Työehtosopimus pätee myös etätyössä

JOURNALISTI
24.9.2020

Tytti Oras

Kirjoittaja on Journalistiliiton juristi.

Esimiesten vastuulla on huolehtia siitä, että työntekijä pystyy suoriutumaan työstään, eikä kukaan kuormitu liikaa. Työaikaa säännellään myös etätyössä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tytti Oras.

Koronakeväänä 2020 suomalaisten journalistien työ siirtyi keittiöihin, parvekkeille ja olohuoneiden nurkkiin. Toimitukset tyhjenivät pikavauhtia ja lehtiä alettiin suunnitella, tehdä ja viimeistellä etänä.

Etätyö ei ole uusi ilmiö toimitustyössä, mutta muutos on vaatinut uudenlaisten työtapojen omaksumista erityisesti uutismediassa.

Tekniset ratkaisut otettiin pääosin sujuvasti käyttöön. Suurimmat haasteet ovat kenties olleet esimiestyössä. Yleisölle muutos ei kuitenkaan ole juuri näkynyt.

Etänä tehtävä työ ei muuta työn tekemisen olennaisia ehtoja. Etätyö ei ole pakko vaan sopimisen varainen asia. Työntekijä tekee edelleen työtä sopimuksen perusteella työnantajan johdon ja valvonnan alaisena vastiketta vastaan (Työsopimuslaki 1:1§). Perusasiat, kuten palkka, määräytyvät edelleen lakien, työsopimuksen ja työehtosopimuksen perusteella. Joihinkin asioihin kannattaa silti kiinnittää erityistä huomiota.


Työntekijän selkäranka voi kirjaimellisesti joustaa liikaa, jos keittiön pöydän ääressä oleva tuoli ei täytä työergonomian vaatimuksia. Moni tarvitsee myös sosiaalisia kontakteja, eikä ruudulla kerran viikossa näkyvä pää korvaa kohtaamisia kahviautomaatilla.

Kotona palkkatyöhön keskittymistä voivat haitata esimerkiksi odottamassa olevat pyykit, tiskit ja lapset. Toisaalta työn ja perheen yhteensovittaminen on monen mielestä ollut aiempaa helpompaa työmatkoihin tai muuhun säätämiseen käytetyn ajan jäätyä pois.

Työturvallisuuslakia sovelletaan myös etätyössä. Työnantajan on arvioitava työn kuormitustekijät ja otettava huomioon niin psykososiaaliset kuin fyysisetkin riskit myös silloin, kun työtä tehdään muualla kuin toimituksessa.

Työtapaturmavakuutus ei välttämättä korvaa kotona kahvinhakumatkalla sattunutta kompastumista maton reunaan, vaikka toimituksessa sama olisi työtapaturma. Työnantaja voi kuitenkin järjestää työntekijöilleen myös etätyöhön sopivan vakuutusturvan.


Työnantaja huolehtii työvälineistä etätyössäkin. Jos etätyöstä aiheutuu kuluja, työntekijä voi hakea verotuksessaan esimerkiksi työhuonevähennystä. Tulonhankkimiskuluina voi vähentää erilaisia työhön liittyviä menoja. Vähennyksiin kannattaa kiinnittää huomiota viimeistään ensi vuonna esitäytettyä veroilmoitusta tarkistettaessa.

Vielä parempi olisi selvittää verovähennysten yksityiskohdat itselleen jo nyt. Verottaja tarjoaa täsmälliset ohjeet verkkosivuillaan Vero.fi.

Työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ja työaikaansa tukevat työssä jaksamista. Kun kukaan ei tarkkaile työn parissa vietettyä aikaa, on joskus vaarana uppoutua työhön liiaksikin. Esimiesten vastuulla on kuitenkin huolehtia siitä, että työntekijä pystyy suoriutumaan työstään, eikä kukaan kuormitu liikaa. Työaikaa säännellään myös etätyössä.

Journalistinen työ vaatii itsenäisyyttä ja vastuullista otetta tekijältään. Työnantajan on osattava sekä luottaa että ohjata. Etätyöhön siirtyminen lienee onnistunut parhaiten juuri siellä, missä näitä taitoja on harjoitettu toimitusympäristössäkin.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta