Seiskan Jari Peltomäki haluaa tarjota laadukkaita sirkushuveja

Jari Peltomäki, 49, aloitti huhtikuun lopussa Seiskan vastaavana päätoimittajana. Hän on toiminut julkaisun vt. päätoimittajana alkuvuodesta lähtien. Peltomäki on ollut Allerilla toimittajana noin 20 vuotta. Hän on työskennellyt myös freelance-toimittajana, vaikuttajamarkkinoinnissa, juontajana ja tapahtumajärjestäjänä. 

JOURNALISTI
28.5.2020

Manu Haapalainen, teksti

Millaisen viihdemedian saat johdettavaksesi? Miten Seiskalla menee?

Seiska on hyvässä vedossa. Kun lehti perustettiin vuonna 1992, alalla naureskeltiin, että tuollainen räikeän värikäs lätty ei lama-aikana pärjää. Mutta totuus on, että viihteelle on tilausta, kun arjessa on vaikeaa. Nyt on sama juttu koronan takia. Pääsiäisen jälkeisellä viikolla Seiska.fi:ssä tahkottiin kävijämääriltään historian kolmanneksi paras viikko.

Seiska tavoittaa lähes 750 000 lukijaa viikossa. Miksi? Mikä on menestyksen salaisuus?

Seiska on Suomen markkinoilla ainutlaatuinen. Meillä ei ole viikkolehdissä kilpailijoita, ja iltapäivälehdetkin ovat vähentäneet viihdejournalismia. Jos haluaa lukea julkkiksista, olemme ainoa vaihtoehto. Teemme hyvää journalismia. Minua on aina ärsyttänyt viihdejournalismin aliarviointi. Seiskassa on kekseliäitä otsikoita ja hyviä haastatteluja. Teemme lehteä ketään kumartelematta, mutta tolkulla ja ilon kautta.

Mihin suuntaan viet Seiskaa?

Printtilehti on hyvällä mallilla ja sen muoto on ihmisille tuttu, joten suuria mullistuksia ei ole tarkoitus tehdä. Vastapainona julkkis-blingblingille tuomme hyväntuulista human interestiä hieman enemmän takaisin. Nettipuolella on jo alettu panostaa siihen, että videotuotantoa tulee lisää.

Missä Seiska ei ole hyvä? Missä pitää parantaa?

Heti paljon vaikeampi kysymys! En oikein tiedä, tässä on kuitenkin 28 vuotta Seiskaa takana, ja oppirahat on monessa asiassa jo maksettu.

Olet ollut Allerilla eri rooleissa yli 20 vuotta. Mitä uutta tuot porukallesi päätoimittajana?

Olen lähestyttävä isäntä, ihminen, joka tuntee Seiskan brändin ja talon joka nurkan. Tiedän, mihin pystymme. Satsaan myös yhteishengen luomiseen. Olen leppoisa mutta en lepsu. Hyväntuulinen isäntä tuli taloon!

Mitä vahvuuksia Seiskan toimituksella on?

Tämä aika osoittaa, miten täynnä rautaisia ammattilaisia toimituksemme on. Jutunaiheet ovat kiven alla. Porukka pystyy silti tuottamaan uutisia, jopa kohu-uutisia. Kun ei ole tapahtumia eikä pressejä, toimittajien omat kontaktit korostuvat entistä enemmän, se että uskaltaa tarttua luuriin, ja se että on uutisnenää.

Millaista on tehdä viihdelehteä koronaaikana?

Päätimme nopeasti, että kerromme koronasta vain julkkisten kautta. Emme julkaise yhtään otsikkoa, jossa korona vei kaikki työt. Se on kuultu taiteilijoilta ja julkkiksilta jo monesti. Kaikki uutismediat ovat täynnä koronaa. Seiskan tehtävä on tuoda muuta ajateltavaa. Onneksi tässä on ollut isoja kohuja, kuten Sofia Belórf ja Martina Aitolehti -kuviot. Ne ovat sirkushuvia kansalle.

Jari Peltomäki, 49, aloitti huhtikuun lopussa Seiskan vastaavana päätoimittajana. Hän on toiminut julkaisun vt. päätoimittajana alkuvuodesta lähtien. Peltomäki on ollut Allerilla toimittajana noin 20 vuotta. Hän on työskennellyt myös freelance-toimittajana, vaikuttajamarkkinoinnissa, juontajana ja tapahtumajärjestäjänä. 



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta