Kuuluuko kääntäminen jokaisen toimittajan perustaitoihin? Mediatalojen mukaan kyllä, mutta koulutusta tarjotaan vähän

Kääntävä toimittaja, muista ainakin nämä

1. Muista, että kääntämistä voi pitää kolmantena kielitaitona. On eri asia taitaa hyvin esimerkiksi suomea ja englantia kuin osata prosessoida kahta kieltä samanaikaisesti niin kuin kääntäessä tehdään.

2. Tiedosta, että sana sanalta kääntäminen tuottaa useimmiten huonoa kieltä, jota voi olla vaikea ymmärtää. Käännä aina merkityksiä, älä yksittäisiä sanoja.

3. Lue kääntämäsi teksti ainakin kerran läpi suomenkielisenä. Onko se sujuvaa, ymmärrettävää ja idiomaattista suomea? Yritä luetuttaa teksti kollegalla: hän voi huomata pikaisellakin luvulla selvimmät käännöskielimäisyydet.

4. Tarkista erityisesti paikannimet. Varsinkin englanninkielisissä teksteissä mainitut paikat tunnetaan Suomessa usein erinimisinä. Esimerkiksi Turin on Torino.

5. Tarkista sitaatit. Mieti, miten siteeraamasi ihminen sanoisi sanottavansa, jos hän sanoisi asian suomeksi. Älä käännä sitaattejakaan sana sanalta. Donald Trumpin lause ”Sometimes you have to walk” ei käänny ”On hetkiä, kun pitää kävellä”.
 
6. Kiinnitä huomiota kulttuurisidonnaisten käsitteiden kääntämiseen. Mikä on oleellista suomalaiselle lukijalle?

7. Tarkista ja tunnista idiomit. Mieti, miten niiden välittämä merkitys avautuisi suomalaiselle lukijalle. Onko olemassa jokin toisella tavoin muodostettu idiomi, joka tarkoittaa samaa, vai pitäisikö idiomin merkitys kirjoittaa auki?

8. Tarkista ”helpot” ja ”tavalliset” sanat. Monesti viattoman näköiset, kielen yleisimmät sanat voi olla vaikea kääntää täsmällisesti, koska niillä on useita merkityksiä. Esimerkki tästä on verbi get ja ilmaisun that smile still gets me kääntäminen muotoon ”tuo hymy saa minut yhä”.

Vinkit antoi englannin kielen ja kääntämisen yliopistonlehtori Minna Kujamäki Itä-Suomen yliopistosta.


Apua paikannimien suomentamiseen

Kotus: Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet

Yksikielisiä sanakirjoja (englanti)

Collins DictionaryCambridge DictionaryOxford English DictionaryMerriam-Webster Dictionary 

Toimittajat voivat hyötyä myös kääntäjille kootusta Suomentajan supermarket -linkkipankista.

JOURNALISTI
28.5.2020

Annina Vainio, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Toisinaan MTV Uutisten Liven tuottaja ja toimittaja Tuomo Hyttinen tekee niin sanotun videovuoron. Sen aikana hän katsoo uutiskanava CNN:n videoita, lukee käsikirjoituksia ja kääntää niistä lyhyitä, noin tuhannen merkin juttuja nettiin.

Käännettyjä juttuja syntyy työpäivän aikana useita, jopa kuudesta kahdeksaan. Hyttinen kuvailee työtä lapioimiseksi.

”Touhu on aika mekaanista. Ei siinä hirveästi aivoja pääse käyttämään.”

Hyttinen on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Kääntämistä hän ei ole opiskellut tai saanut siihen koulutusta työnantajiltaan, hän ei myöskään koe tarvitsevansa koulutusta.

”Englannin kielen taitoni on hyvä, eikä videoiden kääntäminen ole vaativaa. Jutut eivät tosin varmaan ole kovin hyvää suomea.”

Tuottajan tehtäviin edennyt Hyttinen tekee videovuoroja nykyään harvoin.

Taannoin hän käänsi jutun tuomiosta, joka annettiin pikkupojan murhasta Chicagossa. Hänen mukaansa videovuorossa uutisoitavat asiat ovat usein tapahtuneet juuri Yhdysvalloissa, mutta editointivaiheessa tapahtumapaikka saatetaan jättää otsikosta pois.

Digitaalisten sisältöjen toimituspäällikkö Mona Haapsaari MTV Uutisista sanoo, että toimitus käyttää joskus tarkan maantieteellisen sijainnin sijaan muotoilua, joka jättää tilaa tarinalle.

”On tarinoita, joiden kiinnostavuus tai merkityksellisyys ei ole sidoksissa tapahtumapaikkaan. Hyvä tarina on hyvä tarina, on se tapahtunut Floridassa, Texasissa tai Ranskassa.”

Tieto maasta pidetään Haapsaaren mukaan myös otsikossa tapauksissa, joissa tapahtumapaikalla on merkitystä. Esimerkkinä hän mainitsee koronavirusuutisoinnin.

 

Monen toimittajan työhön kuuluu nykyään ainakin jonkin verran kääntämistä.

Mahdollisuus ja tarve käyttää ulkomaisia lähteitä on levinnyt nettiaikakaudella ulkomaantoimituksista myös muille osastoille niin, että kääntämisestä voi jo puhua keskeisenä journalistisena taitona.

Tähän juttuun haastatellut kääntämisen tutkijat ja opettajat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että ulkomaisista lähteistä käännetyissä jutuissa on aiempaa enemmän kehnoa suomea.

Myös kulttuurien tuntemuksessa näkyy ajoittain puutteita. Ne voivat koskea esimerkiksi oikeus- tai koulutusjärjestelmää tai arvo- ja ammattinimikkeitä. Esimerkiksi Irakin ”Republican Guards” eivät ole republikaanivartijoita, vaan tasavaltalaiskaartilaisia.

Englannin kielen ja kääntämisen yliopistonlehtori Minna Kujamäki Itä-Suomen yliopistosta vertaa toimittajien näpeistä syntyneitä käännöskukkasia sellaisiin, joihin ensimmäisen vuoden käännösopiskelijat haksahtavat.

”Osuva esimerkki on Britannian entisen pääministerin Theresa Mayn lausuma Let me be clear, joka käännettiin Ilta-Sanomissa muotoon ’Antakaa minun olla selvä’.”

Kiireinen työtahti ja kääntäminen sujuvaksi suomeksi on usein vaikea yhdistää.

 

Journalisti kysyi isoista mediataloista, millaisia ohjeita ja käytäntöjä niillä on ulkomaisten lähteiden käytöstä.

Ainoastaan STT:llä on tyylikirjassaan erillinen ohjeistus kääntämisestä.

Helsingin Sanomilla, Ylellä, Iltalehdellä ja MTV Uutisilla koko toimitukselle tarkoitettuja yhteisiä ohjeita ei ole, mutta osastokohtaisia voi olla. Ilta-Sanomat ei vastannut Journalistin haastattelupyyntöön.

STT:n ulkomaanuutisten erikoistoimittajan Niilo Simojoen mukaan toimittajille korostetaan, että STT ei ole käännöstoimisto.

”Ulkomaiset jutut ovat raakamateriaalia, josta muokataan oma ymmärrettävä ja suomalaisittain kiinnostavasti kirjoitettu juttu.”

Hesarin päätoimittaja Antero Mukka sanoo, että erityisesti ulkomaisten lähteiden luotettavuuden arviointi voi joskus olla hankalaa toimittajille, jotka eivät ole ulkomaantoimittajia ja jotka tekevät itsenäistä deskityötä.

”Olemme aika vastikään käyneet keskustelua siitä, miten ulkomaisia viestimiä arvotetaan, ja onko korkeampi kynnys siteerata esimerkiksi brittiläistä skandaalitabloidia kuin jotakuta muuta.”

Haastatelluista toimitusten edustajista valtaosa kertoi, että toimittajien kääntämistaitoa ei testata työhaastatteluissa eikä heille järjestetä kääntämiseen liittyvää koulutusta.

Ylen ulkomaantoimituksen päällikön Krista Taubertin mielestä kaiken toimituksellisen työn ytimessä on kyky erottaa olennainen epäolennaisesta.

”On tärkeää kääntää ajatus, ei välttämättä mekaanisesti jokaista sanaa. Tavoitteena on ymmärrettävyys ja selkeys.”

Ylen toimittajat voivat tarvittaessa kysyä apua kääntämisen osaston ammattilaisilta.

Ammattikääntäjiä mediatalot käyttävät lähinnä silloin, jos niiden oma skuuppi halutaan kääntää vieraalle kielelle.

Iltalehden ulkomaantoimituksen esihenkilö Joonas Lehtonen sanoo, että käännöstoimiston käyttöä on joskus selvitetty.

”Vastaus voi olla, että työhön menee pari päivää ja maksaa paljon. Se ei oikein istu uutismaailmaan.”

 

Toimittajakoulutuksessa kääntämistä ei välttämättä käsitellä yhteisissä opinnoissa. Näin on esimerkiksi Tampereen yliopiston journalistiikan tutkinto-ohjelmassa, johon kuitenkin mahtuu paljon vapaavalintaisia opintoja.

Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa journalistin kääntäminen ja ammattienglanti puolestaan kuuluvat pakollisena opintojaksona opetussuunnitelmaan.

Vaikka muita kieliopintoja on hieman vähennetty tutkintoon tuotujen uusien sisältöjen vuoksi, journalistinen kääntäminen on haluttu säilyttää, kertoo journalismin koulutusohjelman koulutusohjelmajohtaja Anne Leppäjärvi.

”Näemme, että kääntäminen on taito, johon täytyy keskittyä. Se liittyy hyvään suomen ja englannin kieleen, faktapohjaisten tietojen välitykseen sekä tekijänoikeuskysymyksiin.”

Leppäjärven mielestä on harkinnan arvoinen ajatus, että toimittajille tarjottaisiin kääntämiseen liittyvää täydennyskoulutusta.

Juttuun on haastateltu myös englannin kääntämisen ja tulkkauksen yliopistonlehtoria Sari Hokkasta ja journalistiikan yliopistonlehtoria Marko Ala-Fossia Tampereen yliopistosta.

Kääntävä toimittaja, muista ainakin nämä

1. Muista, että kääntämistä voi pitää kolmantena kielitaitona. On eri asia taitaa hyvin esimerkiksi suomea ja englantia kuin osata prosessoida kahta kieltä samanaikaisesti niin kuin kääntäessä tehdään.

2. Tiedosta, että sana sanalta kääntäminen tuottaa useimmiten huonoa kieltä, jota voi olla vaikea ymmärtää. Käännä aina merkityksiä, älä yksittäisiä sanoja.

3. Lue kääntämäsi teksti ainakin kerran läpi suomenkielisenä. Onko se sujuvaa, ymmärrettävää ja idiomaattista suomea? Yritä luetuttaa teksti kollegalla: hän voi huomata pikaisellakin luvulla selvimmät käännöskielimäisyydet.

4. Tarkista erityisesti paikannimet. Varsinkin englanninkielisissä teksteissä mainitut paikat tunnetaan Suomessa usein erinimisinä. Esimerkiksi Turin on Torino.

5. Tarkista sitaatit. Mieti, miten siteeraamasi ihminen sanoisi sanottavansa, jos hän sanoisi asian suomeksi. Älä käännä sitaattejakaan sana sanalta. Donald Trumpin lause ”Sometimes you have to walk” ei käänny ”On hetkiä, kun pitää kävellä”.
 
6. Kiinnitä huomiota kulttuurisidonnaisten käsitteiden kääntämiseen. Mikä on oleellista suomalaiselle lukijalle?

7. Tarkista ja tunnista idiomit. Mieti, miten niiden välittämä merkitys avautuisi suomalaiselle lukijalle. Onko olemassa jokin toisella tavoin muodostettu idiomi, joka tarkoittaa samaa, vai pitäisikö idiomin merkitys kirjoittaa auki?

8. Tarkista ”helpot” ja ”tavalliset” sanat. Monesti viattoman näköiset, kielen yleisimmät sanat voi olla vaikea kääntää täsmällisesti, koska niillä on useita merkityksiä. Esimerkki tästä on verbi get ja ilmaisun that smile still gets me kääntäminen muotoon ”tuo hymy saa minut yhä”.

Vinkit antoi englannin kielen ja kääntämisen yliopistonlehtori Minna Kujamäki Itä-Suomen yliopistosta.


Apua paikannimien suomentamiseen

Kotus: Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet

Yksikielisiä sanakirjoja (englanti)

Collins DictionaryCambridge DictionaryOxford English DictionaryMerriam-Webster Dictionary 

Toimittajat voivat hyötyä myös kääntäjille kootusta Suomentajan supermarket -linkkipankista.

Käännöslainakin olisi hyvä kertoa jo otsikossa

Silloin tällöin tiedotusvälineet julkaisevat käännösjuttuja, jotka ovat ammattieettisesti arveluttavia. Esimerkiksi kokonainen juttu voi olla käännetty tekemättä omaa tiedonhankintaa ja lähteytys olla puutteellista.

Journalistin ohjeiden kohta 7 pätee myös ulkomaisiin lähteisiin: on noudatettava hyvää tapaa ja mainittava lähde, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Samoin alkuperäislähde pitää mainita sitä aikaisemmin, mitä hallitsevampi rooli lähdemateriaalilla on jutussa – tarvittaessa jo otsikossa tai heti jutun alussa.

Aivan viime vuosina käännösjuttuja ei ole päätynyt Julkisen sanan neuvoston käsittelyyn erityisen paljon.

Kauppalehti sai vuonna 2017 JSN:ltä langettavan päätöksen jutusta, jossa tutkijoiden kerrottiin olevan varmoja, että avaruusolennot olisivat lähettäneet äskettäin havaittuja radiosignaaleja.

Päätöksen mukaan ulkomaisen tiedotusvälineen juttua oli tapauksessa referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti. Myöskään lähdettä ei mainittu, vaikka jutussa toisen työn osuus oli niin merkittävä, että lähde olisi pitänyt mainita jo otsikossa.

Yle ja Iltalehti puolestaan saivat langettavan päätöksen sotahirviuutisista, joiden mukaan puna-armeija koulutti hirviä taistelutarkoituksiin. Tiedot ja kuvat oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta ne olivat peräisin venäläisen tiedejulkaisun aprillipilasta vuodelta 2010.

JSN:n puheenjohtajan Eero Hyvösen mukaan voi herkästi käydä niin, että mitä enemmän ulkomaisesta lähteestä maantieteellisesti etäännytään, sitä enemmän eettisen toiminnan rima madaltuu.

”Niin ei pitäisi olla. Kaikkia ihmisiä koskevat samat periaatteet ympäri maailmaa, oli kyse sitten esimerkiksi valokuvissa esiintyvistä henkilöistä, lähteytyksestä tai siteerauksen pituudesta.”

Annina Vainio



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta