottaa ihan niin paljon kuin haluaa – ylärajaa ei ole. Tärkeintä on tämä: työehtosopimus on paljon muutakin kuin palkka.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta