Kameradroonit ovat jo osa sanomalehtien arkea

JOURNALISTI
27.8.2020

Juha Matias Lehtonen, teksti

Uuden tutkimuksen mukaan useimmat isot suomalaiset sanomalehdet omistavat ja käyttävät kameradrooneja. Tutkimuksen on laatinut joukko Jyväskylän yliopiston journalistiikan tutkijoita. Tulokset julkaistiin heinäkuussa Media and Communication -lehdessä. Tutkijat haastattelivat vuosina 2019 ja 2020 puhelimitse kahdeksankymmenen merkittävimmän suomalaisen sanomalehden uutistoimituksia. Tältä pohjalta he arvioivat, missä tahdissa ja millä laajuudella lehdistö on ottanut kameradroonit käyttöön.

Kansainvälisesti droonien käyttö yleistyi kokeilunhaluisimmissa uutistoimituksissa vuosina 2010 – 2014. Suomessa uusi teknologia siirtyi alan harrastajilta ensin lähinnä suuriin julkaisuihin ja niistä edelleen pienempiin. Tutkimuksen perusteella varhaisin omaksuja oli Helsingin Sanomat, joka käytti kameradroonia ensimmäisen kerran tammikuussa 2012. Kaksi vuotta myöhemmin ne alkoivat levitä muihin toimituksiin, ja vuosikymmenen jälkipuoliskolla vuosi vuodelta ne omaksuttiin yhä laajemmin.

Vuonna 2017 droonin hankki ensimmäinen melko pienilevikkinen lehti, Raahen Seutu. Alkuvuodesta 2020 vain kolmella viidestätoista suurimmasta sanomalehdestä ei ollut omia kameradrooneja. Keskisuurista lehdistä noin puolet oli lähtenyt mukaan varusteluun. Tutkituista lehdistä pienimmät eivät omistaneet drooneja.

Useimmat droonin omistavat toimitukset käyttävät niitä viikoittain. Yleisiä kuvausaiheita ovat maankäyttö, festivaalit ja luonto, mutta monenlaisia luoviakin käyttötapoja esiintyy. Kolmannes lehdistä tilaa droonikuvaa uutistoimitusten ulkopuolisilta freelancereilta. Osa toimituksista katsoo, että omaa droonia ei tästä syystä edes tarvita. Toisaalta teknologian omaksumista on hidastanut myös epävarmuus koskien Suomen ja EU:n säädöksiä.

Artikkelin voi ladata osoitteesta http://dx.doi.org/10.17645/mac.v8i3.3075



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta