Nyhetsmedier som lägereldar

JOURNALISTI
24.9.2020

Dan Lolax

Skribenten är redaktionschef på Kommuntorget

”Vi konsumerar nyheter på var sitt håll, inte tillsammans. Vägledning behövs”, skriver Dan Lolax.

Nyheter för barn är inget nytt. När jag gick i hängselbyxor var SVT:s Barnjournalen och Lilla Sportspegeln höjdpunkter i tv-tablån. Men utöver det här fanns något ännu viktigare: nyhetsjournalistik som en institution.

Hemma fanns två tidningar – Jakobstads Tidning och Pohjalainen – som skulle utforskas. Radion stod alltid på, speciellt hos äldre släktingar: saft och kakor avnjöts till nyheter med lång väderrapport. Eftersom det bara fanns en tv i huset följde man, i väntan på MacGyver eller Knight Rider, med nyhetssändningar tillsammans med föräldrarna.

Förstås tänkte jag inte då på nyhetsjournalistiken som en institution. Men den var ständigt närvarande.

Nej, allt var inte bättre förr, och att nyheter för barn funnits ett tag förminskar inte betydelsen av de satsningar som mediehusen nu gör. Men mediehusen kan inte förväntas lösa problemet på egen hand.

Vilket problem? Sjunkande upplagor? Tänker man så, reduceras nyheter för barn till ett försök att fånga in potentiella prenumeranter i tidig ålder. Barn blir en ny kundgrupp när andra sviker.

Men om man ser nyhetsjournalistiken som en institution, och oroar sig för dess framtid, så förstår man också att sjunkande upplagor inte är början på ett problem, som rör endast mediehusen, utan snarare konsekvensen av en samhällsförändring.


Finländarnas förtroende för nyhetsmedier överlag har sjunkit stadigt de senaste åren. Förtroendet är nere i 56 procent, enligt Digital News Report från Reuters Institute. Ett kritiskt förhållningssätt är sunt. Men om misstroendet resulterar i att folk slutar vidga sin världsbild så drabbar det inte bara dem själva utan också kommande generationer som, via sina föräldrar, går miste om journalistik som ett naturligt inslag i vardagen.

Det är sant att det finns ett överflöd av nyhetsjournalistik, gratis tillgängligt på en rad olika plattformar. Men utbudet är splittrat, av varierande kvalitet och den lägereldseffekt som massmedierna hade förr finns inte. Vi konsumerar nyheter på var sitt håll, inte tillsammans. Vägledning behövs.

Undervisnings- och kulturministeriet har som mål att finländare ska få en ”täckande, högklassig och systematisk mediefostran” från barndom till ålderdom. Det finns ingen heltäckande bild av hur skolorna genomför mediefostran men dess plats i läroplanen vittnar om att det är ett gemensamt ansvar att tända lägereldar, inte bara mediehusens.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta