Työelämä

Mediatalot ohjeistavat työntekijöitä häirinnän kohtaamiseen vaihtelevasti – Yle jakoi ohjeensa kaikille

Kaikki toimittajan kohtaama kommentointi ei ole tervetullutta kritiikkiä. Journalisti kysyi seitsemästä isosta mediatalosta, miten toimituksissa on varauduttu häirintään ja epäasialliseen palautteeseen.

Täsmällisen kirjallisen ohjeistuksen vihapuheen ja häirinnän kohtaamiseen on tehnyt ainakin Yle. Kaikissa toimituksissa häirintään on kuitenkin varauduttu erilaisin ohjeistuksin ja usein myös koulutuksin.

Pääsääntöisesti toimittajia on ohjeistettu ilmoittamaan toimitukseen tai sen työntekijöihin kohdistuvasta häirinnästä ja uhkauksista esimiehelle.

”Kaikenlaiseen häirintään ja vihapuheeseen on valmis toimintamalli ja ohjeistus. Se on käyty henkilöstön kanssa läpi ja käydään läpi aina uusien työntekijöiden tullessa”, Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu sanoo.

”Yhteydenpitoa ei tarvitse hoitaa itse, vaan ahdistavat viestit on syytä antaa esimiehen tai päätoimittajan huoleksi”, Tuulensuu jatkaa.

”Yleensä tehokkain tapa vastata viesteihin on olla asiallinen, jolloin jo ensimmäinen vastaus voi lopettaa häiritsevän, ehkä aggressiivisen käytöksen”, Maaseudun Tulevaisuuden toimituspäällikkö Jussi Martikainen sanoo.

Toimitukset kertovat tunnistavansa kokemuksesta juttuaiheet ja aihepiirit, jotka saattavat herättää häiritseviä yhteydenottoja. Maaseudun Tulevaisuudessa on esimerkiksi linjattu, ettei yksittäinen toimittaja joudu vastaamaan kiistoja herättävästä kokonaisuudesta yksin omalla nimellään. Nimi voidaan myös jättää pois tai juttu voidaan panna työryhmän nimiin.

Samaa käytäntöä noudatetaan myös Kalevassa.

”Meidän pitää pystyä huolehtimaan siitä, etteivät asiattomat yhteydenotot ja häirintä pääse vaikuttamaan toimituksen työn ytimeen, eli journalismin sisältöön”, Kalevan toimituspäällikkö Pekka Vuollo kiteyttää.  

Häirintää on Maaseudun Tulevaisuudessa käsitelty myös koulutuksissa. Niissä on käyty läpi erilaisia häirinnän ja vainoamisen malleja, jotta ne tunnistetaan niihin törmätessä.  

 

Yle julkaisi alkuvuodesta työntekijöilleen ohjeet, joihin koottiin kaikki olennainen tieto häirintätilanteiden varalle: kuinka häirintätilanteen voi tunnistaa, keneen olla siitä yhteydessä ja mistä saa apua.

Ohjeesta tehtiin myös suppeampi versio julkiseen käyttöön vapaasti jaettavaksi ja hyödynnettäväksi.

”Käytännössä tuki räätälöidään aina tilanteen mukaan. Konsultaatioapua tarjotaan paitsi talon omalle väelle, myös freelancereille”, Ylen vuorovaikutuspäällikkö Sami Koivisto kertoo.

Ohjeiden lisäksi Yle järjestää työntekijöilleen aiheesta koulutusta. Tukea saa myös toimituksessa käytävien keskustelujen ja terveydenhuoltopalveluiden kautta.

Koiviston mukaan häirintä on ilmiö, joka muuttaa koko ajan muotoaan. 

”Aiheen esillä pitäminen madaltaa merkittävästi häirintää kokevien kynnystä puhua kokemuksistaan. Puhuminen on paras apukeino, jolla omia kokemuksiaan voi suhteuttaa. Näin päätöksentekeminen mahdollisista jatkotoimenpiteistä helpottuu”, Koivisto sanoo. 

Häirintä on työturvallisuus- ja työsuojelukysymys, jolloin työnantajalla on vastuu työntekijöidensä turvallisuudesta. 

”Kenenkään ei pidä kokea, että häirintä on luonnollinen osa tätä työtä”, Koivisto painottaa. 

 

Kaikissa haastatelluissa yhtiöissä oli linjattu, että vakavat uhkailu- ja häirintätapaukset viedään poliisin arvioitaviksi. Tällaisia tapauksia on ollut vähän.

Esimerkiksi Sanoma-konsernin turvallisuuspäällikkö Kari Nieminen kertoo puuttuvansa vuosittain pariin häirintätapaukseen.

”Työntekijä on ensin yhteydessä esimieheensä. Asiaa käsitellään tarvittaessa päätoimittajan johdolla ja jos tarve, niin seuraava vaihe on turvayksikön kutsuminen mukaan. Tämän jälkeen otetaan yhteys viranomaisiin, jos tilanne sitä vaatii”, Nieminen kertoo.

MTV:n vastaavan päätoimittajan Tomi Einosen mukaan toimitus on parin viime vuoden aikana ollut yhteydessä poliisiin kahdesti.

”Kaikki fyysistä uhkaa sisältävä häirintä viedään poliisille”, Einonen sanoo. 

”Parin vuoden aikana on muistaakseni ollut kaksi tapausta, joiden tiimoilta olemme olleet yhteydessä poliisiin. Nekään eivät johtaneet toimiin, vaan toimituksen ja poliisin välinen keskustelu riitti.”  

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi toivoo avoimempaa keskustelua toimittajiin kohdistuvasta häirinnästä.

”Häirintä on kuormittavaa, vaikka se ei olisikaan suoranaisesti uhkaavaa.”

Hän toivoo, että alan sisällä jaettaisiin vertaistietoa siitä, millaisia keinoja toimituksissa on löydetty häirinnän ehkäisemiseen.

 

Ohjeistuksia tarvitaan, sillä häirintä ei ole ainakaan vähenemässä. Esimerkiksi joka viides yleläinen kertoi yhtiön viime syksynä tekemässä kyselyssä kokeneensa sanallisia vihanilmauksia säännöllisesti. Kyselyn tulokset kertoivat häirinnän myös lisääntyneen. 

”Häirinnän lisääntymisestä kertovat kaikki tutkimukset”, Journalistien tukirahaston sihteeri, Jokes-säätiön asiamies Anna Kähkönen sanoo. 

Rahasto aloitti toimintansa viime syksynä. Se tukee journalisteja tilanteissa, joissa työnantajan, ammattiliiton tai viranomaisten tukikeinot eivät riitä. 

Tukirahasto voi tarjota esimerkiksi kriisiterapeuttien ensiapua silloin, kun journalisti joutuu häirinnän kohteeksi. Kähkönen arvioi, että isot mediatalot ovat viime aikoina päivittäneet ohjeistustaan ja toimintatapojaan. Se auttaa etenkin työsuhteisia journalisteja. 

”Me pyrimme auttamaan erityisesti niitä journalisteja, joilla ei ole työnantajan tukea. Astumme tueksi, kun häirinnästä ja uhkailusta on jo aiheutunut ongelmia terveydelle, työkyvylle tai journalistin taloudelle”, Kähkönen sanoo. 

Hän ei tiedä, että missään muussa maassa olisi täysin vastaavaa tukea tarjolla journalisteille. 


Lue lisää


Juttu on osa Voionmaan opiston toimittajaopiskelijoiden tekemään kokonaisuutta, joka käsittelee häirintää ja vihapuhetta.

Lue kaikki jutut täältä: 

Mediatalot ohjeistavat työntekijöitä häirinnän kohtaamiseen vaihtelevasti – Yle jakoi ohjeensa kaikille (Journalisti 28.5.2020)

Toimittajiin kohdistuva häirintä voi pahimmillaan säikäyttää journalistiopiskelijan keskeyttämään alan opinnot (Journalisti 12.6.2020)

Miten sovittaa yhteen henkilöbrändäys ja oman yksityisyyden suojaaminen? Toimittajat Ronja Salmi, Ina Mikkola ja Jenni Poikelus osaavat neuvoa. (Journalisti 23.6.2020)

Kansanedustaja ilmoittaa kaiken kokemansa häirinnän viranomaisille, vartijan häirintä voi jatkua myös työajan ulkopuolella (Journalisti 25.6.2020)

Ulkomailla työskennellessä on tärkeää tietää, mitä määränpäässä on vastassa. Myös luotto asioiden onnistumiseen on avainasemassa, kertoo toimittaja ja tietokirjailija Maija Salmi. (Journalisti 25.6.2020)