EU-vuosipäivinä lehdistö toistaa yksipuolista tarinaa

JOURNALISTI
24.9.2020


Kun suomalainen lehdistö juhlistaa EU-vuosipäiviä, äänessä ovat pääasiassa poliitikot.

Tämä käy ilmi tutkimuksesta, joka julkaistiin kesällä Media & viestintä -lehdessä. Tampereen yliopiston tutkijat analysoivat EU-vuosipäivien kunniaksi julkaistuja sanomalehtijuttuja vuosilta 1997 – 2019. Mukaan luettiin Rooman sopimuksen vuosipäivä sekä Suomen EU- ja EMU-jäsenyyden vuosipäivät.

Suomalainen media on perinteisesti ollut euro-optimistista. Myös vuosipäiväartikkeleissa toistettiin hyvin harmonista, särötöntä versiota EU:n tarinasta. Mitä kauemmas historiaan kirjoittajat kurottivat, sitä vähemmän he käsittelivät valtioiden tai ideologioiden välisiä ristiriitoja. EU:n syntytarina kerrottiin ikään kuin vaihtoehtoja toteutuneelle kehitykselle ei olisi ollut.

Euroopan yhdentymistä puoltava kertomus ei ole horjunut edes viime vuosien kriiseissä. Palaset, jotka eivät sovi yhteiseen tarinaan, ohitetaan tutkimuksen mukaan lehdistön vuosipäiväartikkeleissa olankohautuksella.

Aineistossa Suomen oma EU-jäsenyys ei tosin esiintynyt yhtä ristiriidattomana kuin laajempi EU:n tarina. Jutuissa pidettiin esillä vuoden 1994 kansanäänestyksen aikaisia kiistoja sekä yhteisen valuutan ongelmia. Silti myönteinen näkökulma korostui: EU auttoi Suomea liittymään osaksi länsimaita ja vapautumaan kylmän sodan harmaudesta.

Tutkijoiden arvion mukaan Suomen EU-jäsenyyden varhaisvaiheen kiistat luultavasti katoavat vähitellen vuosipäiväjournalismista. Mitä kauemmas menneisyyteen 1990-luku katoaa, sitä yksioikoisemmaksi tapahtumien kuvaus muuttuu.

Suomen yhteistä EU-tarinaa ovat enimmäkseen päässeet rakentamaan journalistit, asiantuntijat ja poliitikot. Dialogi laajemman yleisön kanssa on jäänyt vähäiseksi. Tutkijat peräänkuuluttavat moniäänisempää EU-journalismia.

Juha Matias Lehtonen



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta