Hyvä apurahahakemus on kuin uutinen, sanoo Jokesin uusi puheenjohtaja Ville Hänninen

Freelance-toimittaja ja tietokirjailija Ville Hänninen, 44, on aloittanut Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön puheenjohtajana. Hän on toiminut Jokesin hallituksessa vuodesta 2015 lähtien. Hänninen on erikoistunut muun muassa sarjakuviin, kuvituksiin ja kirjallisuuteen. Jokesin myöntämät apurahat rahoitetaan pääosin Kopiosto-korvauksista.

JOURNALISTI
27.8.2020

Marja Honkonen, teksti

Miten aiot kehittää Jokesin toimintaa?
Aion jatkaa jo pitkään tehtyä kehitystyötä. Parin viime vuoden aikana olemme miettineet paljon rooliamme säätiönä. Joissain asioissa se on kasvanut merkittäväksi. Vuosittain apurahoihin budjetoidaan 1,6 miljoonaa euroa. Jaamme paljon apurahoja toimittajille esimerkiksi julkaisujen tekemiseen ja koulutukseen. Koko ajan mietitään, mitä painotetaan ja mikä ihmisiä voisi tulevaisuudessa kiinnostaa. Esimerkiksi journalistien tukirahaston toiminnan käynnistäminen viime vuonna mediatalojen ja alan liittojen kanssa oli tärkeää.

Onko kurssien, työskentelyapurahojen ja stipendien nykyinen jakosuhde oikea?
Maailma vaikuttaa nyt meihin enemmän kuin me siihen. Koronatilanteen vuoksi olemme joutuneet perumaan monia koulutuksia, ja jakosuhde elää vähän sen mukaan, mikä pystytään toteuttamaan. Koko kevään hoin, että elo – syyskuussa tiedämme enemmän. Jaa-a, sanon nyt.

Uskotko, että pandemia muuttaa toimintaa pysyvästi?
En usko. Pandemian jälkeen saatetaan kyllä kokeilla enemmän etäkoulutuksia. Uskon kuitenkin, että ihmiset haluavat kohdata toisiaan. Aivan yhtä tärkeää kuin opettaminen on, että ihmiset kohtaavat vertaisiaan ja oppivat heidän kanssaan.

Miten pandemia on vaikuttanut jakopottiin?
Tähän mennessä sillä ei ole ollut suurta vaikutusta tämän vuoden Kopiosto-kertymään. Tapahtumat vaativat kuitenkin keväällä nopeaa reagointia. Jaoimme 40 freelancerille 5 800 euron korona-apurahat, ja hakijoiden määrä oli huomattava. Myös normaalissa keväthaussa hakemusten määrä oli suuri. Korona-apurahaan emme olleet tietenkään varautuneet. Kun päätimme siitä, ei ollut tietoa hallituksen tai muiden säätiöiden toimista. Ainakin itse koin, että oli suoranainen hätä, miten kukaan pääsee kevään yli. Kaikki symbolisetkin eleet tuntuivat tärkeiltä.

Kuinka ahkerasti journalistit hakevat Jokesin apurahoja?
Suhteellisen ahkerasti, mutta kannattaisi hakea ahkeramminkin. Rahaa on kuitenkin hyvin jaossa. Ymmärrän, että voi olla hankala päästä töistä koulutuksiin. Osalla toimittajista voi myös olla hakemuksen tekemisen pelkoa. Hyvä apurahahakemus ei kuitenkaan ratkaisevasti eroa klassisen uutisen kaavasta. Siinä kerrotaan olennainen tiivisti ja elävästi, tärkein ensin.

Tuleeko apurahoista yhä tärkeämpi tapa rahoittaa journalismia?
Kyllä suunta siltä vaikuttaa. Oletan, että myös suurissa säätiöissä mietitään, mikä rooli niillä voisi olla journalistisissa hankkeissa. Tämä on pieni maa, ja laatujournalismi on kovilla. Moni tärkeä aihe jää käsittelemättä.

Olet itse freelancer. Kuinka tärkeitä apurahat ovat sinulle?
Täysin keskeisiä. Työajastani iso osa menee kirjojen tekemiseen. Se on hommaa, joka ei taloudellisesti kannata, mutta jota pidän kulttuurisesti tärkeänä.

Freelance-toimittaja ja tietokirjailija Ville Hänninen, 44, on aloittanut Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön puheenjohtajana. Hän on toiminut Jokesin hallituksessa vuodesta 2015 lähtien. Hänninen on erikoistunut muun muassa sarjakuviin, kuvituksiin ja kirjallisuuteen. Jokesin myöntämät apurahat rahoitetaan pääosin Kopiosto-korvauksista.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta