Aikkarit on pidettävä mukana

JOURNALISTI
24.9.2020

Maria Pettersson
Twitter: mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Aikkarisisältö on valtavan tärkeää, sillä Suomessa halutaan ja tarvitaan erikoistunutta laatujournalismia, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

A-lehdet neuvottelee parhaillaan journalistiensa kohtalosta. Irtisanomisuhan alla on 52 toimituksellista henkilöä, joista pahimmillaan lähes puolet joutuu lähtemään. Myös Otavamediassa yt-neuvotellaan jälleen, ja irtisanottavia on pahimmillaan 46. Työntekijöille tämä ei ole uutta: viime ja toissa vuonna yhtiössä käytiin peräperää seitsemät yt-neuvottelut. Molemmat yhtiöt ovat voitollisia.

Aikakauslehtitalot ovat koronavuonna harmittava poikkeus. Alalla nimittäin on, odotusten vastaisesti, toistaiseksi säästytty tänä vuonna joukkoirtisanomisilta. Normaalisti alalta irtisanotaan vuodessa keskimäärin 160 ammattilaista, tänä vuonna vasta 20. Syy lienee siinä, että lomauttamisesta tuli koronan takia helpompaa. Yritykset ovat lomauttaneet ahkerasti ja joskus aiheettomasti, mutta toistaiseksi näyttäisi siltä, että lomauttaminen on vähentänyt irtisanomisia. Määrä ei tosin jää tuohon kahteenkymmeneen, vaan käynnissä olevat aikkarien neuvottelut pahimmillaan moninkertaistavat sen.


Median koronakolhuista ja muista vaikeuksista keskusteltaessa keskitytään usein sanomalehdistöön. Aikakauslehdet ovat unohtua, vaikka ne painivat samojen ongelmien kanssa ja uudistuvat vimmatusti selättääkseen ne.

Koronakriisissä on päivitelty sanomalehtien mainostulojen äkillistä putoamista – ja aiheesta. Aikkaripuolellakin pudotukset ovat olleet kaksinumeroisia – joskin mahdollisesti hiukan pienempiä kuin pelättiin. On kuitenkin useita lehtiä, joista mainostajat katosivat kokonaan. Ostovoiman heikkeneminen johtaa siihen, ettei tilauksia ehkä uusita.

Kun tuloillaan olevaa mediatukea sorvattiin, otettiin tarkastelupisteeksi huhti- ja toukokuun mainostulojen pudotus. Aikkareissa tyypillistä on, että isot ilmoituskampanjat varataan jo kuukausia etukäteen, joten pudotus ei välttämättä vielä näkynyt huhtikuussa. Median koronatuki ei toki säästäisi aikakauslehtiä irtisanomisilta – se on pieni apu, jonka tarkoitus on auttaa pahimman kriisin yli. Aikkareilla vaikeudet ovat syvemmällä, ja korona lähinnä pahentaa vanhoja ongelmia ja heikentää mahdollisuuksia korjata käyriä ylöspäin.


Aikakauslehdissä keskimäärin noin 65 prosenttia tuloista on tilausmaksuja, muutama prosentti irtonumeromyyntiä ja loput ilmoituksia. Suurin tulonlähde on siis lukija, ja siksi lukijaa kannattaa palvella kaikkein parhaiten. Nyt näyttää siltä, että lukijaa aiotaan palvella irtisanomalla toimituksesta väkeä. Suunta on selvä: toimitukseen jäävät päätoimittajat (joilla on vastuullaan useampi lehti), tuottajat (tuottajalle ei tarvitse maksaa yhtä paljon kuin toimituspäällikölle) ja lehtien kokoajat. Sisältö ostetaan ulkoa. Toimituksia ja sisältöjä yhdistetään esimerkiksi A-lehdissä ja Sanomilla. Meidän perheeseen kirjoittaneet toimittajat ovat välillä hämmästyneet löytäessään tekstinsä Hesarin nettisivuilta ja Imagen blogistit huomasivatkin yllättäen olevansa Avun blogisteja.

Aikkarisisältö on valtavan tärkeää, sillä Suomessa halutaan ja tarvitaan erikoistunutta laatujournalismia. Aikakauslehdissä viljelty ja vaalittu feature kiinnostaa lukijoita tutkitusti – niin paljon, että siitä toivovat rahasampoa myös päivälehdet. Aikakauslehtien kustantajien yhdistyksestä Aikakausmediasta poistuu kymmenisen lehteä vuosittain, mutta saman verran liittyy tilalle. Monet aikkarit ovat tehneet digipuolella pieniä ihmeitä. Aikakauslehtiä ei saa unohtaa mediakeskustelussa.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta