Nu ska köttpirogens historia få en egen bok

JOURNALISTI
28.5.2020

Johan Svenlin, text

Fotografen Robert Seger hörde till de lyckliga som beviljades stipendier i stiftelsen för främjande av journalistisk kultur Jokes utdelning i april. Liksom många andra journalister och fotografer har Seger sett det ena uppdraget efter det andra gå upp i rök i coronakrisens kölvatten.

”Allt jag hade bokat i kalendern försvann på några dagar och tidskrifterna som brukar beställa mat- och resereportage avvaktar ännu för att se hur hela situationen utvecklas”, säger Seger.

Tack vare stipendiet på 5 800 euro kan han nu ägna sig åt att utforska något som han brinner för – mat och kulinarisk historia. Tillsammans med skribenten Kalle Kirstilä ska han gräva i köttpirogens historia.

”Lihisen antas komma från öst, men ingen annanstans görs sådana köttpiroger som i vårt land. Den har en okänd historia, i motsats till söta bakverk som är väldokumenterade långt bakåt i tiden.”

Han har jobbat ihop med Kirstilä tidigare, bland annat med en bok om kål, Pieni suuri kaali, som kom ut 2011. Det aktuella bokprojektet går under arbetsnamnet Lihapiirakan gastronomista historiaa (Köttpirogens gastronomiska historia) och väntas komma ut i början av 2021.

Inför arbetet med den nya boken har Seger och Kirstilä redan kartlagt femton lokala bagerier runtom i landet, som de kommer att besöka. Villmanstrand betraktas som något av köttpirogens huvudstad i Finland, men även Nyslott och Tavastehus håller fanan högt.

”Det finns förstås många roliga berättelser att samla in från olika städer. Jag är rädd att vår lihis kommer att trängas undan av snabbmat från andra delar av världen och därför är det viktigt att bevara recepten och dokumentera hela fenomenet.”

Nu får han alltså göra en inrikesresa och utforska lokal snabbmatskulinarism. På frågan om hans egen favorit sviker han inte hemstaden Åbo. Svaret kommer snabbt:

”En lihis kahella nakilla vid Martinsbrons grill.”

 



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta