Suomalaiset lehdet käyttävät liian vähän kuvitusta, kirjoittaa päätoimittaja Henna Hietamäki

Henna Hietamäki

 

34-vuotias Kuvittaja-lehden päätoimittaja ja vapaa kirjoittaja.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta.

Kirjoittanut muun muassa Imageen, Ylioppilaslehteen, Annaan, Trendiin, Oliviaan, Voimaan ja Teostoryyn.

Työskentelee myös muusikkona yhtyeissä Cats of Transnistria ja Henna & Houreet.

JOURNALISTI
23.4.2020

Henna Hietamäki, teksti
Aapo Huhta, kuva

”Jossain The New York Timesissa näkee enemmän suomalaisia kuvituksia kuin Helsingin Sanomissa”, tuhahti tuttu kuvittaja.

Väite oli hieman liioiteltu – ilmestyyhän valtakuntamme suurimmassa sanomalehdessä kuitenkin vähintään joka sunnuntai Matti Pikkujämsän hieno kuvitus – mutta ei kovin kaukana totuudesta. Journalistista kuvitusta käytetään suomalaisessa lehdistössä liian vähän.

Edellä mainittu vertailukohta sen sijaan tunnetaan laatujournalismin lisäksi myös runsaasta ja laadukkaasta kuvitusten käytöstä. Sivuille on löytänyt tiensä myös useampi suomalainen tekijä.

 

Olen toimittanut viime vuodet kuvittajien ammatillisen järjestön julkaisemaa Kuvittaja-lehteä ja päässyt tutustumaan työni kautta alaan ja sen ammattilaisiin. Journalistista kuvitusta tekeviä työllistävät erityisesti kotimaiset asiakaslehdet ja muut yritysten ja järjestöjen julkaisut.

Pitkään alalla olleet muistelevat kaihoisasti, kuinka merkittäviä työllistäjiä uutislehdet ovat aikoinaan olleet, mutta ajan myötä tilanne on muuttunut. Lehtikuvituksia käytetään vähemmän, minkä lisäksi palkkiot ovat pudonneet ja avustajasopimukset huonontuneet.

Kuvittajien kesken nostetaan silloin tällöin esiin mediassa nähtyjä noloimpia korvikkeita ammattilaisten kuvituksille. Erilaisia piirrosmaisia filttereitä valokuvien päällä, outoja kollaaseja kuvapankkikuvista, valokuvia taideteoksista ilman tietoa niiden alkuperäisistä tekijöistä.

Tilanne on ikävä paitsi kuvittajien ammattiryhmälle, myös toimittajille ja lukijoille.

Useimmille kirjoittajille ei ole samantekevää, millaisia kuvia jutun yhteydessä käytetään. Useimmiten toimittaja ei kuitenkaan voi itse asiaan vaikuttaa.

Joskus journalistinen vaivannäkö on palkittu lätkäisemällä tekstin viereen kuvapankista kaivettu kuva, joka on saanut kokonaisuuden näyttämään ammattitaidottomalta ja ollut pahimmassa tapauksessa ristiriidassa tekstin sisällön kanssa. Harmittomampaa, mutta hyvin tyypillistä on käyttää valokuvia asiantuntijoista myös silloin, kun artikkeliin sopisi paremmin aihetta ilmentävä kuvitus.

Onnistumisiakin toki on. Esimerkiksi Image käyttää kuvituksia monipuolisesti. Lähiaikoina myös Suomen Kuvalehti on ilahduttanut panostamalla laadukkaisiin editoriaalikuvituksiin. Tämä ei kuitenkaan riitä.

 

Lehtikuvitus ei ole pelkkä koriste. Sen avulla voi kiinnittää huomion olennaiseen ja jäsentää tietoa nopeasti hahmotettavassa muodossa. Kuvitus voi myös kommentoida tekstiä ja tuoda siihen uusia näkökulmia.

Netin uutisvirrassa kuvituksilla on merkittävä rooli huomion kiinnittäjinä. Digitaalisten alustojen mahdollistamat liikkuvat kuvitukset, yleensä simppelit gif-animaatiot, ovat kansainvälisesti nouseva trendi.

Ammattilaisten kuvitukset tuovat uskottavuutta koko julkaisulle ja vahvistavat mielikuvaa sen korkeasta laadusta. Taiteellisesti korkeatasoinen kuvamateriaali nostaa kokonaisuuden uudelle tasolle.

Ei kannata vähätellä kauneuden merkitystä kuluttajalle. Kun kuvavalinnat tuottavat visuaalista mielihyvää, lukija on todennäköisemmin halukas viettämään julkaisun kanssa aikaa myös tulevaisuudessa.

Henna Hietamäki

 

34-vuotias Kuvittaja-lehden päätoimittaja ja vapaa kirjoittaja.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta.

Kirjoittanut muun muassa Imageen, Ylioppilaslehteen, Annaan, Trendiin, Oliviaan, Voimaan ja Teostoryyn.

Työskentelee myös muusikkona yhtyeissä Cats of Transnistria ja Henna & Houreet.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta