Mediatietoisuuspeli auttaa tunnistamaan valeuutiset

JOURNALISTI
28.5.2020

Juha Matias Lehtonen, teksti

Cambridgen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet Bad News -nimisen pelin, joka voi auttaa torjumaan valeuutisten leviämistä.

Pelaaja rakentaa tyhjästä oman valeuutisimperiuminsa Twitteriä muistuttavassa ympäristössä. Peli esittelee erilaisia petollisen tiedonvälityksen strategioita, kuten salaliittoteorioita, tunnepitoista kieltä ja ryhmäpolarisaatiota. Pelaajan tulee näiden menetelmien avulla houkutella itselleen mahdollisimman paljon seuraajia, mutta samalla välttää uskottavuuden menettämistä.

Jo viime vuonna julkaistiin tutkimus, jossa Bad News näytti auttavan pelaajia suojautumaan valeuutisilta. Nyt asiaa on testattu satunnaistetulla vertailukokeella, ja tulokset ovat edelleen lupaavia. Journal of Cognition -lehden julkaisemassa tutkimuksessa todetaan, että peli parantaa “merkittävästi” ihmisten kykyä tunnistaa virheellisen tiedonvälityksen menetelmiä.

Tutkijat jakoivat 196 henkilöä kahtia Bad News -ryhmään ja Tetristä pelaavaan kontrolliryhmään. Koehenkilöiden medialukutaitoa mitattiin ennen ja jälkeen pelaamisen. Mittauksessa tutkittavien piti määritellä, kuinka luotettavina he pitivät heille näytettyjä uutisotsikoita.

Bad News -peliä pelattuaan koehenkilöt uskoivat aiempaa vähemmän valeotsikoihin. Myös tutkittavien luottamus omiin arviointitaitoihin lisääntyi. Itseluottamuksen kasvu näkyi selvimmin juuri niillä ihmisillä, joiden arvostelukykyä pelaaminen paransi.

Tutkimuksen taustalla on teoria, jonka mukaan valeuutiset leviävät viruksen tavoin. Lääketieteellisen vertauskuvan innoittamina tutkijat ovat yrittäneet keksiä “kognitiivisia rokotteita” torjumaan leviämistä. Siitä on kyse valeuutispelissäkin: sen avulla ihmiset voivat altistaa itsensä psykologisille vaikutusmenetelmille turvallisesti ja pieninä annoksina.

Lue tutkimus kokonaisuudessaan täältä.

Bad News -peli löytyy täältä



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta