Mitä jos ihmiset eivät ole koskaan halunneet puolueetonta journalismia?

JOURNALISTI
24.9.2020

Janne Zareff

Twitter: @JanneZareff

Kirjoittaja on Yleisradion toimittaja.

”Ehkä yleisölle vain viimein tarjotaan somessa jotain, mitä se todella haluaa, eikä tämä jokin yksinkertaisesti ole puolueeton ammattijournalismi”, kirjoittaa Janne Zareff.

En tiedä, oletteko kuulleet, mutta perinteinen, journalistinen media on kriisissä. Sen on aiheuttanut suurelta sosiaalisen median ja internetin logiikka, johon toimitukset ovat pyrkineet vaihtelevalla menestyksellä sopeutumaan.

Journalismin tulevaisuudesta puhuttaessa perusajatus on yleensä se, että puolueettomuuteen ja todenmukaisuuteen pyrkivälle journalismille löytyy kyllä jatkossakin markkina, kunhan se vain osataan tuoda ihmisten ulottuville oikeilla alustoilla ja uusilla tavoilla.

Entäpä jos internetin ja somen tuoma median todellinen murros onkin muualla? Ehkä yleisölle vain viimein tarjotaan somessa jotain, mitä se todella haluaa, eikä tämä jokin yksinkertaisesti ole puolueeton ammattijournalismi. Jos kyse ei olekaan vain siitä, että journalismilla on uudenlaista kilpailua uudenlaisessa ympäristössä? Jos puolueettomuuteen pyrkivä journalismi onkin aina ollut vain korvike, joka on hyväksytty mieluisamman, paremmin omaan maailmankatsomukseen istuvan tarjonnan puuttuessa?

 

Menneinä vuosikymmeninä ajateltiin suomalaisten olevan laajalti lehdenlukijakansaa, joka haluaa aamukahvinsa kanssa ammattitaitoisesti toimitettua journalismia. Tosiasioita ja analyysejä, jotka on tehty irrallaan poliittisista nurkkakuntaisuuksista, puolueettomasti ja todellisuutta mahdollisimman tarkasti kuvaten. Koska tällainen sisältö oli toimitusten ihanne ja tavoite ja koska lehtiä tilattiin ja luettiin, on ymmärrettävää, että juuri tällainen sisältö myös ajateltiin yleisön syyksi tilata lehtiä.

Mutta entä jos puolueeton, korkealla ammattietiikalla tehty journalismi ei olekaan ikinä ollut suurelle yleisölle kovin tärkeä syy maksaa median kuluttamisesta? Entä jos jo sanomalehtien kulta-aikoina tärkeä syy tilata lehtiä olivat tv-ohjelmat, säätiedot, menovinkit ja erilaiset paikalliset ilmoitukset, joita ei kerta kaikkiaan muualta kootusti nähnyt? Eli toisin sanoen: mitä jos koko meidän tarinamme suomalaisesta journalismista on väärä?

Kysyttäessä ihmiset tietenkin haluavat puolueetonta journalismia, mutta kysyttäessä ihmiset kertovat myös, etteivät mainokset vaikuta heihin ja että he katsovat tv:stä lähinnä uutisia ja laatudokumentteja. Kysyttäessä me vastaamme sen mukaisesti, mitä oletamme kunnon kansalaisen ja itsenäisen ihmisen vastaavan. Kukapa myöntäisi edes itselleen, että lukee mieluiten uutisia, joiden näkökulma mukailee omaa maailmankatsomusta?

Ehkä me haluaisimmekin enemmän omaa identiteettiämme ja maailmankatsomustamme heijastelevaa journalismia. Ehkä me olemme aina halunneet sitä, mutta puolueiden äänenkannattajalehdistön laskun ja sosiaalisen median nousun välisenä aikana meille ei sellaista ollut riittävän helposti tarjolla. Ja juuri tänä aikana syntyi tarina suomalaisista, jotka haluavat puolueetonta journalismia ja ovat valmiita maksamaan siitä.

 

Demokraattisen prosessin ja kansanvallan näkökulmasta aivan varmasti parasta journalismia on se journalismi, joka ei meitä niin paljon aina miellytä. Se, jossa myös meidän kannattamamme aatteet kyseenalaistetaan ja sankareidemme puutteet osoitetaan. Kansanvalta tai demokraattinen prosessi eivät kuitenkaan tilaa lehtiä. Me ihmiset tilaamme, tai jätämme tilaamatta, ja siksi saattaa olla, että toimitusten on panostettava yhä enemmän meidän miellyttämiseemme. Ehkä toimitusten on alettava harkita riittävän suurten yleisösegmenttien suosimien aatesuuntien äänenkannattajiksi ryhtymistä.

Ehkä me kansalaiset haluamme mieluummin omaan identiteettiimme sopivia äänenkannattajia kuin maailmankatsomustamme toisinaan ikävän kriittisesti käsittelevää, puolueetonta mediaa.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta