Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

JOURNALISTI
28.5.2020

Ville Eloranta

Twitter: @ville_eloranta

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Alkaakohan julkisen viestinnän ketteryysbuumi laantua? Viimeistään koronaviruspandemia tuntuu nostaneen esiin ketteryyden serkun resilienssin, jota toivotaan nyt ihmisiltä ja yrityksiltä.

Kovin erinäköisissä sanoissa on lopulta paljon samaa. Kumpikin ammentaa liike-elämästä. Lisäksi yhteistä on merkityksissä: ketteryys on erään määritelmän mukaan ”työskentelemistä muuttuen ja mukautuen”, kun taas hiljattain Kielitoimiston sanakirjaankin päässyt resilienssi selitetään ”kyvyksi pysyä toimintakykyisenä vaikeissa muutostilanteissa ja palautua niistä”.

Ketteryys tuntui silti helpommin nieltävältä kuin resilienssi, joka lienee monelle yhä vieras. Tyhjästä sekään ei ole kieleen tullut: sanaa on käytetty jo pitkään tieteessä. Suomentaja Tero Valkosen mielestä kyseessä on oivallinen esimerkki sanasta, jolla on ”sekä täysin asiallista, usein psykologiapohjaista käyttöä että hölmön kuuloista ja pelkkään trendiin perustuvaa konsulttikäyttöä”.

Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin. Joitain kirjoittajia taas saisi hieman vahtia. Esimerkiksi Kauppalehti julkaisi hiljattain tekstin, jossa brändivastaavaksi ja brändineuvojaksi esittäytyvät kolumnistit ovat kyllästäneet sisällön paitsi selventämättömällä resilienssillä myös ballistiikalla, fokuksella, missiolla, portfoliolla, positiolla ja redundanssilla.

Jos haluaa olla hieman häijy, voi huomauttaa, että ketteryyden taustalla oleva englannin agility on suomalaisille tunnetuin koirien ketteryyskokeena ja adjektiivilla resilientti on vielä Suuressa sivistyssanakirjassa (2000) lähinnä esineisiin yhdistyvä merkitys: entiseen muotoonsa palautuva, joustava, kimmoisa. Ehkä on kuitenkin rakentavampaa sanoa, että resilienssin voi suomentaa kätevästi vaikkapa sopeutumiskyvyksi.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta