Annika Karvonen on testannut työssään konekäännöksiä tekevää ohjelmaa. Hänen työtään se ei ole nopeuttanut, mutta joissain tilanteissa siitä voi olla apua.

Kääntäjille koneapuri ja roima palkanalennus - ammattilaiset ja tutkijat tyrmäävät konekäännökset

JOURNALISTI
28.5.2020

Manu Haapalainen, teksti
Pasi Leino, kuva

Runsaasti kääntäjiä työllistävä studiojätti Iyuno ilmoitti huhtikuussa pohjoismaisille av-kääntäjilleen ottavansa käyttöön koneavusteisen kääntämisen. Aiemmin BTI-nimellä toiminut yhtiö kertoi, että kääntäjien työn pohjaksi raakakäännöksen tekevä MAS-ohjelma nopeuttaisi työtä 30 prosenttia. Siksi yhtiö laskisi myös kääntäjien palkkioita 30 prosenttia.

MAS on ollut toukokuussa testattavana osalla Iyunon työsuhteisista tai free-työtä tekevistä kääntäjistä. Kääntäjiltä saamansa kriittisen palautteen jälkeen Iyuno tinkii 30 prosentin tavoitteestaan, mutta aikoo edelleen leikata käännöstaksojaan.

Iyuono on haluton kommentoimaan asiaa. Pohjoismaiden ohjelmatekstityksistä vastaava norjalainen Åse Leknes toteaa lyhyessä sähköpostivastauksessaan MAS:n olevan keskeinen osa Iyunon strategiaa, minkä vuoksi yhtiö toistaiseksi vaikenee siitä. Iyuono vastaa konekääntämiseen liittyviin kysymyksiin ”tulevaisuudessa”, Leknes kirjoittaa.

Iyunon tavoitteet selviävät yhtiön free-kääntäjilleen lähettämästä infokirjeestä, jonka Journalisti sai nähtäväkseen. Palkkioita aiotaan kirjeen mukaan laskea kuukauden mittaisen opetteluvaiheen jälkeen. Iyuno kuvailee kääntäjän työn muuttuvan varsinaisesta kääntämisestä enemmänkin koneen tekemän käännöspohjan muokkaamiseksi.

Iyunon mukaan konekäännösten käyttöönotto ei ainakaan opetteluvaiheen jälkeen laske ohjelmatekstitysten tasoa. Infokirjeessä kuitenkin mainitaan, että halutessaan (ihmis)kääntäjä voi vetää nimensä ohjelman lopputeksteistä.

 

Freelancerina Iyunolle työskentelevä Annika Karvonen kuuluu MAS-ohjelmaa testanneisiin av-kääntäjiin.

”Kääntämäni reality-ohjelmat ovat olleet kokeiluun mahdollisimman huonosti sopivia”, Karvonen sanoo.

”Niissä puhutaan murretta, epäselvästi, ja käytetään erikoisia ilmaisuja.

Karvosen työtä MAS ei ole nopeuttanut, mutta hän ei tyrmää ajatusta siitä, että konekäännöksestä voisi olla apua joissain tilanteissa.

”Sarjoissa voi olla jaksosta toiseen toistuvia elementtejä ja repliikkejä. Kokonaisen ohjelman sujuva kääntäminen koneen avustuksella tuntuu kuitenkin kaukaiselta ajatukselta. Käännän normaalisti englannista suomeen. Jos sen sijaan rakennan kököstä suomen kielestä parempaa, se hidastaa työtäni.”

Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton Anna-Maija Ihander kertoo, että vastaavanlaisia koneavusteisia järjestelmiä on puolen vuoden sisällä lanseerattu muun muassa Netflixillä.

”Muilla konekäännöksen käyttäminen on vapaaehtoista, eikä se vaikuta palkkioihin.”

Kääntäjiä suututtaa Iyunon menettelyssä sekä palkkioiden lasku että kääntäjän arvonalennus stilisoijaksi.

”Lisäksi kääntäjä koneen avulla kääntäessään myös opettaa käännöskonetta eli tekee ilmaista kehitystyötä”, Ihander sanoo.

”Palkkionhan pitäisi siis nousta.”

Suomi on kielialueena pieni, eikä suomen kieli muistuta rakenteeltaan muita käännettäviä kieliä. Tämä tuo konekääntämiseen omat haasteensa. Ihander huomauttaa, että vielä suurempi ongelma on se, että kone ei ymmärrä elokuvan ja television kieltä: kuvaa, ääntä, sävyjä ja asiayhteyksiä.

 

Audiovisuaalista kääntämistä tutkinut Tiina Holopainen Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteen laitokselta sanoo, että audiovisuaalista kontekstia ymmärtävää konetta ei myöskään ole näköpiirissä.

”Vaikka konekäännös olisi kielellisesti oikein, se voi olla kontekstiinsa vääränlainen”, Holopainen sanoo.

”Tekstitys on oma tekstilajinsa, jonka kaikkia merkityksiä ei voi palauttaa lähtökieliseen puheeseen. Konekäännöksistä voi olla hyötyä korkeintaan informaatiopainotteisissa asiaohjelmissa, joissa kuvan merkitys tekstityksen viestin muodostumisessa ei ole suuri.”

Holopainen sanoo, että mikään tutkimus ei tue ajatusta, jonka mukaan konekäännös sopisi jälkieditoinnin pohjaksi.

Jos konekäännös kääntäisikin kohtuullisesti faktaohjelmia englannista espanjaan, se ei tarkoita, että se toimisi jollain muulla kieliparilla ja muussa genressä. Mikään tutkimus ei osoita lajityypistä ja kielipareista riippumatonta 30 prosentin hyötyä.”

Holopainen sanoo, että konekäännösten takana ovat nopeutuneet tuotantoprosessit ja raha. Audiovisuaalisia sisältöjä tuotetaan yhä enemmän. Käännettävää on paljon. Hollywood-studiot saavat jo nyt suurimmat tulovirtansa käännösmarkkinoilta.

Akavan Erityisalat, Kieliasiantuntijat, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ja Journalistiliitto lähettivät toukokuun lopussa kääntäjä-jäsenilleen kyselyn näiden konekääntämiskokemuksista. Kyselyn tulosten valmistuttua suunnitteilla on tapaaminen Iyunon pohjoismaisen johdon kanssa.

EDIT: Täsmennetty Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton nimeä 28.5. klo 10.05. 



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta