Kuuluuko kääntäminen jokaisen toimittajan perustaitoihin? Mediatalojen mukaan kyllä, mutta koulutusta tarjotaan vähän

Kääntävä toimittaja, muista ainakin nämä

1. Muista, että kääntämistä voi pitää kolmantena kielitaitona. On eri asia taitaa hyvin esimerkiksi suomea ja englantia kuin osata prosessoida kahta kieltä samanaikaisesti niin kuin kääntäessä tehdään.

2. Tiedosta, että sana sanalta kääntäminen tuottaa useimmiten huonoa kieltä, jota voi olla vaikea ymmärtää. Käännä aina merkityksiä, älä yksittäisiä sanoja.

3. Lue kääntämäsi teksti ainakin kerran läpi suomenkielisenä. Onko se sujuvaa, ymmärrettävää ja idiomaattista suomea? Yritä luetuttaa teksti kollegalla: hän voi huomata pikaisellakin luvulla selvimmät käännöskielimäisyydet.

4. Tarkista erityisesti paikannimet. Varsinkin englanninkielisissä teksteissä mainitut paikat tunnetaan Suomessa usein erinimisinä. Esimerkiksi Turin on Torino.

5. Tarkista sitaatit. Mieti, miten siteeraamasi ihminen sanoisi sanottavansa, jos hän sanoisi asian suomeksi. Älä käännä sitaattejakaan sana sanalta. Donald Trumpin lause ”Sometimes you have to walk” ei käänny ”On hetkiä, kun pitää kävellä”.
 
6. Kiinnitä huomiota kulttuurisidonnaisten käsitteiden kääntämiseen. Mikä on oleellista suomalaiselle lukijalle?

7. Tarkista ja tunnista idiomit. Mieti, miten niiden välittämä merkitys avautuisi suomalaiselle lukijalle. Onko olemassa jokin toisella tavoin muodostettu idiomi, joka tarkoittaa samaa, vai pitäisikö idiomin merkitys kirjoittaa auki?

8. Tarkista ”helpot” ja ”tavalliset” sanat. Monesti viattoman näköiset, kielen yleisimmät sanat voi olla vaikea kääntää täsmällisesti, koska niillä on useita merkityksiä. Esimerkki tästä on verbi get ja ilmaisun that smile still gets me kääntäminen muotoon ”tuo hymy saa minut yhä”.

Vinkit antoi englannin kielen ja kääntämisen yliopistonlehtori Minna Kujamäki Itä-Suomen yliopistosta.


Apua paikannimien suomentamiseen

Kotus: Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet

Yksikielisiä sanakirjoja (englanti)

Collins DictionaryCambridge DictionaryOxford English DictionaryMerriam-Webster Dictionary 

Toimittajat voivat hyötyä myös kääntäjille kootusta Suomentajan supermarket -linkkipankista.

JOURNALISTI
28.5.2020

Annina Vainio, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Toisinaan MTV Uutisten Liven tuottaja ja toimittaja Tuomo Hyttinen tekee niin sanotun videovuoron. Sen aikana hän katsoo uutiskanava CNN:n videoita, lukee käsikirjoituksia ja kääntää niistä lyhyitä, noin tuhannen merkin juttuja nettiin.

Käännettyjä juttuja syntyy työpäivän aikana useita, jopa kuudesta kahdeksaan. Hyttinen kuvailee työtä lapioimiseksi.

”Touhu on aika mekaanista. Ei siinä hirveästi aivoja pääse käyttämään.”

Hyttinen on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Kääntämistä hän ei ole opiskellut tai saanut siihen koulutusta työnantajiltaan, hän ei myöskään koe tarvitsevansa koulutusta.

”Englannin kielen taitoni on hyvä, eikä videoiden kääntäminen ole vaativaa. Jutut eivät tosin varmaan ole kovin hyvää suomea.”

Tuottajan tehtäviin edennyt Hyttinen tekee videovuoroja nykyään harvoin.

Taannoin hän käänsi jutun tuomiosta, joka annettiin pikkupojan murhasta Chicagossa. Hänen mukaansa videovuorossa uutisoitavat asiat ovat usein tapahtuneet juuri Yhdysvalloissa, mutta editointivaiheessa tapahtumapaikka saatetaan jättää otsikosta pois.

Digitaalisten sisältöjen toimituspäällikkö Mona Haapsaari MTV Uutisista sanoo, että toimitus käyttää joskus tarkan maantieteellisen sijainnin sijaan muotoilua, joka jättää tilaa tarinalle.

”On tarinoita, joiden kiinnostavuus tai merkityksellisyys ei ole sidoksissa tapahtumapaikkaan. Hyvä tarina on hyvä tarina, on se tapahtunut Floridassa, Texasissa tai Ranskassa.”

Tieto maasta pidetään Haapsaaren mukaan myös otsikossa tapauksissa, joissa tapahtumapaikalla on merkitystä. Esimerkkinä hän mainitsee koronavirusuutisoinnin.

 

Monen toimittajan työhön kuuluu nykyään ainakin jonkin verran kääntämistä.

Mahdollisuus ja tarve käyttää ulkomaisia lähteitä on levinnyt nettiaikakaudella ulkomaantoimituksista myös muille osastoille niin, että kääntämisestä voi jo puhua keskeisenä journalistisena taitona.

Tähän juttuun haastatellut kääntämisen tutkijat ja opettajat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että ulkomaisista lähteistä käännetyissä jutuissa on aiempaa enemmän kehnoa suomea.

Myös kulttuurien tuntemuksessa näkyy ajoittain puutteita. Ne voivat koskea esimerkiksi oikeus- tai koulutusjärjestelmää tai arvo- ja ammattinimikkeitä. Esimerkiksi Irakin ”Republican Guards” eivät ole republikaanivartijoita, vaan tasavaltalaiskaartilaisia.

Englannin kielen ja kääntämisen yliopistonlehtori Minna Kujamäki Itä-Suomen yliopistosta vertaa toimittajien näpeistä syntyneitä käännöskukkasia sellaisiin, joihin ensimmäisen vuoden käännösopiskelijat haksahtavat.

”Osuva esimerkki on Britannian entisen pääministerin Theresa Mayn lausuma Let me be clear, joka käännettiin Ilta-Sanomissa muotoon ’Antakaa minun olla selvä’.”

Kiireinen työtahti ja kääntäminen sujuvaksi suomeksi on usein vaikea yhdistää.

 

Journalisti kysyi isoista mediataloista, millaisia ohjeita ja käytäntöjä niillä on ulkomaisten lähteiden käytöstä.

Ainoastaan STT:llä on tyylikirjassaan erillinen ohjeistus kääntämisestä.

Helsingin Sanomilla, Ylellä, Iltalehdellä ja MTV Uutisilla koko toimitukselle tarkoitettuja yhteisiä ohjeita ei ole, mutta osastokohtaisia voi olla. Ilta-Sanomat ei vastannut Journalistin haastattelupyyntöön.

STT:n ulkomaanuutisten erikoistoimittajan Niilo Simojoen mukaan toimittajille korostetaan, että STT ei ole käännöstoimisto.

”Ulkomaiset jutut ovat raakamateriaalia, josta muokataan oma ymmärrettävä ja suomalaisittain kiinnostavasti kirjoitettu juttu.”

Hesarin päätoimittaja Antero Mukka sanoo, että erityisesti ulkomaisten lähteiden luotettavuuden arviointi voi joskus olla hankalaa toimittajille, jotka eivät ole ulkomaantoimittajia ja jotka tekevät itsenäistä deskityötä.

”Olemme aika vastikään käyneet keskustelua siitä, miten ulkomaisia viestimiä arvotetaan, ja onko korkeampi kynnys siteerata esimerkiksi brittiläistä skandaalitabloidia kuin jotakuta muuta.”

Haastatelluista toimitusten edustajista valtaosa kertoi, että toimittajien kääntämistaitoa ei testata työhaastatteluissa eikä heille järjestetä kääntämiseen liittyvää koulutusta.

Ylen ulkomaantoimituksen päällikön Krista Taubertin mielestä kaiken toimituksellisen työn ytimessä on kyky erottaa olennainen epäolennaisesta.

”On tärkeää kääntää ajatus, ei välttämättä mekaanisesti jokaista sanaa. Tavoitteena on ymmärrettävyys ja selkeys.”

Ylen toimittajat voivat tarvittaessa kysyä apua kääntämisen osaston ammattilaisilta.

Ammattikääntäjiä mediatalot käyttävät lähinnä silloin, jos niiden oma skuuppi halutaan kääntää vieraalle kielelle.

Iltalehden ulkomaantoimituksen esihenkilö Joonas Lehtonen sanoo, että käännöstoimiston käyttöä on joskus selvitetty.

”Vastaus voi olla, että työhön menee pari päivää ja maksaa paljon. Se ei oikein istu uutismaailmaan.”

 

Toimittajakoulutuksessa kääntämistä ei välttämättä käsitellä yhteisissä opinnoissa. Näin on esimerkiksi Tampereen yliopiston journalistiikan tutkinto-ohjelmassa, johon kuitenkin mahtuu paljon vapaavalintaisia opintoja.

Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa journalistin kääntäminen ja ammattienglanti puolestaan kuuluvat pakollisena opintojaksona opetussuunnitelmaan.

Vaikka muita kieliopintoja on hieman vähennetty tutkintoon tuotujen uusien sisältöjen vuoksi, journalistinen kääntäminen on haluttu säilyttää, kertoo journalismin koulutusohjelman koulutusohjelmajohtaja Anne Leppäjärvi.

”Näemme, että kääntäminen on taito, johon täytyy keskittyä. Se liittyy hyvään suomen ja englannin kieleen, faktapohjaisten tietojen välitykseen sekä tekijänoikeuskysymyksiin.”

Leppäjärven mielestä on harkinnan arvoinen ajatus, että toimittajille tarjottaisiin kääntämiseen liittyvää täydennyskoulutusta.

Juttuun on haastateltu myös englannin kääntämisen ja tulkkauksen yliopistonlehtoria Sari Hokkasta ja journalistiikan yliopistonlehtoria Marko Ala-Fossia Tampereen yliopistosta.

Kääntävä toimittaja, muista ainakin nämä

1. Muista, että kääntämistä voi pitää kolmantena kielitaitona. On eri asia taitaa hyvin esimerkiksi suomea ja englantia kuin osata prosessoida kahta kieltä samanaikaisesti niin kuin kääntäessä tehdään.

2. Tiedosta, että sana sanalta kääntäminen tuottaa useimmiten huonoa kieltä, jota voi olla vaikea ymmärtää. Käännä aina merkityksiä, älä yksittäisiä sanoja.

3. Lue kääntämäsi teksti ainakin kerran läpi suomenkielisenä. Onko se sujuvaa, ymmärrettävää ja idiomaattista suomea? Yritä luetuttaa teksti kollegalla: hän voi huomata pikaisellakin luvulla selvimmät käännöskielimäisyydet.

4. Tarkista erityisesti paikannimet. Varsinkin englanninkielisissä teksteissä mainitut paikat tunnetaan Suomessa usein erinimisinä. Esimerkiksi Turin on Torino.

5. Tarkista sitaatit. Mieti, miten siteeraamasi ihminen sanoisi sanottavansa, jos hän sanoisi asian suomeksi. Älä käännä sitaattejakaan sana sanalta. Donald Trumpin lause ”Sometimes you have to walk” ei käänny ”On hetkiä, kun pitää kävellä”.
 
6. Kiinnitä huomiota kulttuurisidonnaisten käsitteiden kääntämiseen. Mikä on oleellista suomalaiselle lukijalle?

7. Tarkista ja tunnista idiomit. Mieti, miten niiden välittämä merkitys avautuisi suomalaiselle lukijalle. Onko olemassa jokin toisella tavoin muodostettu idiomi, joka tarkoittaa samaa, vai pitäisikö idiomin merkitys kirjoittaa auki?

8. Tarkista ”helpot” ja ”tavalliset” sanat. Monesti viattoman näköiset, kielen yleisimmät sanat voi olla vaikea kääntää täsmällisesti, koska niillä on useita merkityksiä. Esimerkki tästä on verbi get ja ilmaisun that smile still gets me kääntäminen muotoon ”tuo hymy saa minut yhä”.

Vinkit antoi englannin kielen ja kääntämisen yliopistonlehtori Minna Kujamäki Itä-Suomen yliopistosta.


Apua paikannimien suomentamiseen

Kotus: Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet

Yksikielisiä sanakirjoja (englanti)

Collins DictionaryCambridge DictionaryOxford English DictionaryMerriam-Webster Dictionary 

Toimittajat voivat hyötyä myös kääntäjille kootusta Suomentajan supermarket -linkkipankista.

Käännöslainakin olisi hyvä kertoa jo otsikossa

Silloin tällöin tiedotusvälineet julkaisevat käännösjuttuja, jotka ovat ammattieettisesti arveluttavia. Esimerkiksi kokonainen juttu voi olla käännetty tekemättä omaa tiedonhankintaa ja lähteytys olla puutteellista.

Journalistin ohjeiden kohta 7 pätee myös ulkomaisiin lähteisiin: on noudatettava hyvää tapaa ja mainittava lähde, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Samoin alkuperäislähde pitää mainita sitä aikaisemmin, mitä hallitsevampi rooli lähdemateriaalilla on jutussa – tarvittaessa jo otsikossa tai heti jutun alussa.

Aivan viime vuosina käännösjuttuja ei ole päätynyt Julkisen sanan neuvoston käsittelyyn erityisen paljon.

Kauppalehti sai vuonna 2017 JSN:ltä langettavan päätöksen jutusta, jossa tutkijoiden kerrottiin olevan varmoja, että avaruusolennot olisivat lähettäneet äskettäin havaittuja radiosignaaleja.

Päätöksen mukaan ulkomaisen tiedotusvälineen juttua oli tapauksessa referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti. Myöskään lähdettä ei mainittu, vaikka jutussa toisen työn osuus oli niin merkittävä, että lähde olisi pitänyt mainita jo otsikossa.

Yle ja Iltalehti puolestaan saivat langettavan päätöksen sotahirviuutisista, joiden mukaan puna-armeija koulutti hirviä taistelutarkoituksiin. Tiedot ja kuvat oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta ne olivat peräisin venäläisen tiedejulkaisun aprillipilasta vuodelta 2010.

JSN:n puheenjohtajan Eero Hyvösen mukaan voi herkästi käydä niin, että mitä enemmän ulkomaisesta lähteestä maantieteellisesti etäännytään, sitä enemmän eettisen toiminnan rima madaltuu.

”Niin ei pitäisi olla. Kaikkia ihmisiä koskevat samat periaatteet ympäri maailmaa, oli kyse sitten esimerkiksi valokuvissa esiintyvistä henkilöistä, lähteytyksestä tai siteerauksen pituudesta.”

Annina Vainio



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta