Hakukoneoptimointi tuo artikkelille lukijoita – näin varmistat, että oma juttusi nousee hakutulosten kärkeen

Näin mediatalot hyödyntävät hakukoneoptimointia

Head of AI, Jaakko Lempinen ja web-analyytikko Ari Levola, Yle:
Hakukoneoptimoinnin rooli ymmärretään Ylessä hyvin.Tavoitteemme on, että sisältömme ovat löydettävissä mahdollisimman laajasti.Siksi hakukoneet ovat oleellinen liikenteen lähde ja tarkkailemme kävijäliikennettä säännöllisesti. Strategia SEO:n suhteen on panostaa erityisesti tekniseen optimointiin sekä sivuston ja sisältöjen kehitykseen.

Meillä kotona -sivuston toimituspäällikkö Emmi Nissi, A-lehdet:
Meille SEO-työ on ollut aina tärkeää.Digitoimitus optimoi tarkkaan jutut, jotka tulevat todennäköisesti olemaan haettuja. Juttuja tehdään jonkin verran SEO-kärjellä. Mietimme esimerkiksi sitä, millaisia paljon haettuja reseptejä meiltä puuttuu.Myös tonttuoven tai kukkafocaccian tapaisten ilmiöiden taustalla on SEO-työtä: täytyy miettiä etukäteen, millä hakusanalla juttu tulevaisuudessa löydetään.

Kiihdyttämö-tiimin liiketoimintapäällikkö Annina Pennonen, Otava:
Tiimimme tehtävä on kehittää naiskohderyhmäsivustoja eli Annaa, Kaksplussaa ja Kotiliettä kävijämäärällisesti ja kaupallisesti.Tuemme toimituksia erityisesti hakukoneoptimoinnissa: huollamme vanhoja sisältöjä ja seuraamme hakutrendejä. Sivustoille hakukonenäkyvyys on tärkeää. Esimerkiksi ruokasisältöjen osalta toimitukset miettivät hakukoneoptimointia sesonkien mukaan eli millaisia reseptejä haetaan vaikkapa kevään juhlakaudella tai joulun alla.

JOURNALISTI
27.8.2020

Inka Ikonen, teksti
Tuomas Ikonen, kuvitus

Moni artikkeli löytää lukijansa hakukoneiden avulla. Hakukoneoptimointi (Search Engine Optimization, SEO) auttaa parantamaan artikkelin sijoitusta hakutuloksissa. Hakukoneoptimointi toimii linkkinä jutun ja lukijan välillä, ja hyvin hakukoneoptimoitu juttu voi elää Googlessa ja muissa palveluissa jopa vuosia. Tiedotusvälineet alkavat myös ymmärtää hakukonenäkyvyyden tärkeyden, joten toimittaja voi erottautua hakukoneosaamisellaan.

Optimointi on tärkeä taito erityisesti palvelujournalismia tuottaville lifestyle-toimittajille, koska esimerkiksi terveysaiheita ja reseptejä haetaan erityisen paljon.

 

Neljä vinkkiä hakukoneoptimointiin

1. Valitse avainsana

Mieti, millä sanalla tai sanoilla ihminen hakisi juttuasi hakukoneessa. Se on juttusi avainsana. Avainsana voi olla yksi sana, kaksi sanaa tai jopa lause – lausehaut yleistyvät koko ajan.

Jos teet juttua esimerkiksi verenpaineesta, avainsanasi voi olla verenpaine, verenpainemittari, verenpaineen mittaus tai verenpainelääkkeet. Valitse avainsana näkökulman ja sisällön mukaan.

Oikean avainsanan valinta on tärkeintä. Jos kukaan ei hae valitsemallasi sanalla, optimointi on turhaa. Eri työkaluilla voit tarkastella, kuinka usein eri sanoja haetaan. Helpoimpia käyttää ovat Googlen Keyword Planner sekä Ubersuggest ja Keywordtool.io.

 

 

2. Tarkista kilpailutilanne

Kun olet valinnut avainsanan verenpaine, tee pieni kilpailijatutkimus. Hae hakukoneessa sanalla verenpaine ja katso, mitä hakutuloksiin nousee. Miten voit erottautua jutullasi muista?

 

 

3. Optimoi

Hakukonerobotti ”lukee” artikkelia samalla tavalla kuin ihmislukija. Ihmislukijan huomio kiinnittyy ensimmäisenä otsikkoon, joten hakukonerobotti arvottaa sen tärkeimmäksi. Tästä syystä avainsanan pitäisi löytyä jo otsikosta. Seuraavaksi tärkeimmät elementit robotille ovat ingressi, väliotsikot ja leipäteksti.
 

Otsikot Käytä avainsanaa jutun otsikossa, mieluiten sen alussa. Monissa julkaisujärjestelmissä on mahdollista kirjoittaa myös erillinen hakukoneissa näkyvä SEO-otsikko. Käytä avainsanaa myös siinä. Muista, että kirjoitat juttua hakutulossivua selaavalle lukijalle. Kirjoita houkutteleva otsikko, jonka mitta on korkeintaan 70 merkkiä, jolloin se näkyy hakutulossivulla kokonaan.

SEO-otsikko voisi kuulua vaikkapa näin: Onko verenpaine koholla? 6 vinkkiä, joilla saat sen kuriin.
 

Ingressi Käytä avainsanaa ingressissä. Kuten SEO-otsikko, monissa julkaisujärjestelmissä on mahdollista kirjoittaa erillinen hakukoneissa näkyvä ingressi eli SEO-kuvaus. Pidä sen mitta noin 150 merkissä.

SEO-kuvaus voisi olla esimerkiksi Syy korkealle verenpaineelle löytyy yleensä elintavoista. Taustalla voi kuitenkin olla myös perinnöllinen alttius.
 

Leipäteksti Käytä valitsemaasi avainsanaa väliotsikoissa, leipätekstin alussa ja keskellä niin, että teksti kuitenkin kuulostaa yhä luonnolliselta. Hakukone ymmärtää suomenkielisten sanojen taivutusmuotoja. Avainsana on hyvä esiintyä ainakin muutaman kerran. Älä kuitenkaan liioittele, hakukone voi rangaista siitä! Jos jutun tunkee liian täyteen avainsanaa, hakukonerobotti voi tulkita jutun roskasisällöksi ja sulkea sen hakukoneista kokonaan eli se ei indeksoi artikkelia ollenkaan. Tällöin puhutaan keyword stuffingista eli ylioptimoinnista.
 

Kuvat Hakukonerobotti ymmärtää vain tekstiä. Älä siis kirjoita sisältöä kuviin tai käytä pelkkää videota. Kuvankin voi optimoida. Käytä avainsanaa kuvan tiedostonimessä, kuvatekstissä ja kuvan vaihtoehtoisessa nimessä, joka näkyy silloin, kun kuva ei jostain syystä lataudu.
 

Linkitys Artikkelit, joissa on linkkejä, nousevat hakutuloksissa korkeammalle. Upota leipätekstin varrelle ja jutun loppuun linkkejä muihin sivuston juttuihin. Leipätekstissä voit upottaa juuri johonkin tiettyyn kohtaan tai sanaan luonnollisesti sopivia linkkejä.

 

4. Päivitä

On tärkeää seurata jutun kehitystä hakukoneissa ja arvioida, mikä jutussa toimii ja mikä ei. Tässä auttaa web-analytiikka, joka antaa tietoa esimerkiksi jutun lukuajasta.

Sijoitus hakutuloksissa voi pudota, jos hakukoneen algoritmi muuttuu, hakutuloksiin nousee muita sivuja tai jutun sisältö vanhenee. Juttua voi päivittää ja monipuolistaa erilaisin elementein, kuten videoilla, uusilla linkeillä, kuvilla tai infografiikalla, jolloin se nousee hakutuloksissa uudelleen.

Näin mediatalot hyödyntävät hakukoneoptimointia

Head of AI, Jaakko Lempinen ja web-analyytikko Ari Levola, Yle:
Hakukoneoptimoinnin rooli ymmärretään Ylessä hyvin.Tavoitteemme on, että sisältömme ovat löydettävissä mahdollisimman laajasti.Siksi hakukoneet ovat oleellinen liikenteen lähde ja tarkkailemme kävijäliikennettä säännöllisesti. Strategia SEO:n suhteen on panostaa erityisesti tekniseen optimointiin sekä sivuston ja sisältöjen kehitykseen.

Meillä kotona -sivuston toimituspäällikkö Emmi Nissi, A-lehdet:
Meille SEO-työ on ollut aina tärkeää.Digitoimitus optimoi tarkkaan jutut, jotka tulevat todennäköisesti olemaan haettuja. Juttuja tehdään jonkin verran SEO-kärjellä. Mietimme esimerkiksi sitä, millaisia paljon haettuja reseptejä meiltä puuttuu.Myös tonttuoven tai kukkafocaccian tapaisten ilmiöiden taustalla on SEO-työtä: täytyy miettiä etukäteen, millä hakusanalla juttu tulevaisuudessa löydetään.

Kiihdyttämö-tiimin liiketoimintapäällikkö Annina Pennonen, Otava:
Tiimimme tehtävä on kehittää naiskohderyhmäsivustoja eli Annaa, Kaksplussaa ja Kotiliettä kävijämäärällisesti ja kaupallisesti.Tuemme toimituksia erityisesti hakukoneoptimoinnissa: huollamme vanhoja sisältöjä ja seuraamme hakutrendejä. Sivustoille hakukonenäkyvyys on tärkeää. Esimerkiksi ruokasisältöjen osalta toimitukset miettivät hakukoneoptimointia sesonkien mukaan eli millaisia reseptejä haetaan vaikkapa kevään juhlakaudella tai joulun alla.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta