Jukka Huikko, 40, siirtyi Ylä-Satakuntaan Joutsan Seudun tuottajan paikalta, missä hän ehti vetää yhden digikehityshankkeen. Se oli osa insinööritaustaisen Huikon opinnäytettä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa varten.

Paikallislehden kehittämisen täytyy olla muutakin kuin maksumuurin pystyttäminen

JOURNALISTI
27.8.2020

Marja Honkonen, teksti
Ilona Savitie, kuva

Verkkosivu-uudistus ja maksumuuri. Niistä paikallislehden digikehittäminen usein alkaa ja niihin se liian usein myös jää, sanoo Ylä-Satakunnan päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jukka Huikko.

Uudistaminen kannattaisi aloittaa toimituksen tukipalveluista ja siitä, että kaikki järjestelmät toimivat jouhevasti yhteen.

”Paikallislehden tärkein juttu on kuitenkin journalismi, ja toinen iso asia näkyvyyden tuottaminen mainostajille. Niihin pitää olla resursseja. Kaikki muu on enemmän tai vähemmän tukipalvelua”, Huikko sanoo.

 

Huikko on johtanut Parkanon, Karvian ja Kihniön paikallislehteä reilun vuoden ja pannut sen toiminnan uusiksi. Taloushallinto ulkoistettiin ja mainosten valmistus automatisoitiin niin, että osa ilmoittajista voi tehdä ilmoitukset itse. Mainospaikkoihin paketoitiin mukaan verkkonäkyvyyttä. Paperilehden ilmestymispäivät vähenivät yhteen, mikä pienensi jakelukuluja. Verkkoon tehdään sisältöä päivittäin.

Huikon mukaan tavoitteena on, että paikallislehti olisi alueensa suosituin sivusto. Ja siihen suuntaan on päästy.

”Verkkoliikenteen kävijämäärä on tasaista, ja se on kasvanut paljon. Siinä olemme onnistuneet.”

Digikehittämisen tueksi lehti on hakenut ulkopuolista rahoitusta. Keväällä se haki ja sai 5 000 euroa Googlelta, joka jakoi koronan vuoksi hätärahoitusta pienille ja keskisuurille julkaisuille. Elokuussa varmistui Business Finlandin 63 200 euron rahoitus.

”Sen avulla voimme aikaistaa kehitystoimia, joita oli ajateltu parin vuoden päähän”, Huikko kertoo.

 

Googlen koronarahaa sai peräti kahdeksankymmentä suomalaista toimitusta maakuntalehdistä pieniin paikallislehtiin.

”Kaikki uudet, digisiirtymään tarkoitetut rahoituslähteet ovat lehtikentässä tervetulleita – erityisesti paikallislehdissä, jotka tarvitsevat ulkopuolista kehittämistukea”, Sanomalehtien liiton järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen sanoo.

Business Finlandilta uusien tuotteiden kehittämiseen tarkoitettua koronarahoitusta on saanut parikymmentä paikallislehtiä kustantavaa yritystä, yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa. Lehtien saamat rahoitukset vaihtelevat kymppitonnista sataantuhanteen euroon.

Rahan lisäksi paikallislehdiltä puuttuu digikehittämiseen tarvittavaa aikaa ja osaamista, Hannikainen sanoo. Ongelma koskee etenkin pieniä kustantajia. Konserneilla voi olla omat kehittämiseen erikoistuneet työntekijänsä, mutta jos koko yhtiössä on viisi työntekijää, mukaan ei välttämättä mahdu montaa tekniseen puoleen erikoistunutta osaajaa.

”Jos ulkopuolista rahoitusta ei tule, digikehitys on yksittäisten tekijöiden mielenkiinnon ja osaamisen varassa. Hyvinkin pienillä panoksilla voidaan saada hyvää aikaiseksi, mutta se vaatii sitä, että se on jollekin intohimoasia”, Hannikainen sanoo.

 

Ylä-Satakunnan digiuudistus on sujunut melko kivuttomasti, toistaiseksi ilman irtisanomisia. Huikon mukaan vaikeinta on ollut toimenkuvien pohtiminen uusiksi. Uudistusta on tehty yhdessä toimituksen kanssa, jotta jokainen ymmärtää, miksi muutokset ovat välttämättömiä.

Jälkiviisaudella Huikko miettisi uusiksi sitä, kuinka paljon uusia toimintoja testataan ennen niiden julkaisua. Toisaalta vain kokeilemalla näkee.

Sillä asenteella hän hankki viime keväänä lehtensä pilottihankkeeseen Ylen kanssa. Huikko oli ennen korona-aikaa päätoimittaja Jouko Jokisen kanssa samassa tilaisuudessa, ja ehdotti yhteistyötä alueuutisten tekemisessä.

”Ehdotin, että saisimme paikalliset ja valtakunnalliset uutisotsikot sivuillemme – ja miten se olisi helppo toteuttaa. Ja he toteuttivat sen sitten sillä tavoin.”

Samaan aikaan muu kaupallinen lehdistö kampanjoi julkisen palvelun rajoittamisen puolesta.

Huikko pitää keskustelua Yle-lain muuttamisesta terveenä, mutta ei koe, että yhtiö olisi paikallislehtien kanssa samalla apajalla.

”Jos täältä maakuntalehti tai Yle tekee uutisen, se on jo melkein uutisen aihe.”



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta