Turun Sanomien valokuvaaja Ari-Matti Ruuska ja uutistoimittaja Raisa Korkki eivät peittele pettymystään kovaa tulosta tehneeseen työnantajaansa. Kuva: Jussi Vierimaa

Ruton ja koleran välissä. Journalisti seurasi, miten Turun Sanomia ja Keskipohjanmaata tehtiin lomautusuhan ja koronaepidemian puristuksessa.

JOURNALISTI
23.4.2020

Manu Haapalianen, teksti
Jussi Vierimaa ja Ulla Nikula, kuvat

Tiistai 28. 1.

”Onpa mielenkiintoista, että löysin pienestä naapurikunnasta paikallisen tyypin, johon koronavirus vaikuttaa”, uutistoimittaja Raisa Korkki ajattelee.

Turun Sanomissa ilmestyy tammikuun lopussa Korkin juttu siitä, miten Kiinassa Wuhanin alueella levinnyt uudenlainen koronavirus vaikuttaa lietolaisen yrittäjän Lapissa pyörittämään lomamökkibisnekseen.

Korkki on viime syksynä siirtynyt omasta pyynnöstään uutistoimituksen päällikön paikalta takaisin uutistoimittajaksi. Hän kirjoittaa uudesta viruksesta ensi kertaa. Aihe tuntuu kaukaiselta. 

Nyt huhtikuun lopulla tiedämme, että koronavirus on tehnyt uutistoimitusten keväästä ehkä kaikkien aikojen kiireisimmän. Samaan aikaan mediatalot ovat tarttuneet hanakasti poikkeuslain antamaan mahdollisuuteen lomauttaa työntekijöitään.

Journalisti seurasi kahden Turun Sanomien ja yhden Keskipohjanmaan journalistin työskentelyä kiihtyvän koronakevään ja lomautusneuvottelujen ristipaineessa. Henkilöstöä ovat lomauttaneet tai aikovat lomauttaa myös muun muassa Fokus Media, SLP Kustannus, Keskisuomalainen, Ilkka-yhtymä, Punamusta, Voima-lehti ja Hämeen Sanomat Oy. 

 

Maanantai 24. 2.

Raisa Korkki palaa korona-aiheeseen. Hän kirjoittaa siitä, miten Turun yliopistollinen keskussairaala varautuu mahdolliseen epidemiaan. Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri antaa Korkille THL:n tiedot riskialueista.

Korkki lähettää jutun luettavaksi lääkärille, mutta kahdessa tunnissa tiedot ovat jo päivittyneet. Riskialueisiin on lisätty Pohjois-Italia ja Iran.

”Juttua tehdessä tajusin, että kyllähän se virus tännekin tulee. En vielä ymmärtänyt tilanteen vakavuutta”, Korkki sanoo myöhemmin.

”Vakuuttelin äidilleni, että se on hiukan ärhäkämpi flunssa.”

Helmikuun lopussa laatii ensimmäisiä koronajuttujaan myös Keskipohjanmaan toimittaja Arja Kangas. Kangas kirjoittaa viruksen vaikutuksista alueen yrityksiin ja elinkeinoihin, samoin Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tehdyistä ensimmäisistä koronatesteistä. Hän pitää asiaa isona, mutta kuitenkin kaukaisena.

 

Lauantai 14.3. ja sunnuntai 15.3.

Koronavirus työllistää ensi kertaa Turun Sanomien valokuvaaja Ari-Matti Ruuskaa.

Lauantaina Ruuska on toimittajan kanssa Raision uimahallissa kyselemässä asiakkaiden tunnelmia. On hiljaista. Sunnuntaina Ruuska käy kuvaamassa ostoskeskus Raision Myllyn alennusmyyntiä. Seuraavaa alennusmyyntiä saakin odotella. Yli viidensadan hengen kokoontumiset on kielletty jo ennen viikonloppua. Seuraavan viikon alussa rajoituksia tiukennetaan.

Vielä isompi vaikutus Ruuskan työhön on sillä, että kaikki viikonlopun urheilukeikat perutaan. Niin uimari Matti Mattsonin kuvaus, lentopallo kuin Kaarinan Poikien ja KuPSin välinen jalkapallon Suomen Cupin ottelukin.

”Ajattelin silti niin, että tämä vaikuttaa lähinnä ravintoloihin ja luultavasti kouluihin, mutta en ajatellut, että omaan työhöni”, Ruuska muistaa.

”En aavistanut, että olisimme joutumassa lomautetuiksi.” 

 

Keskiviikko 18. 3.

Journalisti uutisoi Turun Sanomien varautuvan mittaviin lomautuksiin. Lehdistön ensimmäisiä korona-yt-neuvotteluja perustellaan ilmoitusmyynnin pysähtymisellä.

Turun Sanomien pääluottamusmies Jori Liimatainen kertoo Journalistin uutisessa henkilöstön ottaneen uutisen lomautuksista vastaan ”aika kiukkuisesti.”

”Toimitukselta vaaditaan nyt suunnatonta turnauskestävyyttä. Netti kuhisee, kun lukijat haluavat tietoa”, Liimatainen sanoo.

Turun Sanomat on ollut 2010-luvun ajan kannattava bisnes. Sitä kustantava TS-Yhtymä on jakanut viiden viime vuoden aikana omistajilleen Ketosen suvulle vuosittain noin 13 miljoonan euron osingot.

Myös Keskipohjanmaata ja yhtätoista paikallis- ja kaupunkilehteä julkaiseva KPK-Yhtiöt ilmoittaa aloittavansa neuvottelut koronaviruksen takia. Niiden on määrä koskea koko henkilöstöä. Yhtiö suunnittelee enimmillään 90 päivää kestäviä lomautuksia.

 

Tiistai 24. 3.

Lomautusneuvottelut ovat alkaneet sekä Turun Sanomissa että Keskipohjanmaassa.

Keskipohjanmaan pääluottamusmies Jukka Anias kertoo työnantajan esitelleen ”aika tylyjä” lukuja laskeneesta ilmoitusmyynnistä.

Suomen hallitus on muutamaa päivää aikaisemmin päättänyt tilapäisesti muuttaa työlainsäädäntöä niin, että yt-neuvottelut voidaan käydä nopeasti. Viiden päivän mittainen yt-menettely koskee myös jo alkaneita neuvotteluja.

”Oikeusvaltiossa ei yleensä ole suosittu taannehtivaa lainsäädäntöä”, Anias huomauttaa.

”Toimme esiin Kalevan tekemän linjauksen, että lomautukset eivät heillä koske toimitusta, koska journalismin ja tiedon tarve on nyt niin suuri.”

KPK-yhtiöiden johdon viesti kuitenkin on, että lomautukset koskevat koko henkilöstöä. Anias luonnehtii tunnelmia erikoisiksi ja apeiksi. 

”Mutta ihmiset tekevät töitä kovalla moraalilla.” 

Turun Sanomien pääluottamusmies Jori Liimatainen kommentoi ensimmäistä istuntoa lyhyellä tekstiviestillä:

”Pääsin raadeltuna pois.” 

Työnantajan ja työntekijöiden näkemykset lomautustarpeesta ovat hyvin kaukana toisistaan.

Keskipohjanmaan uutistoimittaja Arja Kangas kirjoittaa koronajutun toisensa jälkeen, vaikka puutuminen uhkaa jo maaliskuun lopulla. KUVA: Ulla Nikula

Keskiviikko 25. 3. 

Arja Kangas työskentelee Keskipohjanmaan Nivalan-toimituksessa, kuten normaalioloissakin. Kangas on tullut deskivuoroon puoli seitsemäksi. Työpäivään on mahtunut niin koronauutisointia kuin Kokkolan autiotalon palokin.

Talossa viisi vuotta työskennellyt, Keskipohjanmaassa helmikuussa aloittanut Kangas kertoo yllättyneensä siitä, että KPK-yhtiöt ilmoitti lomautuksista niin nopeasti. Hän sanoo koronakriisin lisänneen verkkovuoron hektisyyttä entisestään.

”Olemme odottaneet, milloin alueellamme tavataan ensimmäiset tartunnat. Yhteydenpito terveysviranomaisiin ja myös kaupungin viranomaisiin on tiivistä. Työn tärkeys on korostunut, kun liikkeellä on paljon disinformaatiota. Samaan aikaan ajatus lomautuksesta painaa taustalla.”

Työtahti ei sinänsä Kangasta haittaa, päinvastoin. Kuten moni uutistoimittaja, Kangas nauttii siitä, että tekemistä on paljon.

”Vaikka tätä tuntuukin hirveän väärältä sanoa, kun juuri luin, että Suomessakin on jo kolme koronakuolemaa.” 

Turun Sanomien Raisa Korkki on siirtynyt tekemään töitä kotoa käsin. Kotitoimiston jakavat Helsingin Sanomien aluetoimittajana työskentelevä puoliso Toni Lehtinen sekä 13- ja 9-vuotiaat lapset.

Korkki on aloittanut aamuvuoronsa puoli yhdeksältä. Hän on soittanut Turun alueen kolmen suuren kauppakeskuksen johtajille ja kysynyt, miten he suhtautuvat yrittäjiensä vuokriin koronakriisin aikana.

Korkki ei peittele pettymystään lomautusuhkaan.

”Teemme uutistoimituksessa noin 14 broadsheet-sivua viikossa enemmän kuin normaalisti. Teemme enemmän töitä kuin koskaan. Tulee hirveä epäusko, että miten on mahdollista, että meitä uhkaa lomautus.”

Korkki sanoo täysin poikkeuksellisen, määrittelemättömän pitkään jatkuvan uutistilanteen ahdistavan jo itsessään.

”On huoli ystävien terveydestä ja työpaikoista. Harvoin on tilanteita, joissa uutisasiat vaikuttaisivat näin paljon omaan elämään.”

Myös Korkki rakastaa uutistyötä, mutta nykytilanteessa oman jaksamisen rajat saattavat olla jo näköpiirissä.

”Tuntuu, että omia voimavaroja kannattaa säästellä, koska tilanne saattaa jatkua kuukausia.” 

Raisa Korkki ja Ari-Matti Ruuska tekevät kesän loppuun saakka 70-prosenttista työviikkoa. Turun Sanomien sivumäärä vähenee. KUVA: Jussi Vierimaa

Torstai 26. 3.

”Onhan se mahtavaa, että Turun Sanomat on kerrankin jossain asiassa ensimmäinen”, valokuvaaja Ari-Matti Ruuska sanoo. Lakoninen huumori ei peitä valokuvaajan ahdistusta. Ruuska pudottelee vastauksiaan hitaasti mutta painavasti.

Turun Sanomien kuukausipalkkaisena kuvaajana jo vuodesta 1994 työskennellyt Ruuska sanoo, että lomautus olisi kova taloudellinen isku.

”Valitettavasti en tule ilman palkkaani toimeen. Lomautus tarkoittaisi henkilökohtaista vararikkoa. Ja uskon kyllä olevani lomautettujen joukossa.”

Ruuska myöntää kuvaajan työn vähentyneen.

”Tänään olen kiertänyt ottamassa kuvituskuvaa matkailu- ja ravintola-alan näkymiä käsittelevään juttuun. Hotellien tyhjiä respoja ja ravintoloiden kiinniolokylttejä.” 

 

Perjantai 27. 3.

Raisa Korkki tavoittelee puhelimitse varsinaissuomalaisia kansanedustajia selvittääkseen, aikovatko he asettua Uudenmaan sulun alkaessa Helsinkiin vai Varsinais-Suomeen. Edellisenä päivänä hän on jututtanut sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäriä.

”Kysyin, saataisiinko virus täällä kitkettyä kokonaan, kun tilanne on alueella vielä hyvä. Hän vastasi, että se ei onnistu.”

Lomautusten yksityiskohdista ei vielä tiedetä. Korkki on painanut huolen mielessään taka-alalle. Siinä auttaa härdelli lasten koulun ja omien töiden yhteensovittamisesta.

Lomautus ei olisi perheelle taloudellinen katastrofi, Korkki sanoo.

”Lapsemme eivät joutuisi kärsimään kohtuuttomasti. Meillä on rahaa ruokaan.”

Korkilla on edessä vapaa viikonloppu. Tarkoitus on ulkoilla perheen kanssa ja pelata yhdessä Animal Crossing -konsolipeliä.

”Mutta töistä irtautuminen on hankalaa. Minulle tulee puhelimeen ja kelloon Hesarin, Ylen, Ilta-Sanomien ja Iltalehden töötit. En ole vielä ratkaissut, laitanko ne pois päältä. Todennäköisesti en.”

Korkki on viimeksi kirjoittanut muusta kuin koronasta joskus maaliskuun alkupuolella.

Keskipohjanmaan Arja Kangas odottaa hänkin jo viikonloppua. Kangas on edellisenä päivänä töissä päässyt irti koronasta.

”Nivalassa suljetaan Hituran kaivosta, ja tein juttua sulkutöiden etenemisestä. Oli tavallaan ihan virkistävää.”

Muuten Kangas kertoo korona-aiheiden edelleen olevan agendallaan ylimpänä.

”Olen yrittänyt saada haastatteluun täkäläistä perhettä, joka on mahdollisesti palaamassa Suomeen.”

Kangas sanoo lomautusmahdollisuuden olevan koko ajan takaraivossa.

”Meidän toimialallamme on ehkä hiukan parkkiinnuttu tällaiseen, mutta väittäisin, että tämä vaikuttaa kaikkien mielialaan.”

Kangas sanoo huomanneensa työnkuvassaan muutoksen. Poikkeusoloissa kaupallisenkin median on kannettava vastuunsa elintärkeiden asioiden tiedottamisesta kansalaisille.

”Viranomaistieto ja tieto, jolla voi varautua henkeä koskevaan uhkaan, on annettava ihmisille täysin maksuttomana verkkosisältönä. Näistä käydään aktiivista keskustelua Teamsin ja puhelimen välityksellä päätoimittajan ja päivittäistuottajan kanssa.” 

 

Maanantai 30. 3. 

Ari-Matti Ruuskan viikko käynnistyy odottavissa tunnelmissa. Lomautusasioista on luvassa tietoa tällä viikolla. Ruuska on ollut viikonlopun töissä.

”Eipä tässä oikein ole mitään tapahtunut”, Ruuska sanoo.

”Eilen käsittelin vanhoja kuvia. Lauantaina editoin videota, jonka toinen kuvaajamme kävi Uudenmaan rajalla kuvaamassa.”

Kun porukka on suurelta osin etätöissä, Ruuska on miettinyt mahdollista lomautusta lähinnä itsekseen.

”Siitä ei ole sen enempää tietoa. Huomenna tai illalla sitä pitäisi tulla.”

Ruuska sanoo, etteivät toiveet päätöksistä ole korkealla.

”Mutta toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato. Huono huumori auttaa aina.”  

 

Tiistai 31. 3. 

Keskipohjanmaan lomautusneuvottelut ovat jatkuneet maanantaina. Jukka Anias kertoo, että valtaosa illan kokousajasta on käytetty sen pohtimiseen, voisiko lomarahoista syntyä diili. Henkilöstö olisi valmis luopumaan niistä, jos siten vältettäisiin lomautukset.

Ajatus on kuitenkin kaatumassa. Journalistiliiton luottamusmiehet saavat henkilöstön luvalla sopia lomarahoista luopumisesta, mutta yhtiön muiden työläisten liitoilla ei tällaista mahdollisuutta ole. Näin kaikkien henkilöstön edustajien kanssa pitäisi neuvotella erikseen.

”En pysty myymään enkä haluakaan myydä tällaista palkanalennusta omilleni, jos se ei koske kaikkia”, Anias huokaa.

Arja Kangas kertoo viikonlopun sujuneen mukavasti. Hän on onnistunut jättämään uutiskanavien seuraamisen vähemmälle. Alkuviikon uutistyö on ollut yhtä koronaa.

”Tästä taisi tulla nyt uusi normaali. Teen juttua siitä, miten eri kaupungeissa ollaan järjestämässä kouluruokailuja etäkoululaisille”, Kangas kertoo.

Kangas sanoo, että lomarahoista luopuminen olisi tässä tilanteessa hyväksyttävä vaihtoehto.

”Lomauttaminen voi johtaa ongelmiin työssä jaksamisessa, koska lehdet jatkaisivat ilmestymistään, mutta ne tehtäisiin pienemmällä porukalla. En etukäteen juuri vatvo, mitä tulee tapahtumaan.” 

Turun Sanomien pääluottamusmies Jori Liimatainen vastaa puhelimeen apeana. On varmistunut, että kustantaja pitäytyy täysimääräisissä lomautuksissa.

”Lehti ei tule ilmestymään, jos lomautukset pannaan täytäntöön täysimääräisinä. Nyt odotellaan löysät housuissa, mitä tuleman pitää”, Liimatainen sanoo.

Myös Raisa Korkki on saanut tiedon lomautuksista. Juuri ennen Journalistin soittoa on tullut tarkennettua tietoa niiden toteuttamisesta. Toimitus siirtyy kesän loppuun saakka 70-prosenttiseen työaikaan. Korkin joka toisesta työviikosta tulee neljän, joka toisesta kolmen päivän mittainen.

Korkin mukaan järjestely ei ole pahin mahdollinen siihen nähden, että töistä olisi voinut joutua kolmeksi kuukaudeksi kokonaan pois.

”Mutta virustilanteen suunta on täällä pahempaan päin ja kiireisimmät ajat vasta edessä. Vahvuutemme kertoa lukijoita koskettavia asioita tulee olemaan kriisin edetessä heikompi. Ei minulla ole mitään käsitystä, miten se onnistuu.”

Turun Sanomissa on menty puhtaasti tulos edellä, Korkki sanoo.

”Ja me toimittajat sitä tulosta olemme kaikki nämä vuodet tehneet.”

Korkki huokaa, ettei oikein kyennyt viikonloppunakaan nollaamaan ajatuksiaan.

”Työajan ja vapaa-ajan erottelu vaatii hienosäätöä”, hän pohtii.

”Työpäivät menevät helpommin, koska omaan juttuun on keskityttävä. Viikonloppuna oli hankalaa olla ajattelematta uutisia. Mietin, että laittaisin kännykän kokonaan pois, mutta en sitten sitäkään tehnyt.”

Korkki kertoo kuitenkin perheen viettäneen riemukkaita Animal Crossing -hetkiä.

 

Perjantai 3. 4. 

Keskipohjanmaan lomautusneuvottelut ovat päättyneet. Säästötoimet koskevat koko konsernia, 262 henkilöä. Toimituksissa tulee eteen Jukka Aniaksen sanoin ”valinta koleran ja ruton välillä”. Työntekijä voi joko luopua 75 prosentista lomarahoistaan tai vaihtoehtoisesti pitää lomarahansa mutta olla kaksi viikkoa lomautettuna.

Anias sanoo, että neuvottelujen tulos ei lähtökohtiin nähden ollut pahin mahdollinen.

Arja Kangas pohtii lomautusuutista työviikonlopun alussa. Verkkoon on tarkoitus puskea uutisia normaaliin tahtiin puoli seitsemästä puoli kolmeen. Lomautus ei ilahduta, mutta Kangas ei osaa olla työnantajaan pettynytkään.

”Kriisi osuu kaikkiin, myös meihin. En ole vielä miettinyt, otanko lomautuksen vai lomarahan leikkauksen. Tekevätkö töihin jäävät kahta kauheammin hommia, kun osa valitsee lomautuksen?”

KPK-yhtiöiden lehtien on tarkoitus ilmestyä normaalisti.

Turun Sanomien Ari-Matti Ruuska viettää pitkää viikonloppua. Tieto elokuun loppuun kestävästä 70-prosenttisesta työajasta on tavoittanut Ruuskan, vaikka lomautuspaperia ei olekaan vielä näkynyt.

”Ratkaisu on enemmän ok kuin moni muu vaihtoehto”, Ruuska sanoo.

”Mutta taloudellisesti se on täysi katastrofi. En ole ajatellut vielä, miten selviän.”

Ruuskaa mietityttää myös, millaiseksi juoksemiseksi lehden tekeminen menee.

”En tiedä, miten kuvauskeikat on tarkoitus järjestää, enkä kyllä ala sitä miettimäänkään.”

Myös Raisa Korkki odottelee Turun Sanomien lomautuslappua surullisissa tunnelmissa. Teossa on juttu siitä, milloin Turun kaupunki saa aloitettua elintarvikkeiden kotiinkuljetuksen yli 70-vuotiaille, toinen siitä millaisesta kasvomaskista voisi olla hyötyä, ja kolmas siitä, suositellaanko ikäihmisille juuri nyt lääkärikäyntejä muissa kuin koronaan liittyvissä terveysasioissa.

”Nämä ovat lukijoitamme mietityttäviä asioita, joihin haemme vastauksia. Tuntuu hurjalta, että kun tiedontarve on suurin, toimittajat lomautetaan.”

Korkki sanoo toimittajien lähtevän siitä, että he tekevät lomautusaikana 70 prosenttia siitä työstä mitä tekivät aiemmin.

”Tänään ja eilen on alkanut olla lamaantunut olo”, Korkki sanoo.

”Oma työsuoritus on ollut hyvä tähän asti, mutta nyt huomaan, että vaikka haastattelut pystyn tekemään normaalisti, erityisesti omien juttujen oikolukuun keskittyminen on vaikeutunut. Työ ei enää pidä lomautusta poissa mielestä. Ei ole kovin draivi päällä. Työn ilo on vähentynyt.”

KPK-yhtiöt: Ei henkilöstöön kohdistuvia lisätoimia

Keskipohjanmaata kustantavan KPK-yhtiöiden toimitusjohtaja Mikko Luoma kertoo, että lähes kaikki yhtiön journalistit ovat päätyneet lomautuksen sijaan luopumaan 75 prosentista lomarahojaan. Vaikutus lehtien ilmestymiseen tai niiden tekotahtiin tulee siis olemaan minimaalinen, Luoma sanoo.

Vasta tammikuussa toimitusjohtajana aloittanut Luoma sanoo ymmärtävänsä kritiikin siitä, että leikkaukset koskevat myös kovaan kiiretilanteeseen joutuneita toimituksia.

”Valintamme oli, että arvioimme kriisin vaikutuksia koko konsernin tasolla. Kokonaisuutena kärsimme tästä kriisistä, ja halusimme, että osa reaktiostamme siihen rakennetaan yhteisvastuulliseksi.”

Luoma sanoo, että henkilöstöä koskevat toimenpiteet paikkaavat erityisesti ilmoitusmyynnin romahtamisesta aiheutuvaa iskua vain pienin osin. Henkilöstölle lisäleikkauksia ei kuitenkaan ole luvassa, Luoma kertoo.

”Tuloksemme tulee olemaan aivan muuta kuin aiemmin arvioitiin. En voi ottaa kantaa omistajien toimiin, mutta uskon, että he tulevat olemaan esimerkiksi osinkojen suhteen hyvin harkitsevaisia.”

Turun Sanomien johdolle osoitetut haastattelupyynnöt ohjattiin toimitusjohtaja Jaakko Ketoselle. Ketonen ei vastannut Journalistin yhteydenottoihin.

Manu Haapalainen


5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta