Eemeli Hepolan kuvauskalustoon kuuluvat kaksi droonia kameroineen, kuljetuslaukkuineen ja ohjaimineen.

Pienoiskopterin lennättäminen on helpompaa kuin sopivan laitteen löytäminen

JOURNALISTI
24.9.2020

Pekka Leiviskä, teksti
Eemeli Hepola, kuvat

Moni ammattikuvaaja harkitsee pienoiskopterin eli droonin ostamista. Sen valinta on aina kompromissi. Journalisti keräsi vinkit droonin hankintaan.

Droonit voidaan jakaa ominaisuuksiensa perusteella kolmeen hintaluokkaan. Lähinnä kuluttajille tarkoitetut pienoiskopterit maksavat 50 eurosta muutamaan sataseen. Niitä myydään lukuisissa verkkokaupoissa ja elektroniikkaosastoilla. Jotkut tämän hintaluokan malleista voivat kuvanlaadun puolesta sopia myös ammattikuvaajan tarpeisiin.

Hintahaarukan toisessa päässä ovat useilla kameroilla ja monipuolisella optiikalla varustetut isokokoiset laitteet. Niiden hinnat alkavat vajaasta kymmenestä tuhannesta eurosta, ja niitä käytetään lähinnä elokuva- ja mainostuotannoissa.

Useimmiten kuvaajille riittävät luotettavat ja laadukkaat droonit, joita voi kutsua myös prosumer-luokan laitteiksi. Ne maksavat 400 – 2 000 euroa.

Sopivan droonin valinnassa tärkein kriteeri on kuvanlaatu. Freelancekuvaaja Eemeli Hepola kuvaa paljon televisioon, joten hän tarvitsee HD-laatuista kuvaa. HD on yleisimmin katsottujen televisiokanavien lähetyslaatu, mutta paremman lopputuloksen saa kuvaamalla 4K-laatua, joka on neljä kertaa tarkempaa kuin HD-laatu.

Hepola käyttää työssään kahta droonia. Pienemmässä on kaksinkertainen zoomi. Se maksaa ohjaimen kanssa noin 1 500 euroa.

Toinen laite maksaa tarvikkeiden kanssa noin 10 000 euroa. Sen ohjaamiseen tarvitaan kaksi henkilöä. Kuljetuslaatikko on pienen matkalaukun kokoinen eli 50 senttiä leveä ja 60 senttiä korkea. Laite painaa akkujen, linssien ja tarvikkeiden kanssa noin 25 kiloa.

”Siinä on hyviä ominaisuuksia, kuten vaihdettava optiikka, mutta sitä ei kannata ottaa ihan joka paikkaan mukaan”, Hepola sanoo.

Droonit mahdollistavat hienojen videoiden tekemisen, mutta monet kuvaajat käyttävät niitä vain valokuvien ottamiseen. Hepola kertoo saavansa keskittyä pelkästään ilmakuviin vain harvoin, joten mukaan pitää ottaa aina myös videokamera linsseineen, mikrofonit, jalusta ja vara-akut. Siksi pienikokoinen drooni olisi kätevämpi, vaikka niiden kuvanlaatu on isoja laitteita heikompi.

 

Droonin avulla halutaan yleensä näyttää ympäristöä laajasti. Zoom-ominaisuus on kuitenkin hyödyllinen.

”Se mahdollistaa monipuolisemman kuvakerronnan. Zoomin ansiosta droonia voi myös lennättää etäämmällä ihmisistä”, Hepola sanoo.

Hepola kertoo, että droonin lennättämisen opettelu on kohtuullisen vaivatonta. Gps-tilassa droonit osaavat huomioida tuulen automaattisesti ja leijua paikallaan.

Useimmissa drooneissa on mahdollista käyttää älypuhelinta näyttönä, mutta Hepola suosittelee erillistä näyttöä.

”Jos käyttää älypuhelinta ja unohtaa laittaa puhelimen lentotilaan, niin puhelut ja viestit tulevat läpi.”

Hepola korostaa, että droonin lennättäjän tulee toimia vastuullisesti.

”Drooni ei ole mikään lelu. Jos se putoaa jostain syystä ihmisen tai auton päälle, siitä voi aiheutua tosi pahaa jälkeä.”

Kuvaajat luokitellaan nykyisissä ilmailusäännöissä lentotyötä tekeviksi henkilöiksi. Siksi heidän täytyy tehdä Trafille ilmoitus toiminnastaan ja ottaa vastuuvakutuus lentotoiminnalle.

Ennen lennättämistä pitää aina myös myös muistaa tarkistaa, että alueella ei ole lentokieltoja.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta