Sähkömies dosentin virassa

JOURNALISTI
24.9.2020

Anna Gustafsson, teksti

Kirjoittaja on freelancetoimittaja.

Anna Gustafssonin Itämeri-haastattelu kesätoimittajana sujui hienosti. Mutta mikäs se haastateltavan titteli olikaan?

Oli vuosi 2001 ja olin kesätoimittajana Ylen Aamu-tv:n uutisissa. Ainoastaan vankkumaton usko omiin kykyihin ylitti nuoruuden innon. Lähdin jokaiseen kello 3.30 alkavaan työvuoroon Pulitzerin-kuvat silmissä tekemään journalismin historiaa.

Itämeren tila puhutti paljon tuona kesänä. Merentutkimusalus Aranda oli juuri palannut satamaan seurantamatkalta. Sain uutispäälliköltä tehtäväksi hankkia joltakin suomalaiselta tutkijalta kommentin Itämeren tilasta kello kuuden uutislähetykseen.

On ehkä vaikea uskoa, mutta internet ei vielä tuolloin ollut samanlainen ehtymätön tietolähde kuin nykyisin. Löysin kuitenkin netistä tutkijan ja selvitin kotinumeron numerotiedustelusta. Kun kello tuli viisi, uskalsin soittaa.

Nauhoitin haastattelun, kyselin Itämeren tilasta, sinilevästä ja fosforikuormasta ummet lammet. Mikä on merenpohjan happiolosuhteiden laita? Miten rehevöitymistä voitaisiin tehokkaimmin estää? Sen sijaan, että olisin kuunnellut haastateltavan vastauksia, lienen ollut omien nerokkaiden kysymysten lumoissa. En ainakaan muista huomanneeni, että vastauksissa olisi ollut mitään kummallista.

Lopuksi halusin tarkastaa haastateltavan tittelin: oliko se dosentti, professori, tutkija vai mikä? Sähkömies, kuului vastaus. ”Ettekö ole Itämeren tutkija”, kysyin. Haastateltava kiisti olevansa, mutta myönsi, että nimi on sama.

Miksi hän sitten oli vastannut haastatteluun?

”Luulin, että tämä on joku gallup.”

Tästä opin varmistamaan haastateltavan henkilöllisyyden ennen haastattelun tekemistä. Juttua en aamun uutislähetykseen saanut.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta