Vitkutteluun voi auttaa myös maisemanvaihdos. Janne Ora tuulettaa päätään luonnossa, jos työt eivät ota sujuakseen.

Janne Ora kirjoitti napakan palstajutun useimpia koskettavasta aiheesta, vitkuttelusta

Janne Ora, 54

Kirjoittanut Yliopisto-lehteen vuodesta 2009.
Julkaissut kolme romaania (Tammi) ja yhden
kuunnelman (Ylen Radioteatteri), neljäs romaani on juuri valmistunut.
Työskennellyt freelancetoimittajana vuodesta 2003.
Asuu ja työskentelee Loviisassa.

JOURNALISTI
27.8.2020

Manu Haapalainen, teksti
Linda Varoma, kuva

”On tärkeää, että lehdessä on vaihtelua, siis myös juttuja, ­jotka ehtii lukea metrossa pysäkinvälin aikana tai hammaslääkäriin pääsyä odotellessa”, sanoo Yliopisto-lehteen säännöllisesti kirjoittava loviisalainen freetoimittaja Janne Ora.

”Lukija voi saada arkisesta ja lyhyestä jutusta tärkeän oivalluksen.”

Ora laati Yliopiston numeron 4/2020 Tohtorin hatusta -palstalle opintopsykologi Tiina Tuomisen haastattelun. Siinä käsitellään monille tuttua vaivaa, vitkuttelua.
Tuominen sanoo jutussa, että vitkuttelun taustalla on tunteiden kohtaamisen ongelma. Odottava tehtävä tuntuu epämiellyttävältä. Sen lykkääminen helpottaa oloa, mutta valitettavasti vain hetkellisesti. Tuominen neuvoo esimerkiksi pilkkomaan odottavaa tehtävää pienempiin osiin.

”Juttu onnistui hyvin, koska Tuominen puhui viisaita. Ajatus lähti omasta arjestani. Ihmettelin, miksi en saa aikaiseksi, ja siirrän asioita, jotka kuitenkin pitää jossain vaiheessa hoitaa. Tein jutun nopeasti, vain puolessa päivässä. Lukijoita puhuttelee joskus enemmän lyhyt täräytys rajattuun aiheeseen kuin laaja kokonaisuus, johon toimittaja on käyttänyt hurjasti aikaa ja etsinyt monia haastateltavia”

Ora kirjoittaa Yliopiston lisäksi muun muassa Demokraattiin sekä potilas­järjestölehtiin, kuten Diabeteslehteen ja Neuroliiton Avaimeen. Vaihtelu on tärkeää, jotta freelancerin työ pysyy mielekkäänä.

”Vitkutteluun auttaa sekin, että on monen kokoisia juttuja työn alla. Usein minulla on teossa pari–kolme isoa juttua samaan aikaan, ja niiden vääntäminen maaliin saakka on vähän raskasta. Selkeitä pienempiä juttuja on omassa arjessa helppo sujautella sopiviin kohtiin.”

”Lehden tekeminen on aina ryhmätyötä. Yliopiston toimituspäällikkö Arja Tuusvuori on tiukka ammattilainen ja ystävällinen juttujen sparraaja ja editoija. Näen hänen kädenjälkensä selvästi tässäkin tekstissä. Yhteistyö Arjan kanssa on ollut sujuvaa kaikki nämä vuodet. Sellainen on kirjoittajalle kullan arvoista. Tykkään siitä, että toimitus on innokas pallottelemaan ideoita jo etukäteen. Yliopistoon saa myös kirjoittaa hyvin monenlaisista aiheista, ja se on minulle toimittajana tärkeää.” 

Janne Ora, 54

Kirjoittanut Yliopisto-lehteen vuodesta 2009.
Julkaissut kolme romaania (Tammi) ja yhden
kuunnelman (Ylen Radioteatteri), neljäs romaani on juuri valmistunut.
Työskennellyt freelancetoimittajana vuodesta 2003.
Asuu ja työskentelee Loviisassa.

Kuluttaja-lehden Solja Virkkusen valinta

Yliopisto on hieno lehti ja edustaa ­sellaista journalismia, jota Kuluttaja mielellään tuo esiin: Pienikin voi olla ­kunnianhimoista ja hidas ajankohtaista. Hyvä esimerkki on
uusimman lehden (4/2020)Tohtorin hatusta -palstan juttu ­vitkuttelijoista. Aihe koskettaa kaikkia, sillä jos ei itse ole vitkuttelija, ainakin lähipiiristä löytyy sellainen. Vitkuttelua käsitellään Yliopisto-lehden tyyliin helposti lähestyttävällä, viisaalla ja lempeällä tavalla. Juttu on myös erinomainen esimerkki siitä, ettei lyhyenkään palstajutun pidä koskaan olla pelkkää sivuntäytettä. Pieni ei saa olla huono.”



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta