Kuvauskeikkojen sijaan jyväskyläläinen freelancer Pasi Hakala on tehnyt tänä keväänä töitä kasvisravintolan keittiössä.

Toinen ammatti pelasti valokuvaaja Pasi Hakalan kevään – 66 prosenttia freelancereista kertoo keikkojen vähentyneen koronakriisin aikana

Freelancerien koronakysely

Kysely tehtiin toukokuun alussa sähköpostitse Journalistiliiton free-jäsenille.

Kyselyyn vastasi 275 jäsentä, joista 60 prosenttia oli naisia.

Vastaajien tulot olivat ennen koronaa keskimäärin 2 900 euroa kuussa.

Vastaajien tulot olivat huomattavasti suuremmat kuin Journalistiliiton tuoreimmassa freetutkimuksessa 2018. (Tuolloin 2 200 euroa kuussa.)

Korona-aikana tulot laskivat noin 1 800 euroon.

67 prosenttia vastaajista kertoo tulojensa laskeneen korona-aikana. 43 prosentilla tulot laskivat selvästi.

Vain 23 prosenttia vastaajista kertoi ilmoittautuneensa työnhakijaksi TE-toimistoon. Kuntien kautta jaettavaa 2 000 euron yksinyrittäjätukea kertoi hakeneensa vain noin 30 freelanceria.

JOURNALISTI
28.5.2020

Manu Haapalainen, teksti
Hanna-Kaisa Hämäläinen, kuva

”Matto vedettiin jalkojen alta aika totaalisesti”, Pasi Hakala sanoo.

Koronavirus mullisti freelance-valo-kuvaajana työskentelevän Hakalan työtilanteen kertarykäisyllä. Maaliskuun puolivälin työkeikka Berliinissä järjestettyyn eurooppalaista kulttuurivaihtoa käsitelleeseen seminaariin jäikin toistaiseksi viimeiseksi.

”Tammikuu ja helmikuu olivat jo olleet työtilanteen kannalta hiljaista aikaa. Se ei haitannut, koska niin on joka vuosi”, Hakala sanoo.

”Kalenteri oli kuitenkin alkanut täyttyä kevättä kohden todella lupaavasti.”

Hakalan palattua Saksasta sähköpostilaatikkoon alkoi kolahdella viestejä. Sekä tapahtumia että kuvauskeikkoja peruttiin tai siirrettiin. Kalenteri tyhjeni muutamassa päivässä kokonaan.

”Kevään työt peruuntuivat sataprosenttisesti. Olo oli todella epätodellinen. Nytkin seuraava kuvaus on sovittu vasta kesäkuun puoliväliin, ja myös sen toteutuminen näyttää epätodennäköiseltä.”

Hakala putosi tyhjän päälle vain hetkeksi. Kahdenkymmenen vuoden kokemus työskentelystä ravintolakeittiössä tuo turvaa muutostilanteessa. Kevään pelasti huhtikuisena perjantai-iltana tullut puhelu. Jyväskylässä kasvisravintolaa pitävä Maija Silvennoinen soitti, ja kertoi tarvitsevansa apua.

”Vastasin hänelle suoraan, että työtilanteeni on lähinnä säälittävä. Hän taas oli kahdestaan tyttärensä kanssa tehnyt töitä kellon ympäri, ja tarvitsi lisäkäsiä. Menin heti maanantaina aamukahdeksalta verestelemään vanhoja muistoja ruoan laittoon”, Hakala kertoo.

”Todennäköisesti uusi ravintolaurani tosin loppuu kesäkuun vaihteessa. Siinä vaiheessa ravintola pystynee jo ottamaan vuokratyövoimansa takaisin töihin.”

 

Journalistiliitto selvitti toukokuun alkupuolella free-jäsenille tehdyssä kyselyssä koronakriisin vaikutusta näiden työtilanteeseen. Kaksi kolmesta vastanneesta raportoi työtilanteensa heikentyneen koronakriisin myötä.

39 prosenttia kertoi, että työtilanne tai toimeksiantojen määrä oli vähentynyt selvästi. 27 prosentin mukaan tilanne oli heikentynyt hieman. Työtilanteensa kertoi parantuneen ainoastaan kuusi prosenttia vastanneista.

Kyselyyn vastasi 275 Journalistiliiton free-jäsentä, joista naisia oli 60 prosenttia ja miehiä 40 prosenttia.

Tulot olivat laskeneet samassa suhteessa. 67 prosenttia vastaajista kertoo koronakevään vähentäneen tulojaan. 43 prosentilla vastaajista heikennys on ollut suuri.

Kun vastaajien keskimääräinen kuukausitulo ennen kriisiä oli 2 900 euroa kuukaudessa, on se koronakevään aikana laskenut 1 800 euroon.

Pasi Hakala kuuluu niihin, joiden tuloihin tilanne on vaikuttanut merkittävästi. Hakala tekee normaalisti neljästä kahdeksaan journalistista kuvauskeikkaa kuukaudessa sekä päälle kuvauksia yrityksille ja yksityishenkilöille.

”Tulot ovat nyt pudonneet nollaan näiden kaikkien osalta”, Hakala sanoo.

Jo sovittujen keikkojen peruuntumisesta raportoi yli puolet vastaajista. Joka neljänneltä keikkoja on peruttu paljon tai erittäin paljon. Toisaalta 42 prosenttia vastaajista kertoo, että keikkoja ei ole peruttu lainkaan.

Vain kymmenen prosenttia kertoi, että perutuista keikoista on maksettu korvaus. Tällöinkin korvauksen taso on vastaajien mukaan ollut yleensä nimellinen. Täyden korvauksen peruuntuneista keikoista ilmoittaa saaneensa vain 16 prosenttia niistä, joiden töitä oli peruttu.

11 prosenttia vastaajista kertoi työn tilaajan pyytäneen kriisin vuoksi laskuttamaan jo tehdystä työstä alun perin sovittua vähemmän. Vajaa kolmasosa niistä, joilta tätä oli pyydetty, oli suostunut palkkion alennukseen. Valtaosaltaan freelancereiden keskiansion lasku siis johtui töiden vähenemisestä, ei palkkiotason romahtamisesta.

Kriisi ei ole juuri vaikuttanut ei-journalististen viestintäalan töiden tekemiseen. Viestintäpuolella keikkoja ei kyselyn perusteella ole peruttu juuri lainkaan.

 

Myös yrittäjät voivat nyt saada työmarkkinatukea. Työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon oli kuitenkin kyselyyn vastanneista ilmoittautunut ainoastaan 23 prosenttia. Tuen hakeminen on kannattanut. Työttömäksi ilmoittautuneista vain 15 prosenttia oli saanut hylkäävän tukipäätöksen.

Kuntien jakamaa 2 000 euron yksinyrittäjätukea kertoi hakeneensa noin 30 freelanceria. Tukea oli saanut kymmenkunta. Suurimmalle osalle hakeneista päätöstä ei ollut vielä tullut.

Myös Pasi Hakala kiittelee tukien auttavan vaikeimman vaiheen yli pääsemisessä. Oman yrityksensä kautta työskentelevä Hakala on saanut Finnfotolta 1 400 euron arvoisen avustuksen. Myös työttömyyskorvaus ja asumistuki ovat auttaneet selviytymään.

”Varsinkin se on oikeasti kova juttu, että olen yrittäjänä nyt viimein oikeutettu työmarkkinatukeen. Myös kollegan vinkkaamasta asumistuesta sain hyväksytyn päätöksen muutamassa päivässä. Näiden ansiosta studion ja asunnon vuokrien maksaminen näyttää nyt onnistuvan.”

 

Kyselyn avoimissa kysymyksissä kysyttiin, onko vastaaja löytänyt muita töitä korvaamaan vähentyneitä oman alan työtilaisuuksia.

Moni on löytänyt ainakin jotakin korvaavaa työtä, myös muun alan työtä.

”Olen saamassa taiteilija-apurahan kaunokirjalliseen työskentelyyn”, kirjoittaa eräs vastaaja.

”Teen apurahalla omaa hanketta, mutta työnteko on hyvin haastavaa, koska lapset ovat kotona”, toteaa toinen.

Kolmannella on kehitteillä oma verkkolehti toisen freelancerin kanssa. Eräs vastaaja on perustanut verkkokaupan, josta on tullut lisätienestejä.

Ongelma on usein, että muillakin aloilla on vaikeaa.

”Olen ajanut sivutoimisesti taksia vuoden verran, sillä toimeksiantoja ei ole löytynyt tarpeeksi”, vastaaja kirjoittaa.

”Koronaviruksen takia taksiajot vähenivät 80 – 90 prosenttia.”

Monet työtilanteeseen ja tulevaisuuteen liittyvät avovastaukset kertovat toivottomuudesta. Elokuva-arvostelija huomauttaa olevansa ensi-iltojen peruuntumisen vuoksi vailla töitä.

”Entinen hyvä aika ei palaa enää koskaan”, toinen freelancer uskoo.

”Korona on vienyt kaikki tuloni”, kertoo kolmas.

Freekentälle on tyypillistä, että osalla menee paremmin kuin toisilla.

”Epidemia ei ole juurikaan vaikuttanut työtilanteeseeni”, yksi vastaaja toteaa.

”Sen aikana olen saanut työtarjouksia enemmän kuin olen pystynyt ottamaan vastaan. Uskon, että töitä riittää myös jatkossa.”

Myös Pasi Hakala vakuuttaa, että tilanne ei ole vienyt hänen uskoaan tulevaisuuteen valokuvaajana.

”Iso osa kuvauskeikoista on peruuntunut, mutta monet on myös siirretty syksyyn. Syksystä ei tietenkään voi vielä varmasti tietää, mutta uskon, että silloin töitä taas riittää.”

Freelancerien koronakysely

Kysely tehtiin toukokuun alussa sähköpostitse Journalistiliiton free-jäsenille.

Kyselyyn vastasi 275 jäsentä, joista 60 prosenttia oli naisia.

Vastaajien tulot olivat ennen koronaa keskimäärin 2 900 euroa kuussa.

Vastaajien tulot olivat huomattavasti suuremmat kuin Journalistiliiton tuoreimmassa freetutkimuksessa 2018. (Tuolloin 2 200 euroa kuussa.)

Korona-aikana tulot laskivat noin 1 800 euroon.

67 prosenttia vastaajista kertoo tulojensa laskeneen korona-aikana. 43 prosentilla tulot laskivat selvästi.

Vain 23 prosenttia vastaajista kertoi ilmoittautuneensa työnhakijaksi TE-toimistoon. Kuntien kautta jaettavaa 2 000 euron yksinyrittäjätukea kertoi hakeneensa vain noin 30 freelanceria.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta