Jukka Huikko, 40, siirtyi Ylä-Satakuntaan Joutsan Seudun tuottajan paikalta, missä hän ehti vetää yhden digikehityshankkeen. Se oli osa insinööritaustaisen Huikon opinnäytettä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa varten.

Paikallislehden kehittämisen täytyy olla muutakin kuin maksumuurin pystyttäminen

JOURNALISTI
27.8.2020

Marja Honkonen, teksti
Ilona Savitie, kuva

Verkkosivu-uudistus ja maksumuuri. Niistä paikallislehden digikehittäminen usein alkaa ja niihin se liian usein myös jää, sanoo Ylä-Satakunnan päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jukka Huikko.

Uudistaminen kannattaisi aloittaa toimituksen tukipalveluista ja siitä, että kaikki järjestelmät toimivat jouhevasti yhteen.

”Paikallislehden tärkein juttu on kuitenkin journalismi, ja toinen iso asia näkyvyyden tuottaminen mainostajille. Niihin pitää olla resursseja. Kaikki muu on enemmän tai vähemmän tukipalvelua”, Huikko sanoo.

 

Huikko on johtanut Parkanon, Karvian ja Kihniön paikallislehteä reilun vuoden ja pannut sen toiminnan uusiksi. Taloushallinto ulkoistettiin ja mainosten valmistus automatisoitiin niin, että osa ilmoittajista voi tehdä ilmoitukset itse. Mainospaikkoihin paketoitiin mukaan verkkonäkyvyyttä. Paperilehden ilmestymispäivät vähenivät yhteen, mikä pienensi jakelukuluja. Verkkoon tehdään sisältöä päivittäin.

Huikon mukaan tavoitteena on, että paikallislehti olisi alueensa suosituin sivusto. Ja siihen suuntaan on päästy.

”Verkkoliikenteen kävijämäärä on tasaista, ja se on kasvanut paljon. Siinä olemme onnistuneet.”

Digikehittämisen tueksi lehti on hakenut ulkopuolista rahoitusta. Keväällä se haki ja sai 5 000 euroa Googlelta, joka jakoi koronan vuoksi hätärahoitusta pienille ja keskisuurille julkaisuille. Elokuussa varmistui Business Finlandin 63 200 euron rahoitus.

”Sen avulla voimme aikaistaa kehitystoimia, joita oli ajateltu parin vuoden päähän”, Huikko kertoo.

 

Googlen koronarahaa sai peräti kahdeksankymmentä suomalaista toimitusta maakuntalehdistä pieniin paikallislehtiin.

”Kaikki uudet, digisiirtymään tarkoitetut rahoituslähteet ovat lehtikentässä tervetulleita – erityisesti paikallislehdissä, jotka tarvitsevat ulkopuolista kehittämistukea”, Sanomalehtien liiton järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen sanoo.

Business Finlandilta uusien tuotteiden kehittämiseen tarkoitettua koronarahoitusta on saanut parikymmentä paikallislehtiä kustantavaa yritystä, yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa. Lehtien saamat rahoitukset vaihtelevat kymppitonnista sataantuhanteen euroon.

Rahan lisäksi paikallislehdiltä puuttuu digikehittämiseen tarvittavaa aikaa ja osaamista, Hannikainen sanoo. Ongelma koskee etenkin pieniä kustantajia. Konserneilla voi olla omat kehittämiseen erikoistuneet työntekijänsä, mutta jos koko yhtiössä on viisi työntekijää, mukaan ei välttämättä mahdu montaa tekniseen puoleen erikoistunutta osaajaa.

”Jos ulkopuolista rahoitusta ei tule, digikehitys on yksittäisten tekijöiden mielenkiinnon ja osaamisen varassa. Hyvinkin pienillä panoksilla voidaan saada hyvää aikaiseksi, mutta se vaatii sitä, että se on jollekin intohimoasia”, Hannikainen sanoo.

 

Ylä-Satakunnan digiuudistus on sujunut melko kivuttomasti, toistaiseksi ilman irtisanomisia. Huikon mukaan vaikeinta on ollut toimenkuvien pohtiminen uusiksi. Uudistusta on tehty yhdessä toimituksen kanssa, jotta jokainen ymmärtää, miksi muutokset ovat välttämättömiä.

Jälkiviisaudella Huikko miettisi uusiksi sitä, kuinka paljon uusia toimintoja testataan ennen niiden julkaisua. Toisaalta vain kokeilemalla näkee.

Sillä asenteella hän hankki viime keväänä lehtensä pilottihankkeeseen Ylen kanssa. Huikko oli ennen korona-aikaa päätoimittaja Jouko Jokisen kanssa samassa tilaisuudessa, ja ehdotti yhteistyötä alueuutisten tekemisessä.

”Ehdotin, että saisimme paikalliset ja valtakunnalliset uutisotsikot sivuillemme – ja miten se olisi helppo toteuttaa. Ja he toteuttivat sen sitten sillä tavoin.”

Samaan aikaan muu kaupallinen lehdistö kampanjoi julkisen palvelun rajoittamisen puolesta.

Huikko pitää keskustelua Yle-lain muuttamisesta terveenä, mutta ei koe, että yhtiö olisi paikallislehtien kanssa samalla apajalla.

”Jos täältä maakuntalehti tai Yle tekee uutisen, se on jo melkein uutisen aihe.”



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta