Koronavirusepidemia vyöryi päälle kuin hyökyaalto. Hallinnon ja viranomaisten viestijöille koittivat vaikeat ajat. Median palvelu ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla, THL:n viestintäjohtaja Päivi Väyrynen sanoo.

Hallinnon ja viranomaisten viestijöitä

Viranomaisten kriisiviestintää suunnittelevat, johtavat ja arvioivat Valtioneuvoston kanslian viestintäjohtaja Päivi Anttikoski, 49, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n viestintäjohtaja Päivi Väyrynen, 65 ja Helsingin kaupungin viestintäjohtaja Liisa Kivelä, 50.

Päivi Anttikoski on työskennellyt toimittajana ensin Yleisradiossa ja sitten MTV:ssa muun muassa uutistuottajana, uutispäällikkönä ja uutispäätoimit-tajana. Vuonna 2014 Anttikoski siirtyi Helsingin Sanomiin päätoimittajaksi vastaamaan lehden digitaalisista sisällöistä. Anttikoski suunnittelee ja toteuttaa hallituksen viestintää sekä koordinoida ja kehittää ministeriöiden ulkoista viestintää. Filosofian maisteri Anttikoski aloitti valtioneuvoston kanslian viestintäjohtajan määräaikaisessa virassa tammikuussa 2018. Hänen kautensa kestää vuoden 2022 loppuun.

Päivi Väyrynen on vastannut THL:n viestinnästä, sen strategisesta kehittämisestä ja koordinoinnista sekä kanavavalikoimasta laitoksen perustamisesta lähtien. THL:n viestintäjohtajaksi hän siirtyi Stakesin tulosaluejohtajan tehtävästä. Väyrynen on työskennellyt pitkään myös kustannusalalla ja tovin myös toimittajana. Hän siirtyy vuosiloman jälkeen eläkkeelle 1. 7. 2020.

 

Toukokuussa 2020 THL:n uutena viestintäjohtajana aloitti Marjo Loisa.

 

Yhdeksän vuoden työrupeaman jälkeen Liisa Kivelä siirtyi vuonna 2018 Kone Oy:n viestintäjohtajan tehtävistä Helsingin kaupungin viestintäjohtajaksi. Filosofian maisteri Kivelän vetämä kaupunginkanslian viestintäosasto huolehtii kaupungin viestinnästä, markkinoinnista, vieraanvaraisuudesta sekä osallisuudesta, vuorovaikutuksesta ja yleisneuvonnasta.  

JOURNALISTI
28.5.2020

Tommy Pohjola, teksti
Emmi Nieminen, kuvitus

”Voi jessus, mikä souvi tästä tulee!”

Maaliskuussa Suomi oli menossa kiinni. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n viestintäjohtaja Päivi Väyrynen sulatteli uutista poikkeusoloista. Samalla hän pohti kuumeisesti, miten talossa toimittaisiin, kun julkisen sektorin työntekijät oli määrätty etätöihin.

”Niin, että hetkinen. Me teemme kriisiviestintää. Piti selvittää, kuka voi ja kuka saa tulla töihin. Tässä kun pitää jatkuvasti vaihtaa ajatuksia. Puhumme keskenämme koko ajan. Se ei onnistu etänä”, Väyrynen muistelee tilannetta Journalistin haastattelussa toukokuussa. Vähitellen etätyökin on alkanut luonnistua.

Kiirettä on pitänyt viimeistään siitä lähtien, kun eduskunta hyväksyi valmiuslakien käyttöönoton.

”Tiedon tarve on ollut mittava ja toimintaohjemuutoksia tulee tasaisena virtana. Kun jokin päätös tulee nyt, niin viiden minuutin päästä mediasta otetaan yhteyttä THL:ään ja pyydetään tulkintaa. Meillähän ei ole silloin ne asiat hanskassa kokonaisuutena.”

Tietoa pitää saada nopeasti myös verkkopalveluun ja sosiaaliseen mediaan. Tuntuu, että eletään kädestä suuhun. Suunnitelmallisuus sisällöntuotannossa jää helposti haaveeksi.

”Sitä pyrkii saamaan sellaisen hyvän rytmin viestintään, että suunnitelmallisuus korostuisi. Tuntuu, että elämme kädestä suuhun. Miten vain yrittää niin ei vain osu kohdalle”, Väyrynen sanoo.

 

Tässä jutussa kolme viestintäjohtajaa kertoo, miten koronavirusepidemiasta viestittiin suomalaisille. Tapahtumia ja arjen haasteita pohtivat myös kaksi toimittajaa, kaksi kansanedustajaa sekä julkishallintoon ja sosiaaliseen mediaan erikoistunut työelämäprofessori.

Kun poikkeusolojen viestintä valtionhallinnossa keskitettiin valtioneuvoston kanslialle viestintäjohtaja Päivi Anttikosken ja koko osaston päivät pitenivät. Tiimiin liittyi viestijöitä muista ministeriöistä ja työvuorolistat muokattiin uusiksi. Alkoi ennenkokematon kokousrumba. Viestinnän suunnittelu ja toteutus tehtiin vauhdilla.

”Valmiuslaki on edellisen kerran ollut voimassa vuonna 1939. En ikinä kuvitellut, että tämä tilanne tulisi eteen omalla kohdallani. Tämä on uutta kaikille, jotka ovat täällä töissä”, Anttikoski sanoo.

Valtionhallinnon tehostetun viestinnän ohjeet päivitettiin joulukuussa 2019, juuri ennen epidemian alkua.

Viestintäohjeen mukaan ”viranomaisten, virastojen ja virkamiesten vastuulla on toimia niin, että toiminta ja viestintä on puolueetonta, riippumatonta ja tasapuolista”. Viranomaisen viestinnän pitää aina olla totta ja niin selkeää, että kaikki tajuavat. Nopeaakin sen on oltava.

Viestinnän tekemistä helpotti se, että poikkeusoloilla oli alusta saakka kaikkien eduskuntapuolueiden tuki. Tukea löytyi myös kansalaisilta.

”Eihän kukaan varmasti tiennyt, mitä on tulossa. Olemme edenneet olemassa olevan valmiussuunnitelman mukaan. Sitä on sitten lähdetty versioimaan”, Anttikoski sanoo.

Tapahtumien vyöryessä päälle hallitukselle ja valtioneuvoston kansliaan tulvi kysymyksiä etänä järjestettyjen tiedotustilaisuuksien ja puhelininfojen lisäksi kaikissa ajateltavissa olevissa kanavissa.

”VNK:ssa ihmisiä on neuvottu eteenpäin. Olemme koonneet ja pitäneet ajan tasalla ministeriöiden verkkosivustot, jossa on kysymyksiä ja vastauksia. Tarkkuus on kaikille tärkeätä. Ohjeistusten on oltava kunnossa.”

VNK:n sivustolla on esimerkiksi peruskouluun liittyen 21 kysymystä ja niihin seikkaperäiset vastaukset. Kokoontumisia ja kokouksia käsittelevästä osiosta voi lukea elokuviin menemisestä. Ja yleisesti – onko pakko? Vastaus: Rajoitukset on tehty ihmisten suojelemiseksi, eikä kenenkään tulisi pohtia, miten niitä voi kiertää.

Valtioneuvoston kanslia saa tietoa kansalaispalautteesta tammikuussa aloittaneesta Digi- ja väestötietovirastosta. Koronainfoon tuli huhtikuussa 500 – 700 puhelua päivässä ja joinakin päivinä jopa 2 000. Vielä toukokuun alkuviikoilla soittoja oli päivittäin 114 – 325.

Kriisin ensimmäisinä viikkoina Päivi Anttikoski jaksoi itsekin vastata kansalaisten puheluihin iltaisin ja viikonloppuisin.

”Puhuin ihmisten kanssa hautajaisista, putkiremonteista ja matkustelusta.”

 

Viikin Normaalikoulussa maaliskuun ensimmäinen kouluviikko alkoi sillä, että neljä alakoulun luokkaa opettajineen määrättiin kahden viikon karanteeniin koronaviruksen vuoksi.

Epidemia oli saapunut Helsinkiin.

”Edellisenä viikonloppuna käynnistimme kriisiryhmämme. Se alkoi kokoontua ohjeistuksen mukaisesti ja kaupungin viestintää alettiin johtaa keskitetysti”, Helsingin kaupungin viestintäjohtaja Liisa Kivelä kertoo.

Kaupungilla kuten muillakin keskeisillä viranomaisilla on häiriötilanteiden ja kriisiviestinnän sapluuna.

”Se on viestinnän selkäranka”, Kivelä sanoo.

Kaupunki viestii eri kanavissa muun muassa suomen, ruotsin ja englannin lisäksi arabiaksi, viroksi, venäjäksi ja somaliksi. Myös kuulo- ja näkövammaiset on huomioitava. Kivelän mukaan käytössä ovat kaikki kanavat, joissa viestintää tehdään kaikilla kielillä kaikille kohderyhmille.

Helsingissä lyötiin iso vaihde päälle sosiaalisen median puolella.

Lukujen valossa sisällön tuottaminen eri kohderyhmille kannatti. Esimerkiksi Facebook-päivityksiä on kommentoitu, tykätty ja jaettu runsaasti. Maalis-toukokuussa kasvua on ollut peräti 479 prosenttia verrattuna aiempaan kolmeen kuukauteen. Uusia seuraajia Helsingillä on Facebookissa 3 000.

”Ongelmanratkaisukykyä löytyy, kun tulee haasteita. Pakko on paras muusa.”

Sosiaalisessa mediassa seuraajia keräävät järkeä ja sydäntä liikuttavat päivitykset.

”Ihmiset kaipaavat informaatiota ja faktoja, mutta myös toivoa ja lohtua, fiilistä ja yhteisöllisyyttä”, Liisa Kivelä sanoo.

Hän on tyytyväinen isoon kuvaan.

”Viranomaisten viestinnässä on varmasti tehty myös virheitä, mutta suunta on kaikilla sama. Kun on monta toimijaa ja kaikkea tapahtuu, niin eihän se täydellistä voi olla.”

 

Media, oikeustieteen asiantuntijat ja yksittäiset kansalaisetkin kritisoivat viranomaisia siitä, että hallituksen linjausten perusteella tehdyt päätökset eivät kestä oikeudellista tarkastelua. Päättäjiä on haastettu ärhäkästi muun muassa liikkumisrajoituksista. Saiko länsirajan sittenkin ylittää vai oliko kyseessä hallituksen ohjeistus? Onko yli 70-vuotiaiden koko ajan pysyttävä kotona?

Epidemian jatkuessa kritiikki on voimitunut. Arvostelu on kohdistunut ennen kaikkea terveysviranomaisiin ja viestintään.

Tampereen yliopiston tutkija Johanna Vuorelma arvioi Ylen Viimeinen sana -ohjelmassa, että hallituksen viestintä on pysynyt samana, mutta sen vastaanotto on muuttunut.

Koronaepidemian tilannekuvan raportointiin ja siitä viestimiseen on THL:ssa vaikuttanut sosiaali- ja terveysalan sisäinen järjestäytyminen.

”Osapuolia on paljon ja osoittautui, että hoivakodit eivät sitten olleetkaan prosessissa saumattomasti mukana. Koska kyseessä on uusi tauti, siitä raportoiminen ei ollut osa normaalia kansallista palvelujärjestelmää. Alussa tietoa tartunnoista ja sairastuneista haettiin aivan manuaalisesti. Eli soitettiin puhelimella ympäri maata ja kysyttiin. Se oli aikamoinen ponnistus, että saatiin automatisoitua tiedonkeruu ja sen julkaisu sitä kautta vähän sutjakammaksi. Muutos helpotti päivittäisen tilannetiedon viestintää olennaisesti”, Päivi Väyrynen sanoo.

THL aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Saman vuoden kesällä maailman terveysjärjestö WHO julisti sikainfluenssan maailmanlaajuiseksi uhaksi. Suomessa varauduttiin vastaanottamaan poikkeuksellista epidemiaa.

Viestintäjohtaja Päivi Väyrynen oli juuri aloittanut uudessa virastossa.

”Sikainfluenssan aikaisista kokemuksista on ollut hyötyä. Tiedettiin ainakin, mitä nyt pitää tehdä. Eli kampanjat pystyyn, verkkosivut pystyyn, kapasiteettia lisätään. Toki maailma on nyt ihan toinen. Silloin ei somea mietitty samalla tavalla kuin nyt.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on asiantuntijaorganisaatio, jonka kohderyhmää ovat päättäjät ja tutkijat. Yksittäisiä kampanjoita lukuun ottamatta THL ei juurikaan tee kansalaisille suunnattua viestintää.

”Koronaepidemian aikana koko väestölle suunnatun viestinnän osuus on kasvanut merkittävästi. Kampanjointi ja vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa ovat jatkuvaa.”

THL:ssa on pysyvä valmiusorganisaatio. Terveysturvallisuusosasto vastaa infektio- ja ympäristöuhkien ennaltaehkäisyn, torjunnan ja seurannan kansallisen tason tehtävistä. Se on keskittynyt koronavirusepidemian kaltaisiin poikkeustilanteisiin.

”Valmiusryhmässä suunnitelmia päivitetään koko ajan ja meillä on säännöllisiä kokouksia. Olemme varautuneet. Meillä pitää olla valmiita hyppäämään liikkuvaan junaan”, Väyrynen sanoo.

Poikkeustilanteessa viestinnän koordinointi siirtyi maan hallitukselle valtioneuvoston kansliaan, Päivi Väyrynen pohti miten ketterästi THL pystyy hoitamaan omia tehtäviään.

”Roolitus ja moodi piti muuttaa. Mitä kertoo sosiaali- ja terveysministeriö STM ja mitä kertovat sairaanhoitopiirit?”

 

Kun poliittisia päätöksiä perustellaan vähänlaisesti, äänenvoimakkuus nousee julkisessa keskustelussa. Onko hengityssuojaimia pakko käyttää? Minkälaisista maskeista on hyötyä?

Tiedonjano on valtava, vastaajia on vähemmän.

”Kyllähän sen ymmärtää, että kiire on kova, mutta niin on toisaalta ihmisten tiedon tarve. Ei voi liikaa korostaa avoimen tiedon merkitystä”, Ilta-Sanomien toimittaja Päivi Lakka sanoo.

Media ei voi odottaa. Monet tiedotusvälineet ovat arvostelleet hidasta tai epäselvää viestintää, jonka arvellaan johtuvan ministeriöiden epäselvästä vastuunjaosta.

”Koen, että en ole saanut tietoa. Poikkeusoloissa viranomaisilla on paljon mahdollisuuksia rajoittaa kansalaisten oikeuksia. Silloin sitä tietysti odottaa, että päätöksiä ja niiden taustoja samalla avattaisiin tavallista enemmän ja ripeästi”, Lakka sanoo.

Viranomaisten viestijöiden yksi tehtävä on mahdollistaa päättäjien haastattelut.

Päivi Lakasta tuntuu, että ministerit ovat saaneet mahdollisuuden vältellä vaikeita kysymyksiä.

”He voivat vedota kiireisiin, joita varmasti on. Eikä fyysisiä kohtaamisia toimittajien kanssa synny. Kuitenkin se on tosiasia, että ministerien tehtäviin kuuluu myös toimittajien kysymyksiin vastaaminen. Etenkin kriisiaikana pitäisi antaa kasvot kriisille. Se luo myös turvallisuuden tunnetta.”

Päivi Lakka pohtii sosiaalisen median puolella laukalle lähtevää disinformaatiota.

”Tästä ollaan huolissaan samalla, kun viranomaiset eivät kykene vastaamaan median kysymyksiin. Ymmärrän toki, että median ja lukijoiden kysymysten lista on ihan loputon.”

Toukokuussa Helsingin Sanomat kertoi sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeinkin avaavan tutkijoiden ennusteiden taustat.

Huolissaan on silti myös Oikeuskanslerinvirasto. Kesäkuun puoleenväliin mennessä sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on selvitettävä ylimmälle laillisuusvalvojalle mediassa esiintyneitä väitteitä koronavirustietojen julkaisematta jättämisestä.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti ja apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kirjoittavat selvityspyynnössä, että arvostelua ”on aiheuttanut se, ettei mallinnusten ja siten ihmisten oikeuksiin voimakkaasti vaikuttavien päätösten ja toimenpiteiden perusteena olevia parametreja, taustaoletuksia ja laskelmia ole julkaistu kaikilta osin eikä niitä siten ole voinut arvioida eikä niistä ole voitu käydä julkista keskustelua.”

 

Toimittaja, kirjailija ja vaikuttajamarkkinoinnin ammattilainen Emmi Nuorgam on osa valtioneuvoston viestintäkoneistoa. Vuodenvaihteessa hän valmistautui sosiaalisen median kriisiviestinnän harjoitukseen, jota johtaisi huoltovarmuusorganisaatio Mediapooli yhdessä vaikuttajamarkkinointiin erikoistuneen Ping Helsinki -yrityksen kanssa.

Harjoitus vaihtui kevättalvella tositilanteeksi. Jo aikaisemmin syksyllä 2018 sosiaalinen media ja sitä kautta somevaikuttajat oli määritelty huoltovarmuuden kannalta kriittiseksi toimijaksi, kenties ainoana maana maailmassa.

”Minulla on ollut koko ajan luottavainen olo ja tunne siitä, että ihmiset, jotka tietävät miten toimitaan, tai joilla on ainakin parhaat arvaukset, huolehtivat tilanteesta. Me muut teemme parhaamme ohjeiden noudattamiseksi”, Nuorgam sanoo.

Nuorgamin mukaan koronaviruskriisin aluksi hallitus viesti omilla perinteisillä foorumeillaan.

”Sitten odotettiin, että ihmiset löytäisivät sisällön verkkotiedotteista, tai että he seuraisivat vain Yleä ja lukisivat pelkästään Helsingin Sanomia.”

Faktaa koronasta -sometietohankkeessa hallituksen linjauksista kerrotaan sosiaalisen median vaikuttajille, jotka voivat sitten jakaa tietoa eteenpäin. Hankkeessa kenellekään ei makseta mitään. Nuorgam kertoo, että kaikki viestintä perustuu vapaaehtoisuuteen.

”Mietimme, miten ja kenelle viestitään. Mitä tehdään somessa ja mitä tehdään sähköpostitse? Päädyimme lähettämään joka viikko korona-aiheisen viestin niille vaikuttajille, jotka olivat meidän verkostossamme. Alussa vastaanottajia oli 700 henkilöä. Nyt heitä on melkein 2 000. Ja se on aivan hämmentävää, kuinka pieni prosentti ihmisiä on poistunut listaltamme ja kokenut viestinnän tarpeettomaksi.”

Valtioneuvoston kanslia viestii omissa kanavissaan ainakin Twitterissä, Instagramisssa, Facebookissa ja Youtubessa. Nuorgamin mukaan ajoitustyötä on tehty sen suhteen, missä järjestyksessä asioita julkaistaan.

”Luulen, että somessa tiedotus on silti aika yksipuolista. Se, että pystyisi joka paikassa reagoimaan kaikkiin viesteihin on paljon vaadittu. Kansalaisia puhuttaviin aiheisiin toivoisi nopeampaa reagointia.”

 

 

Monesta suomalaisesta on kuoriutunut virologian, epidemiologian ja talouden asiantuntija. Luuloille on netissä sijaa.

Somekanavissa kriisiohjeita jakavat täysin uuteen tilanteeseen joutuneet viranomaiset. Pitäisi reagoida heti ja vastata täsmällisesti kysymyksiin, kun verkossa leviää virheellistä tietoa.

”Se on mielenkiintoinen ilmiö, kun joku samalla googlaa jonkun korona-aiheisen uutisen jostain, että nyt painokoneet seis, luullen, että kukaan muu ei ole sitä tehnyt. Kansalaisten sosiaalisessa mediassa ei voi hallita tuottamaa tietoa”, julkishallinnon someviestintään erikoistunut työelämäprofessori Pekka Sauri sanoo.

Hänen mukaansa viranomaisten pitäisi koordinoida omaa viestintäänsä paremmin.

”Ongelma ei ole viestinnän puute. Tietoahan tulee jatkuvasti älyttömästi. Luulen, että se kaikki on hämmentänyt ihmisiä entisestään. Kuka tässä nyt sitten mitäkin tekee ja mistä kukin on vastuussa? Tämä on ihan ykkösjuttu.”

Saurin mukaan keskustelu somessa on itsekorjautuvaa.

”Elämme poikkeustilassa. On valmiuslaki ja kaikkea tätä, mutta samaan aikaan julkinen keskustelu on koko ajan käynyt vilkkaana. Kun joku sanoo jotakin pöllöä, niin joku toinen sanoo, että hei rauhoitutaanpa. Mielestäni tämä on toiminut hyvin.”

Valtioneuvoston kansliassa viestinnästä saatuun palautteeseen ja tehtyihin toimenpiteisiin pureudutaan tarkasti tilanteen rauhoituttua. Seurantaa helpottaa medialoki, johon kirjataan kaikki se, mitä viestitään.

Päivi Anttikoski sanoo, että sosiaalisen median keskustelu oli tasapainossa niin kauan, kun keskustelua oli runsaasti. Keskustelun vähentyessä viimeisten viikkojen aikana on korostunut negatiivisen palautteen määrä.

”Alussa keskusteltiin vaikkapa valmiuslaeista, että mihin toimenpiteisiin Suomen täytyisi ryhtyä. Nyt sitten eniten äänessä ovat ne, jotka tietävät, miten asiat olisi hoidettu paremmin.”

 

Koronavirustilanteesta on ollut epäselvyyttä jopa eduskunnassa. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoo, että aika ajoin on ollut hankala saada ajantasaista tilannekuvaa.

”Että missä nyt mennään. Päätöksenteon piti pohjata ja perustua ajantasaiselle tiedolle. Vähän siinä sitten jouduttiin pyytämän hallitukselta lisäselvityksiä.”

Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntoja siitä, noudattavatko sen käsittelyyn tulevat lakiehdotukset perustuslakia ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

”Varmaan siinä aluksi oli osaamattomuutta puolin ja toisin, että miten näitä käyttöönottoasetuksia ja valmiuslakia käytetään. Nyt ministeriöiden juoksu on huomattavasti parantunut”, Ojala-Niemelä sanoo.

Perustuslakivaliokuntakin tekee selvityksen tiedonsaantioikeudesta. Raportti valmistunee kevätistuntokauden aikana.

Oppositiossa oleva työtoveri ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen (kok.) muistuttaa, että eduskunnalla pitää olla lähtökohtaisesti sama tieto kuin kansalla.

”Varmastikaan ei ole ollut pahaa tahtoa, mutta viranomaisten viestintä on ollut haparoivaa. Nykymaailmassa on voimakas tarve julkistaa aina kaikki argumentit, perustelut, data ja päättelyketjut, joihin valitut toimintatavat perustuvat. Miljoona silmäparia ja aivoa näkee enemmän kuin ne muutama sata, jotka päätöksiä ovat valmistelleet.”

Eduskunnan kyselytunneilla tunnelma on edelleen tiivis, kun hallitus ja oppositio ottavat yhteen.

Vartiaisen mukaan ajatus siitä, että kriisitilanteessa ei olisi tilaa politiikalle on asia, jota Suomessa toistetaan.

”Siinä on taustalla tällainen naiivi ja pahimmillaan vaarallinen ajatus jonkinlaisesta rousseaulaisesta yhteistahdosta, joka itse asiassa estää poliittisen järjestelmän hyvää toimintaa.”

Jean-Jacques Rousseau (1712 – 1778) lanseerasi käsitteen yleistahto tai yhteistahto yhteiskuntaelämän perustaksi. Se tarkoittaa kansalaisten yhteistä halua toteuttaa yhteiseksi eduksi katsottuja toimenpiteitä.

 

Päivi Väyrynen hengittää syvään ja miettii maaliskuun alkua. Tarkoitus on siirtyä lomalle toukokuussa ja eläkkeelle heinäkuussa. Korona teki viimeisistä työpäivistä THL:ssä dramaattisia.

Väyrynen sanoo, että THL:ssa ei vierasteta kriittistä keskustelua.

”Se on ihan ok ja tutkimuslaitoksen pitääkin olla tottunut siihen. Poikkeustilanne on hämärtänyt käytäntöjä, mutta nythän onneksi linjauksia on jo saatu selkiytettyä. Avoimuus on lähtökohta. Oikeuskanslerinviraston selvityspyyntö varmasti edelleen täsmentää kokonaistilannetta.

Yksi keskeisimmistä viestintää vaikeuttaneista asioista on ollut koronaepidemiaan liittyvän viestinnän ja vuorovaikutuksen määrä.

”Se on ollut kuin hyökyaalto.”

Onnistumista on mitattu julkishallinnon käyttöön kehitetyllä vuorovaikutusmittarilla.

”Mittarin mukaan olemme onnistuneet tehtävässämme. THL on julkishallinnon vuorovaikutteisin organisaatio, josta iso kiitos päivystäjillemme sosiaalisessa mediassa.”

THL:n tammi-helmikuussa Twitterissä tekemässä ensimmäisessä korona-aiheisessa louhinnassa viestejä oli noin 550 päivässä. Maaliskuun viimeisellä viikolla suomenkielisten korona-aiheisten Twitter-päivitysten määrä oli 9 800 per päivä.

Mediapäivystykseen tuli huhtikuun lopulla noin 150 puhelua viikossa, joista noin puolet oli median yhteydenottoja.

”Haastattelujen kysyntä ja THL:n asiantuntijoiden haastatteluihin käytössä ollut työaika eivät ole olleet millään tavoin yhteismitallisia. Median palvelu ei siksi onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Media on kuitenkin meille tosi tärkeä.”

”Päädyimme jopa siihen, että meillä oli tunnin ajan muutama asiantuntija, jotka vastasivat kysymyksiin ja siinähän ei kovin montaa haastattelua keritty tekemään. Onhan se ärtymys ymmärrettävää, kun on kaksi viikkoa odottanut vuoroaan”, Väyrynen sanoo.

Väyrynen ajatteli oman perheensä pärjäämistä. Työpaikalla mieltä painoi alaisten jaksaminen.

”Kunhan täällä töissä kaikki pysyisivät terveenä. Se oli ihan ydinjuttuja, että miten esimiehenä pystyn tämän hoitamaan niin, että kaikki jaksavat. Ja toisaalta huolehtimaan siitä, että emme ottaisi turhia riskejä.”

Hallinnon ja viranomaisten viestijöitä

Viranomaisten kriisiviestintää suunnittelevat, johtavat ja arvioivat Valtioneuvoston kanslian viestintäjohtaja Päivi Anttikoski, 49, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n viestintäjohtaja Päivi Väyrynen, 65 ja Helsingin kaupungin viestintäjohtaja Liisa Kivelä, 50.

Päivi Anttikoski on työskennellyt toimittajana ensin Yleisradiossa ja sitten MTV:ssa muun muassa uutistuottajana, uutispäällikkönä ja uutispäätoimit-tajana. Vuonna 2014 Anttikoski siirtyi Helsingin Sanomiin päätoimittajaksi vastaamaan lehden digitaalisista sisällöistä. Anttikoski suunnittelee ja toteuttaa hallituksen viestintää sekä koordinoida ja kehittää ministeriöiden ulkoista viestintää. Filosofian maisteri Anttikoski aloitti valtioneuvoston kanslian viestintäjohtajan määräaikaisessa virassa tammikuussa 2018. Hänen kautensa kestää vuoden 2022 loppuun.

Päivi Väyrynen on vastannut THL:n viestinnästä, sen strategisesta kehittämisestä ja koordinoinnista sekä kanavavalikoimasta laitoksen perustamisesta lähtien. THL:n viestintäjohtajaksi hän siirtyi Stakesin tulosaluejohtajan tehtävästä. Väyrynen on työskennellyt pitkään myös kustannusalalla ja tovin myös toimittajana. Hän siirtyy vuosiloman jälkeen eläkkeelle 1. 7. 2020.

 

Toukokuussa 2020 THL:n uutena viestintäjohtajana aloitti Marjo Loisa.

 

Yhdeksän vuoden työrupeaman jälkeen Liisa Kivelä siirtyi vuonna 2018 Kone Oy:n viestintäjohtajan tehtävistä Helsingin kaupungin viestintäjohtajaksi. Filosofian maisteri Kivelän vetämä kaupunginkanslian viestintäosasto huolehtii kaupungin viestinnästä, markkinoinnista, vieraanvaraisuudesta sekä osallisuudesta, vuorovaikutuksesta ja yleisneuvonnasta.  



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta