Kuurojen Liiton verkkotuottaja Heidi Koivisto Robertson neuvoo myös muita saavutettavuuskysymysten ratkomisessa. Korjattavaa on osin vielä ihan perusasioissa: ainoa yhteystieto ei esimerkiksi voi olla puhelinnumero, ellei siihen voi soittaa videopuhelua.

Podcasteihin ja videoihin tekstit – digipalvelulaki vaatii, että verkkopalvelut sopivat kaikille

Digipalvelulaki

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta tuli voimaan huhtikuussa 2019. Sen saavutettavuusvaatimukset ovat tulleet ja tulevat voimaan asteittain ja koskevat muiden muassa ministeriöitä, viranomaisia, pankkeja, yliopistoja, ylioppilaskuntia, sähkö- ja vesiyhtiöitä, postia sekä sellaisia järjestöjen, yritysten ja säätiöiden tuottamia palveluita, joista yli puolet on rahoitettu julkisin varoin. Laki ei koske Yleisradiota.

Lakia valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Lain takana on EU:n saavutettavuusdirektiivi, joka tuli voimaan jo vuonna 2016.

Lisätietoja ja ohjeita saa muun muassa osoitteista saavutettavuusvaatimukset.fi (Aluehallintovirasto), saavutettavasti.fi (Celia/OKM) ja papunet.net (Kehitysvammaliitto).

JOURNALISTI
24.9.2020

Marja Honkonen, teksti
Kimmo Räisänen, kuva

Verkkosivujen rakenteen pitää olla selkeä, tekstien on erotuttava taustastaan, videot on tekstitettävä ja podcastit on litteroitava. Lomakkeet ja liitetiedostot täytyy pystyä lukemaan ruudunlukuohjelmilla.

Digipalvelulain vaatimukset laajenivat 23. syyskuuta koskemaan myös videota ja ääntä sekä ennen 28. 9. 2018 julkaistuja verkkopalveluita. Uudempien verkkopalveluiden on pitänyt olla saavutettavia jo viime syksystä lähtien.

Verkon ääni- ja videosisällöt pitää siis jatkossa julkaista myös tekstimuotoisina, jotta ne olisivat kaikkien saavutettavissa. Vaatimus koskee julkisia toimijoita, mutta myös sellaisia järjestöjä ja säätiöitä, joiden rahoituksesta yli puolet tulee julkisista varoista. Esimerkiksi valtion hankerahalla tehdyn verkkosivun tai pääasiassa kulttuurituella julkaistun verkkolehden pitää olla saavutettava.

 

Digipalvelulain taustalla on EU:n saavutettavuusdirektiivi. Lain tarkoitus on edistää kaikkien mahdollisuuksia käyttää digitaalisia palveluita yhdenvertaisesti ja esteettä.

Monessa työssä vaatimukset näkyvät jo. Podcasteja muun muassa kunnille ja virastoille tuottava Jaksomedia alkoi tarjota tekstiversioita viime vuonna. Tuotantoyhtiö etsi yhteistyökumppanikseen litterointeihin erikoistuneen yrityksen, sillä esimerkiksi alkuperäinen käsikirjoitus ei aluehallintoviraston mukaan riitä täyttämään lain vaatimuksia.

Koska tekstiversion on oltava valmis vasta kahden viikon kuluessa julkaisusta, työprosesseja ei ole Jaksomedian Olli Sulopuiston mukaan tarvinnut muuttaa. Valmis podcast vain lähetetään litteroijalle.

Sulopuiston mukaan tekstiversion tarvitsevat tilaajat ovat olleet hyvin selvillä saavutettavuusvaatimuksista, eivätkä sen kulut ole olleet ongelma.

”Tekstimuotoinen juttu on hyvä hakukonenäkyvyydenkin kannalta. Se saattaa lisätä podcastien kulutusta, kun jakso, jota kuulija etsii, on helpommin löydettävissä.”
 

Aluehallintovirastolla ei ole tarkkaa arviota siitä, kuinka suurta joukkoa toimijoita uudet vaatimukset koskevat. Julkista rahoitusta saavia järjestöjä on tuhansia, mutta kaikkia tarkastellaan tapauskohtaisesti. Esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksesta arvioidaan, että yli 50 prosentin rahoitusrajan ylittäisi korkeintaan neljä kulttuurilehtitukea saanutta verkkojulkaisua.

Kuurojen Liitto uusi verkkosivunsa tänä vuonna saavutettavuusvaatimukset huomioiden. Vaikka järjestöllä on etumatkaa aiheen asiantuntijana, käyttäjien toiveista nousi esiin mielenkiintoinen uusi havainto, verkkotuottaja Heidi Koivisto Robertson kertoo.

”Kuurot haluavat katsoa viittomakielistä videota, mutta samalla silmäillä tekstiversiota. Siksi kokeilimme uutta juttua: videon voi kiinnittää sivulla tekstin rinnalle niin, että tekstiä voi samalla selata.”

Työssään Koivisto Robertson neuvoo myös viranomaisia saavutettavuuskysymyksissä. Monesti ongelma on, että saavutettavat versiot sisällöistä on hankala löytää. Viittomakieliset videot on toisinaan ladattu vain YouTubeen, eikä niitä löydy verkkosivuilta. Hakukoneetkaan eivät niitä löydä, ellei videoihin ole merkitty hakusanaa: ”viittomakielellä”. Myös litteroitu podcast menee hukkaan, jos sitä ei löydä.

”Ne eivät voi olla ihan eri maailmoissa eläviä sisältöjä. Ristiinlinkitys on hirvittävän tärkeää”, Koivisto Robertson viittoo.

Tekstiversiot ovat Koivisto Robertsonin mukaan vasta alku aitoon saavutettavuuteen. Tärkeimmät tiedot pitäisi saada myös viittomakielellä.

”Usein on harhaluulo, että tekstittäminen riittää. Monen kuuron äidinkieli on viittomakieli, ja suomi on toisen tai vieraan kielen asemassa.”


Tarkemmin saavutettavuus määritellään kansainvälisellä WCAG-ohjeistuksella, joka takaa teknisen saavutettavuuden. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Eetu Komsi korostaa kuitenkin, ettei saavutettavuus voi olla vain teknisten osaajien vastuulla.

”On arvioita, että jopa puolet saavutettavuusongelmista johtuu sisällöntuottajista, ei julkaisujärjestelmistä. Jos sisällöntuottaja ei lisää kuvalle tekstivastinetta tai valitsee värejä, jotka eivät noudata ohjeita tummuuskontrasteista, kehittäjät eivät voi sille mitään.”

Osa pienistä järjestöistä on kantanut huolta siitä, että uusi säätely on niille liian raskasta, ja aiemmin julkaistut sisällöt täytyy poistaa verkosta.

Lailla ei haluta vähentää verkkosisällön määrää, Komsi sanoo. Ennen 23. syyskuuta julkaistuja videoita tai podcasteja ei myöskään tarvitse saattaa tekstimuotoon, elleivät ne ole yleisön kannalta aivan keskeisiä.

”Tärkeintä on miettiä, miten ne jatkossa tehdään.”

Digipalvelulaki

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta tuli voimaan huhtikuussa 2019. Sen saavutettavuusvaatimukset ovat tulleet ja tulevat voimaan asteittain ja koskevat muiden muassa ministeriöitä, viranomaisia, pankkeja, yliopistoja, ylioppilaskuntia, sähkö- ja vesiyhtiöitä, postia sekä sellaisia järjestöjen, yritysten ja säätiöiden tuottamia palveluita, joista yli puolet on rahoitettu julkisin varoin. Laki ei koske Yleisradiota.

Lakia valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Lain takana on EU:n saavutettavuusdirektiivi, joka tuli voimaan jo vuonna 2016.

Lisätietoja ja ohjeita saa muun muassa osoitteista saavutettavuusvaatimukset.fi (Aluehallintovirasto), saavutettavasti.fi (Celia/OKM) ja papunet.net (Kehitysvammaliitto).



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta