Vitkutteluun voi auttaa myös maisemanvaihdos. Janne Ora tuulettaa päätään luonnossa, jos työt eivät ota sujuakseen.

Janne Ora kirjoitti napakan palstajutun useimpia koskettavasta aiheesta, vitkuttelusta

Janne Ora, 54

Kirjoittanut Yliopisto-lehteen vuodesta 2009.
Julkaissut kolme romaania (Tammi) ja yhden
kuunnelman (Ylen Radioteatteri), neljäs romaani on juuri valmistunut.
Työskennellyt freelancetoimittajana vuodesta 2003.
Asuu ja työskentelee Loviisassa.

JOURNALISTI
27.8.2020

Manu Haapalainen, teksti
Linda Varoma, kuva

”On tärkeää, että lehdessä on vaihtelua, siis myös juttuja, ­jotka ehtii lukea metrossa pysäkinvälin aikana tai hammaslääkäriin pääsyä odotellessa”, sanoo Yliopisto-lehteen säännöllisesti kirjoittava loviisalainen freetoimittaja Janne Ora.

”Lukija voi saada arkisesta ja lyhyestä jutusta tärkeän oivalluksen.”

Ora laati Yliopiston numeron 4/2020 Tohtorin hatusta -palstalle opintopsykologi Tiina Tuomisen haastattelun. Siinä käsitellään monille tuttua vaivaa, vitkuttelua.
Tuominen sanoo jutussa, että vitkuttelun taustalla on tunteiden kohtaamisen ongelma. Odottava tehtävä tuntuu epämiellyttävältä. Sen lykkääminen helpottaa oloa, mutta valitettavasti vain hetkellisesti. Tuominen neuvoo esimerkiksi pilkkomaan odottavaa tehtävää pienempiin osiin.

”Juttu onnistui hyvin, koska Tuominen puhui viisaita. Ajatus lähti omasta arjestani. Ihmettelin, miksi en saa aikaiseksi, ja siirrän asioita, jotka kuitenkin pitää jossain vaiheessa hoitaa. Tein jutun nopeasti, vain puolessa päivässä. Lukijoita puhuttelee joskus enemmän lyhyt täräytys rajattuun aiheeseen kuin laaja kokonaisuus, johon toimittaja on käyttänyt hurjasti aikaa ja etsinyt monia haastateltavia”

Ora kirjoittaa Yliopiston lisäksi muun muassa Demokraattiin sekä potilas­järjestölehtiin, kuten Diabeteslehteen ja Neuroliiton Avaimeen. Vaihtelu on tärkeää, jotta freelancerin työ pysyy mielekkäänä.

”Vitkutteluun auttaa sekin, että on monen kokoisia juttuja työn alla. Usein minulla on teossa pari–kolme isoa juttua samaan aikaan, ja niiden vääntäminen maaliin saakka on vähän raskasta. Selkeitä pienempiä juttuja on omassa arjessa helppo sujautella sopiviin kohtiin.”

”Lehden tekeminen on aina ryhmätyötä. Yliopiston toimituspäällikkö Arja Tuusvuori on tiukka ammattilainen ja ystävällinen juttujen sparraaja ja editoija. Näen hänen kädenjälkensä selvästi tässäkin tekstissä. Yhteistyö Arjan kanssa on ollut sujuvaa kaikki nämä vuodet. Sellainen on kirjoittajalle kullan arvoista. Tykkään siitä, että toimitus on innokas pallottelemaan ideoita jo etukäteen. Yliopistoon saa myös kirjoittaa hyvin monenlaisista aiheista, ja se on minulle toimittajana tärkeää.” 

Janne Ora, 54

Kirjoittanut Yliopisto-lehteen vuodesta 2009.
Julkaissut kolme romaania (Tammi) ja yhden
kuunnelman (Ylen Radioteatteri), neljäs romaani on juuri valmistunut.
Työskennellyt freelancetoimittajana vuodesta 2003.
Asuu ja työskentelee Loviisassa.

Kuluttaja-lehden Solja Virkkusen valinta

Yliopisto on hieno lehti ja edustaa ­sellaista journalismia, jota Kuluttaja mielellään tuo esiin: Pienikin voi olla ­kunnianhimoista ja hidas ajankohtaista. Hyvä esimerkki on
uusimman lehden (4/2020)Tohtorin hatusta -palstan juttu ­vitkuttelijoista. Aihe koskettaa kaikkia, sillä jos ei itse ole vitkuttelija, ainakin lähipiiristä löytyy sellainen. Vitkuttelua käsitellään Yliopisto-lehden tyyliin helposti lähestyttävällä, viisaalla ja lempeällä tavalla. Juttu on myös erinomainen esimerkki siitä, ettei lyhyenkään palstajutun pidä koskaan olla pelkkää sivuntäytettä. Pieni ei saa olla huono.”



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta