Eemeli Hepolan kuvauskalustoon kuuluvat kaksi droonia kameroineen, kuljetuslaukkuineen ja ohjaimineen.

Pienoiskopterin lennättäminen on helpompaa kuin sopivan laitteen löytäminen

JOURNALISTI
24.9.2020

Pekka Leiviskä, teksti
Eemeli Hepola, kuvat

Moni ammattikuvaaja harkitsee pienoiskopterin eli droonin ostamista. Sen valinta on aina kompromissi. Journalisti keräsi vinkit droonin hankintaan.

Droonit voidaan jakaa ominaisuuksiensa perusteella kolmeen hintaluokkaan. Lähinnä kuluttajille tarkoitetut pienoiskopterit maksavat 50 eurosta muutamaan sataseen. Niitä myydään lukuisissa verkkokaupoissa ja elektroniikkaosastoilla. Jotkut tämän hintaluokan malleista voivat kuvanlaadun puolesta sopia myös ammattikuvaajan tarpeisiin.

Hintahaarukan toisessa päässä ovat useilla kameroilla ja monipuolisella optiikalla varustetut isokokoiset laitteet. Niiden hinnat alkavat vajaasta kymmenestä tuhannesta eurosta, ja niitä käytetään lähinnä elokuva- ja mainostuotannoissa.

Useimmiten kuvaajille riittävät luotettavat ja laadukkaat droonit, joita voi kutsua myös prosumer-luokan laitteiksi. Ne maksavat 400 – 2 000 euroa.

Sopivan droonin valinnassa tärkein kriteeri on kuvanlaatu. Freelancekuvaaja Eemeli Hepola kuvaa paljon televisioon, joten hän tarvitsee HD-laatuista kuvaa. HD on yleisimmin katsottujen televisiokanavien lähetyslaatu, mutta paremman lopputuloksen saa kuvaamalla 4K-laatua, joka on neljä kertaa tarkempaa kuin HD-laatu.

Hepola käyttää työssään kahta droonia. Pienemmässä on kaksinkertainen zoomi. Se maksaa ohjaimen kanssa noin 1 500 euroa.

Toinen laite maksaa tarvikkeiden kanssa noin 10 000 euroa. Sen ohjaamiseen tarvitaan kaksi henkilöä. Kuljetuslaatikko on pienen matkalaukun kokoinen eli 50 senttiä leveä ja 60 senttiä korkea. Laite painaa akkujen, linssien ja tarvikkeiden kanssa noin 25 kiloa.

”Siinä on hyviä ominaisuuksia, kuten vaihdettava optiikka, mutta sitä ei kannata ottaa ihan joka paikkaan mukaan”, Hepola sanoo.

Droonit mahdollistavat hienojen videoiden tekemisen, mutta monet kuvaajat käyttävät niitä vain valokuvien ottamiseen. Hepola kertoo saavansa keskittyä pelkästään ilmakuviin vain harvoin, joten mukaan pitää ottaa aina myös videokamera linsseineen, mikrofonit, jalusta ja vara-akut. Siksi pienikokoinen drooni olisi kätevämpi, vaikka niiden kuvanlaatu on isoja laitteita heikompi.

 

Droonin avulla halutaan yleensä näyttää ympäristöä laajasti. Zoom-ominaisuus on kuitenkin hyödyllinen.

”Se mahdollistaa monipuolisemman kuvakerronnan. Zoomin ansiosta droonia voi myös lennättää etäämmällä ihmisistä”, Hepola sanoo.

Hepola kertoo, että droonin lennättämisen opettelu on kohtuullisen vaivatonta. Gps-tilassa droonit osaavat huomioida tuulen automaattisesti ja leijua paikallaan.

Useimmissa drooneissa on mahdollista käyttää älypuhelinta näyttönä, mutta Hepola suosittelee erillistä näyttöä.

”Jos käyttää älypuhelinta ja unohtaa laittaa puhelimen lentotilaan, niin puhelut ja viestit tulevat läpi.”

Hepola korostaa, että droonin lennättäjän tulee toimia vastuullisesti.

”Drooni ei ole mikään lelu. Jos se putoaa jostain syystä ihmisen tai auton päälle, siitä voi aiheutua tosi pahaa jälkeä.”

Kuvaajat luokitellaan nykyisissä ilmailusäännöissä lentotyötä tekeviksi henkilöiksi. Siksi heidän täytyy tehdä Trafille ilmoitus toiminnastaan ja ottaa vastuuvakutuus lentotoiminnalle.

Ennen lennättämistä pitää aina myös myös muistaa tarkistaa, että alueella ei ole lentokieltoja.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta