Englantilainen toimittaja Alan Rusbridger on puhujana Helsinki Ethics -konferenssissa syyskuun alussa.

Alan Rusbridger haaveilee puolueettomammasta brittilehdistöstä ja uutismedian uudesta normaalista

JOURNALISTI
27.8.2020

Manu Haapalainen, teksti

”Rahoituksen löytyminen ei tulevaisuudessa ole uutisorganisaatioille itsestäänselvyys, ei edes BBC:lle”, Alan Rusbridger huokaa.

66-vuotias The Guardianin pitkäaikainen päätoimittaja (1995 – 2014) on kuluvan vuoden aikana kirjoittanut paljon BBC:n merkityksestä Britannian demokratialle. Vuodenvaihteen tienoilla huolenaiheeksi nousi pääministeri Boris Johnsonin ajatus siitä, että BBC:n lupamaksurahoituksesta pitäisi luopua. Se tarkoittaisi BBC:n rahoituksen leikkaamista.

”Olisi hulluutta kajota valtakunnan ainoaan tukevalla pohjalla seisovaan uutiskoneistoon. BBC kuuluu niihin harvoihin asioihin, jotka liimaavat riitaista kansaamme yhteen.”

Koronaviruspandemian aikana Johnsonin ehdotus on ”onneksi” painunut taka-alalle, mutta Rusbridger uskoo, että siihen palataan, kun epidemiatilanne hellittää ja elämä normalisoituu. Perustelut BBC:n heikentämiselle kuulostavat samoilta kuin Suomessa, jossa kaupallisten mediayhtiöiden Medialiitto on ajanut kavennuksia Ylen toimintaan.

”Ihmiset luottavat BBC:hen. Mutta moni mediatalo näkee hyötyvänsä siitä, että yleisradioyhtiötä heikennettäisiin.”

Lisäksi Brexit heikensi myös BBC:tä, Rusbridger sanoo.

”Kiistely EU-erosta oli niin vimmaista, että Brexitin kannattajat näkivät BBC:n neutraalin uutisoinnin euromyönteisenä propagandana. EU-mieliset taas puhuivat Brexit Broadcasting Corporationista. Uutisten tekeminen voi olla epäkiitollista hommaa, vaikka sen tekisi hyvin.”

 

Alan Rusbridger on 3. ja 4. syyskuuta järjestettävän Helsinki Ethics Conferencen puhuja. Konferenssi käsittelee eettisiä kysymyksiä mediassa, viestinnässä ja pr-toiminnassa. Verkon välityksellä esiintyvä Rusbridger aikoo omassa puheessaan käsitellä demokratian, luottamuksen ja eurooppalaisen yhtenäisyyden suhdetta.

Britanniassa käsitteistä on mahdoton puhua puhumatta Brexitistä.

”Meitä painaa pandemian aiheuttama epävarmuus siitä, millaista elämää vaikkapa ensi vuonna elämme. Mutta olemme epävarmoja myös siitä, miten selviämme EU:sta irtauduttuamme”, Rusbridger sanoo.

”Vimmaisimmin Brexitiä ajaneet lehdet ovat lakanneet kirjoittamasta siitä, sillä nyt on selvää, että se vahingoittaa talouttamme.”

 

Englantilainen lehdistö on pitkään jakautunut konservatiivipuolueen ja labourin lehtiin. 2000-luvun kuluessa konservatiivimedian vaikutusvalta on kasvanut ylivoimaiseksi, Rusbridger toteaa. Hän sanoo oman ajattelunsa viime vuosina muuttuneen. Ehkä olisi hyvä, että maassa olisi enemmänkin BBC:n kaltaisia puolueettomia uutisorganisaatioita.

”Kysymys on siitä, millä lukijoiden luottamus voitetaan. Olen alkanut ajatella, että uutistoimituksen ja uutispäätoimittajan täytyisi olla poliittisesti neutraaleja, vaikka lehti ehkä tunnustaisikin väriä muissa osioissaan. Lukijan epäluulo herää, jos uutisosasto on vasemmalle tai oikealle kallellaan.”

Puhe kiertyy takaisin siihen, kuka tulevaisuudessa haluaa kuluttaa mediaa, ja miksi. Koronaepidemia on lisännyt kansalaisten tiedontarvetta, mutta pitkäaikainen trendi on Britanniassa ollut kansan mediasuhteen kyynistyminen.

”Luulen, että alkavan vuosikymmenen aikana media-alan on pohdittava perusteellisesti, miksi ja millä rahalla uutisia tehdään. Ihmiset tuntevat maailman hajoavan ympäriltään, ja etsivät keinoja ymmärtää, mitä tapahtuu. Siksi ihmiset haluavat lehtiä ostaa, eivät siksi, että haluavat antaa lisää vaikutusvaltaa tabloidimoguli Rupert Murdochille”, Rusbridger sanoo.

Rusbridger huomauttaa, että journalistit itse ymmärtävät kyllä työnsä tärkeyden tiedonsaannin ja demokratian kannalta.

”Mutta hahmottavatko lukijat, mitä he menettävät, jos lehtiä kuolee? Kaikki ymmärtävät, että jos kukaan ei maksa terveydenhuollosta, yhteiskunta on pulassa. Mutta meidän työmme on yhteiskunnalle yhtä tärkeää kuin ambulanssikuskien.”

Rusbridger sanoo, että kyse on palvelutehtävästä. Media-alan on vakuutettava päättäjät tarpeellisuudestaan, jotta ala ei katoa vanhojen, romahtavien rahoitusmallien mukana. Nykytilanne, jossa monen lehden taustalta löytyy ainoastaan tuloksesta kiinnostunut suuryritys, ei voi kestää.

”Tulee esimerkiksi pandemia ja romahduttaa mainostulot. Omistaja haluaa voittonsa, ja irtisanoo toimittajia. Lukijoilla on sen jälkeen taas vähemmän luettavaa, ja vähemmän syitä maksaa lehdestä”, Rusbridger summaa.

”Uutismedian on oltava jatkossa ehkä enemmän julkisesti tuettua, tai voittoa tavoittelematonta tai jotain, mitä emme vielä hahmota.” l

Helsinki Ethics Conference 2020. 3. – 4. 9. Hotel Kämp

Lisätiedot: helsinkiethics2020.com



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta