Jukka Huikko, 40, siirtyi Ylä-Satakuntaan Joutsan Seudun tuottajan paikalta, missä hän ehti vetää yhden digikehityshankkeen. Se oli osa insinööritaustaisen Huikon opinnäytettä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa varten.

Paikallislehden kehittämisen täytyy olla muutakin kuin maksumuurin pystyttäminen

JOURNALISTI
27.8.2020

Marja Honkonen, teksti
Ilona Savitie, kuva

Verkkosivu-uudistus ja maksumuuri. Niistä paikallislehden digikehittäminen usein alkaa ja niihin se liian usein myös jää, sanoo Ylä-Satakunnan päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jukka Huikko.

Uudistaminen kannattaisi aloittaa toimituksen tukipalveluista ja siitä, että kaikki järjestelmät toimivat jouhevasti yhteen.

”Paikallislehden tärkein juttu on kuitenkin journalismi, ja toinen iso asia näkyvyyden tuottaminen mainostajille. Niihin pitää olla resursseja. Kaikki muu on enemmän tai vähemmän tukipalvelua”, Huikko sanoo.

 

Huikko on johtanut Parkanon, Karvian ja Kihniön paikallislehteä reilun vuoden ja pannut sen toiminnan uusiksi. Taloushallinto ulkoistettiin ja mainosten valmistus automatisoitiin niin, että osa ilmoittajista voi tehdä ilmoitukset itse. Mainospaikkoihin paketoitiin mukaan verkkonäkyvyyttä. Paperilehden ilmestymispäivät vähenivät yhteen, mikä pienensi jakelukuluja. Verkkoon tehdään sisältöä päivittäin.

Huikon mukaan tavoitteena on, että paikallislehti olisi alueensa suosituin sivusto. Ja siihen suuntaan on päästy.

”Verkkoliikenteen kävijämäärä on tasaista, ja se on kasvanut paljon. Siinä olemme onnistuneet.”

Digikehittämisen tueksi lehti on hakenut ulkopuolista rahoitusta. Keväällä se haki ja sai 5 000 euroa Googlelta, joka jakoi koronan vuoksi hätärahoitusta pienille ja keskisuurille julkaisuille. Elokuussa varmistui Business Finlandin 63 200 euron rahoitus.

”Sen avulla voimme aikaistaa kehitystoimia, joita oli ajateltu parin vuoden päähän”, Huikko kertoo.

 

Googlen koronarahaa sai peräti kahdeksankymmentä suomalaista toimitusta maakuntalehdistä pieniin paikallislehtiin.

”Kaikki uudet, digisiirtymään tarkoitetut rahoituslähteet ovat lehtikentässä tervetulleita – erityisesti paikallislehdissä, jotka tarvitsevat ulkopuolista kehittämistukea”, Sanomalehtien liiton järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen sanoo.

Business Finlandilta uusien tuotteiden kehittämiseen tarkoitettua koronarahoitusta on saanut parikymmentä paikallislehtiä kustantavaa yritystä, yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa. Lehtien saamat rahoitukset vaihtelevat kymppitonnista sataantuhanteen euroon.

Rahan lisäksi paikallislehdiltä puuttuu digikehittämiseen tarvittavaa aikaa ja osaamista, Hannikainen sanoo. Ongelma koskee etenkin pieniä kustantajia. Konserneilla voi olla omat kehittämiseen erikoistuneet työntekijänsä, mutta jos koko yhtiössä on viisi työntekijää, mukaan ei välttämättä mahdu montaa tekniseen puoleen erikoistunutta osaajaa.

”Jos ulkopuolista rahoitusta ei tule, digikehitys on yksittäisten tekijöiden mielenkiinnon ja osaamisen varassa. Hyvinkin pienillä panoksilla voidaan saada hyvää aikaiseksi, mutta se vaatii sitä, että se on jollekin intohimoasia”, Hannikainen sanoo.

 

Ylä-Satakunnan digiuudistus on sujunut melko kivuttomasti, toistaiseksi ilman irtisanomisia. Huikon mukaan vaikeinta on ollut toimenkuvien pohtiminen uusiksi. Uudistusta on tehty yhdessä toimituksen kanssa, jotta jokainen ymmärtää, miksi muutokset ovat välttämättömiä.

Jälkiviisaudella Huikko miettisi uusiksi sitä, kuinka paljon uusia toimintoja testataan ennen niiden julkaisua. Toisaalta vain kokeilemalla näkee.

Sillä asenteella hän hankki viime keväänä lehtensä pilottihankkeeseen Ylen kanssa. Huikko oli ennen korona-aikaa päätoimittaja Jouko Jokisen kanssa samassa tilaisuudessa, ja ehdotti yhteistyötä alueuutisten tekemisessä.

”Ehdotin, että saisimme paikalliset ja valtakunnalliset uutisotsikot sivuillemme – ja miten se olisi helppo toteuttaa. Ja he toteuttivat sen sitten sillä tavoin.”

Samaan aikaan muu kaupallinen lehdistö kampanjoi julkisen palvelun rajoittamisen puolesta.

Huikko pitää keskustelua Yle-lain muuttamisesta terveenä, mutta ei koe, että yhtiö olisi paikallislehtien kanssa samalla apajalla.

”Jos täältä maakuntalehti tai Yle tekee uutisen, se on jo melkein uutisen aihe.”



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta