Kameradroonit ovat jo osa sanomalehtien arkea

JOURNALISTI
27.8.2020

Juha Matias Lehtonen, teksti

Uuden tutkimuksen mukaan useimmat isot suomalaiset sanomalehdet omistavat ja käyttävät kameradrooneja. Tutkimuksen on laatinut joukko Jyväskylän yliopiston journalistiikan tutkijoita. Tulokset julkaistiin heinäkuussa Media and Communication -lehdessä. Tutkijat haastattelivat vuosina 2019 ja 2020 puhelimitse kahdeksankymmenen merkittävimmän suomalaisen sanomalehden uutistoimituksia. Tältä pohjalta he arvioivat, missä tahdissa ja millä laajuudella lehdistö on ottanut kameradroonit käyttöön.

Kansainvälisesti droonien käyttö yleistyi kokeilunhaluisimmissa uutistoimituksissa vuosina 2010 – 2014. Suomessa uusi teknologia siirtyi alan harrastajilta ensin lähinnä suuriin julkaisuihin ja niistä edelleen pienempiin. Tutkimuksen perusteella varhaisin omaksuja oli Helsingin Sanomat, joka käytti kameradroonia ensimmäisen kerran tammikuussa 2012. Kaksi vuotta myöhemmin ne alkoivat levitä muihin toimituksiin, ja vuosikymmenen jälkipuoliskolla vuosi vuodelta ne omaksuttiin yhä laajemmin.

Vuonna 2017 droonin hankki ensimmäinen melko pienilevikkinen lehti, Raahen Seutu. Alkuvuodesta 2020 vain kolmella viidestätoista suurimmasta sanomalehdestä ei ollut omia kameradrooneja. Keskisuurista lehdistä noin puolet oli lähtenyt mukaan varusteluun. Tutkituista lehdistä pienimmät eivät omistaneet drooneja.

Useimmat droonin omistavat toimitukset käyttävät niitä viikoittain. Yleisiä kuvausaiheita ovat maankäyttö, festivaalit ja luonto, mutta monenlaisia luoviakin käyttötapoja esiintyy. Kolmannes lehdistä tilaa droonikuvaa uutistoimitusten ulkopuolisilta freelancereilta. Osa toimituksista katsoo, että omaa droonia ei tästä syystä edes tarvita. Toisaalta teknologian omaksumista on hidastanut myös epävarmuus koskien Suomen ja EU:n säädöksiä.

Artikkelin voi ladata osoitteesta http://dx.doi.org/10.17645/mac.v8i3.3075



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta