Black isolla B:llä

JOURNALISTI
27.8.2020

Juha Rekola, teksti

Kirjoittaja on Journalistiliiton kansainvälinen asiamies.

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Georg Floydin murhasta laajentunut Black Lives Matter -liike sai ison joukon toimituksia tekemään pienen mutta merkittävän muutoksen ja kirjoittamaan sanan ”black” B-kirjaimen isolla.

Kesäkuun puolivälissä muutoksen tekivät USA Today ja sen 260 paikallislehteä, Los Angeles Times, NBC News, MSNBC ja BuzzFeed. Heti perään uutistoimisto Associated Press (AP) ilmoitti tyylikirjassaan, että ”vastedes AP kirjoittaa sanat Black ja Indigenous (alkuperäinen) isolla kirjaimella viitatessaan rodulliseen, etniseen ja kulttuuriseen identiteettiin.” The New York Times liittyi rintamaan heinäkuussa.

 

Isolla B:llä on pitkä historia. Sosiologi ja kansalaisoikeusaktivisti W.E.B. Du Bois vaati 1920-luvulla kustantajia käyttämään isoa kirjainta sanassa ”negro”. Kirjeessään Encyclopedia Britannicalle hän piti ”pienen kirjaimen käyttöä kahdestatoista miljoonasta amerikkalaisesta ja kahdesta sadasta miljoonasta muusta ihmisestä henkilökohtaisena loukkauksena”.

”Sana ’black’ isolla kirjoitettuna viittaa afrikkalaiseen alkuperään. Pienellä kirjoitettuna se on pelkkä väri,” kirjoitti journalismin professori Lori Tharps The New York Timesissa vuonna 2014. Nyt hän toistaa Du Boisin lähes sata vuotta sitten tekemän vaatimuksen. ”Me olemme ihmisyhteisö, joka ansaitsee viittauksen isolla kirjaimella. Me emme puhu ihmisten ihonväristä, me puhumme kulttuurista.”

Entä sitten valkoiset? On vähintäänkin kyseenalaista, muodostaako valkoinen valtaväestö Yhdysvalloissa yhtä etnistä tai kulttuurista ryhmää. Koska valkoinen ylivalta perustuu vain ihonväriin, se kirjoitetaan edelleen pienellä kirjaimella. Iso W vai pieni w tuntuu juuri nyt olevan melkoisen spekuloinnin kohde.

Samalla keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa toimituksissa. Los Angeles Timesissa puhuttiin jo toimituksen sisäisestä kapinasta, kun mielenosoitusten uutisointi keskittyi joidenkin toimittajien mielestä liiaksi mellakoihin ja ryöstelyyn. ”Me emme voi jatkuvasti syöttää pääosin valkoiselle lukijakunnallemme uutisia, jotka vain vahvistavat heidän ennakkoluulojaan”, kirjoitti lehden elokuvakriitikko Sonaiya Kelley.

 

Toimitusten kapinassa on ollut kyse osittain vähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden, erityisesti päälliköiden vähäisestä määrästä. Kyse on myös siitä, miten etnisiä vähemmistöjä käsitellään mediassa ja kuka jutut pääsee tekemään.

Los Angeles Timesin 90 hengen kaupunkitoimituksessa on yksi musta reportteri, editori ja kolumnisti. ”Jos numeroita katsoo, olemme tietääkseni yhtä edustava toimitus kuin muutkin suuret mediayhtiöt USA:ssa,” sanoi lehden päätoimittaja National Public Radion mukaan. ”Mutta mitä tulee edustavuuteen suhteessa Los Angelesin väestöön, olemme kaukana siitä missä meidän pitäisi olla.”

Washington Postin journalisteista yhdeksän prosenttia on mustia tai afrikkalais-amerikkalaisia. Lehden ammattiosaston mukaan naiset ja ei-valkoiset saavat keskimäärin huonompaa palkkaa kuin miehet ja valkoiset. Värilliset naiset saavat toimituksessa keskimäärin 35 prosenttia eli 30 000 dollaria vähemmän vuosipalkkaa kuin valkoiset miehet.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta