Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

JOURNALISTI
28.5.2020

Maria Pettersson

Twitter: mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suomi on mediatukien kehitysmaa. Nyt keskustelu tuesta on viimein avattu, ja tämä saattaa olla ainoa mahdollisuutemme nostaa Suomi muiden Pohjoismaiden tasolle.

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa. Se jaetaan normaalin mediatuen päälle – maat tukevat tiedonvälitystä vuosittain 50 – 80 miljoonalla eurolla ja perivät siitä matalampia veroja kuin Suomessa. Ne pitävät tiedonvälitystä niin tärkeänä osana demokratiaa, että haluavat tukea sitä.

Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin.

Hallitusohjelmaan on kirjattu median tukeminen. Ministerinä on journalistitaustainen Timo Harakka (sd.), joka antoi Julkisen sanan neuvoston entiselle puheenjohtajalle Elina Grundströmille tehtäväksi selvittää erilaisia tukimalleja. Ajatuksena on, että ensin jaettaisiin koronatukea ja sen jälkeen katsottaisiin Pohjoismaiden mallien mukaisia pysyviä tukimalleja. Myös työntekijöitä edustava Journalistiliitto ja työnantajia edustava Medialiitto ilmoittivat yhdessä kannattavansa lämpimästi tiedonvälityksen tukemista ja olevansa yhtä mieltä siitä, että paras malli tuen jakamiseen olisi palkkatuki.

 

Tilaisuus tuoda tiedonvälityksen tuki pohjoismaiselle tasolle ei välttämättä toistu vuosikymmeniin. Muilla hallituspohjilla se on paljon vaikeampaa, jopa mahdotonta. Kokoomuksen Petteri Orpo totesi viime kuussa epäsuorasti, että vaikka puolue kannattaa median koronatukea, se ei pidä pysyvää tukea hyvänä ideana. Perussuomalaisilta tuskin kannattaa odottaa tukea journalismille. Aloite tuesta on tullut SDP:ltä ja nyt on vain toivottava, että keskusta ymmärtää, kuinka tärkeää on pitää koko Suomi informoituna. Paikallislehtien aseman toivoisi olevan keskustapoliitikoille sydämenasia. Ei ole heidänkään etunsa, että kaikki uutiset laaditaan Helsingissä. Ja kuka kirjoittaa oman kylän tytöstä tai pojasta, jos ei paikallinen lehti?

Alan sisältä on kuulunut jonkin verran epäilyjä tuen tarpeellisuudesta. Esimerkiksi mediayhtiö Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven sanoi, että Sanoman tilanne on hyvä eikä se ”aio olla ensimmäisten joukossa tukea hakemassa”. Vastikään tulosvaroituksen antaneen Sanoman tilanne voi olla hyvä, mutta se on viime vuosina myös toistuvasti irtisanonut henkilöstöä, viimeksi puolitoista vuotta sitten. Duinhoven ilmeisesti ajattelee samalla tavalla kuin monet suomalaiset poliitikot – ja päinvastoin kuin muualla Pohjoismaissa ajatellaan – että median pyörittäminen on vain liiketoimintaa. Demokratiaa ei kuitenkaan voi ylläpitää ilman toimivaa ja kattavaa mediaa, eikä tiedonvälitys siksi voi olla pelkästään liiketoimintaa.

Jopa Duinhoven myöntää, että monilla alueellisilla lehdillä tilanne on hankala. Unohtiko hän, että Sanoma osti juuri 15 alueellista lehteä, vai ovatko nuo 15 lehteä sattumalta juuri ne suomalaiset paikallislehdet, joita koronakriisi ei ole koskettanut?

 

Fiksusti esitetty, rakentava kritiikki on hyvästä. Jos sen sijaan syntyy tunne, että tukea vastustetaan alan sisällä, tilanne on viestintäministeriölle vaikea.

Moni poliitikko vastustaa tukea omista syistään ja yrittää estää sen. Luotettavan journalismin tukemista vastustavat tahot ovat ministeriön kimpussa sosiaalisessa mediassa. Jos vielä alan sisältä annetaan ymmärtää, että tukea ei tarvita tai ainakin sitä tullaan jakamaan ihan väärin, on ministerin paljon vaikeampi ajaa idea läpi budjettineuvotteluissa. Ja jos se ei nyt onnistu ja ministeri saa näpeilleen, tulee tuesta poliittisesti myrkyllinen aihe, johon seuraavat ministerit tuskin haluavat sotkeutua.

Onneksi Journalistiliitto ja Medialiitto ovat nyt tuen välttämättömyydestä yhtä mieltä. Suomalaiset ansaitsevat luotettavaa tiedonvälitystä yhtä paljon kuin muidenkin Pohjoismaiden asukkaat.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta