Tubettaja Inari Fernándezilla on yhteensä seitsemän kameraa: drone, kaksi kännykkää, go-pro, pieni pokkarikamera, iso järjestelmäkamera ja blogikamera.

Mediatalojen työt rajoittivat Inari Fernándezia liikaa. Hän ryhtyi yrittäjäksi voidakseen tehdä mitä haluaa.

Inari Fernández, 39

 

Tubettaja ja vaikuttajamarkkinoinnin yrittäjä vuodesta 2018 lähtien. Tuottaa yrityksensä Inari Media Oy:n kautta sosiaalisen median sisältöjä Youtubeen ja Instagramiin.

Filosofian maisteri Tampereen yliopistosta. Opiskeli tiedotusoppia ja saksan kieltä.

Asuu perheensä kanssa Sodankylän Vuojärvellä. Tekee Sodankylän kunnan kanssa yhteistyössä #vaihtovuosisodankylässä-sarjaa Äidin puheenvuoron some-kanaviin. Sarjaa on katsottu 33 miljoonaa kertaa 8 kuukauden aikana eri kanavista ja sitä on kommentoitu, tykätty tai jaettu yli miljoona kertaa.

Työskennellyt aiemmin toimittajana Orimattilan Sanomissa, Miss Mix -lehdessä ja Cosmopolitanissa sekä freelancertoimittajana useille aikakauslehdille. Toiminut radio- sekä tapahtumatuottajana ja -markkinoijana YleX:llä.

JOURNALISTI
23.4.2020

Manu Marttinen, teksti ja kuvat

Tubettaja Inari Fernández sivakoi metsän siimeksestä kotipihalleen Sodankylän Vuojärvellä. Hiihtäjällä ei tällä kertaa ole kameraa mukanaan, mutta napit ovat korvissa. Hiihtolenkinkin voi yhdistää työhön.

”Kuuntelen aina podcasteja tai äänikirjoja, kun hiihdän”, Fernández sanoo.

Yksi Fernándezin asiakkaista on ääni- ja sähkökirjapalvelu. Yhtiö maksaa kuukausittain kiinteän summan siitä, että Fernández suosittelee palvelun sisältöjä sosiaalisen median seuraajilleen.

Useimmiten Fernández on kuitenkin liikkeellä kameransa kanssa, sillä hänen päätyönsä ja intohimonsa on videoiden tekeminen.

Videot kertovat Fernándezin nelihenkisen perheen arjesta Sodankylässä, jonne perhe muutti viime kesänä.

Fernández teki Sodankylän kunnan kanssa sopimuksen, jonka mukaisesti hän tekee joka kuukausi viisi videota. Videoilla näytetään perheen arkea, lomaillaan, reissataan, kyläillään naapurissa tai käydään ompeluseurassa tekemässä lankoja.

Kyse oli alun perin ”vaihtovuodesta Sodankylässä”. Nyt perhe on jo päättänyt jatkaa elämäänsä Lapissa ainakin toisen vuoden, vaikka sopimus Sodankylän kunnan kanssa päättyykin. Jäämispäätös sinetöityi, kun Fernándezin aviomies päätti jäädä opintovapaalle vakituisesta työstään Espoossa.

Youtube-videoiden tekemisellä itsensä ja perheensä elättävä Inari Fernández kutsuu itseään tuottajaksi. ”Olisi vaikea sanoa itseäni toimittajaksi, koska teen käsikirjoituksen kuvauksen, markkinoinnin ja koko tämän tuotannon, joka tässä pyörii.”

Fernández on rakentanut oman yrityksensä Inari Median videotuotannon ja vaikuttajamarkkinoinnin ympärille. Yrityksen edellisen tilikauden liikevaihto oli 133 000 euroa.

Fernándezin kuukausilaskutus on tällä hetkellä noin 7 000 euroa. Hän nostaa nettopalkkaa 2 500 euroa kuussa ja sijoittaa noin puolet laskutettavasta summasta yrittäjän sivukulujen jälkeen yritykseensä mahdollisia investointeja ja hankintoja varten.

Esimerkiksi erilaisia kameroita Fernándezilla on seitsemän. Yli viiden tuhannen euron tietokone tarvitaan, jotta raskaat videotiedostot saa käsiteltyä nopeasti.

Raha tulee vaikuttajamarkkinointiyhteistöistä, esiintymisistä, koulutuksista ja yrityksille tehtävistä sosiaalisen median strategioista.

Sähkökirjapalvelun ja Sodankylän kunnan lisäksi Fernándezin jatkuvia yhteistyökumppaneita ovat suomalainen lastenvaatevalmistaja sekä maatalouden etujärjestö MTK. Ne saavat näkyvyyttä Fernándezin videoilla ja Instagram-tilillä.

Fernándezin pääkanava on Youtube, missä hänen Äidin puheenvuoro -videoblogillaan on noin 67 000 tilaajaa. Suosituimpia videoita on katsottu yli 500 000 kertaa.

Instagramissa hänellä on noin 34 000 seuraajaa.

Fernández avasi Äidin puheenvuoro -kanavan jo vuoden 2017 helmikuussa. Aluksi hän teki videoita lähinnä äitiyteen liittyvistä teemoista sekä perheensä lomamatkoilta, jotka suuntautuivat hänen aviomiehensä kotimaahan Espanjaan.

Videoita on kolmen vuoden aikana katsottu yhteensä yli 15 miljoonaa kertaa.

Lisäksi Fernández piti noin puolen vuoden ajan Vauva.fi-sivustolla arjestaan perinteistä blogia, mutta se päättyi maaliskuun alussa, kun Vauva siirtyi osaksi Helsingin Sanomien toimitusta.

Fernandez arvioi tekevänsä 50-tuntista työviikkoa, mutta usein työmäärä on tätä suurempi. Hänen laskennallinen tuntipalkkansa on noin 40 euroa.

”Ainakin viisi päivää viikossa teen töitä koko valveillaoloajan”, hän sanoo.

Hän julkaisee sopimuksen mukaisesti joka tiistai Vaihtovuosi Sodankylässä -videon ja noin viisi kertaa viikossa Instagram-postauksia.

Videoiden tekemiseen kuluu paljon aikaa, koska Fernandez tekee kaiken itse: ideoi, käsikirjoittaa, kuvaa, ohjaa perhettään, esiintyy, editoi, jälkikäsittelee ja julkaisee. Vain käännöstekstit, Youtube-kansikuvat ja taustamusiikin hän tilaa ulkopuolelta.

Vajaan puolen tunnin videon kuvauksiin menee vähintään päivä ja editointiin ja muuhun jälkikäsittelyyn kaksi.

 

Vielä noin kaksi vuotta sitten Fernández oli vakituisessa työsuhteessa Ylellä. Yrittäjän uraa edelsi noin 12 vuoden työputki kirjoittavana toimittajana ja radiotuottajana sekä YleX:n tapahtumatuottajana ja -markkinoijana.

Vuosien varrella Fernández koki mediatalojen työnkuvat itselleen liian kapeiksi. Piti olla joko kirjoittava toimittaja, radiotuottaja tai tapahtumien järjestäjä. Toimenkuvaa oli vaikea laajentaa.

Fernández olisi halunnut tehdä Ylelle perheasioita käsittelevää podcastia, mutta Yle kieltäytyi.

”’Ei kukaan halua kuunnella tapahtumatuottajan podcastejä äitiydestä. Et voi tehdä podcasteja, koska et ole radiojuontaja.’ Näin minulle sanottiin.”

Lopulta hän päätti lähteä vakituisesta työpaikasta. Yrittäjänuransa aluksi Fernández tienasi elantonsa kirjoittamalla freelancerina juttuja ja tekemällä yritysviestintää ja -markkinointia. Yle oli hänen ensimmäisen asiakkaansa.

Yön tunnit kuluivat uuden intohimon eli videoiden parissa. Sitten hän päätti uravalmentajan kannustamana keskittyä vain videoiden tekemiseen.

”Päätin, että Youtuben tekemisestä tulee seuraava ammattini. Karsin oikeastaan lähes kaiken muun paitsi vaikuttajamarkkinointiin liittyvät projektit pois.”

Nyt Fernández on saavuttanut aseman, jossa voi toteuttaa itseään laajasti. Suunnitelmissa on siirtyminen arjen kuvaamisesta luontoon sekä mahdollisesti ainakin lastenkirjojen toimittaminen ja oma podcast.

”Yrittäjänä oleminen vaatii kekseliäisyyttä, mutta uskon todella vahvasti siihen, että jos seuraa omaa vahvaa intohimoa, se tuo menestyksen.”

Inari Fernández, 39

 

Tubettaja ja vaikuttajamarkkinoinnin yrittäjä vuodesta 2018 lähtien. Tuottaa yrityksensä Inari Media Oy:n kautta sosiaalisen median sisältöjä Youtubeen ja Instagramiin.

Filosofian maisteri Tampereen yliopistosta. Opiskeli tiedotusoppia ja saksan kieltä.

Asuu perheensä kanssa Sodankylän Vuojärvellä. Tekee Sodankylän kunnan kanssa yhteistyössä #vaihtovuosisodankylässä-sarjaa Äidin puheenvuoron some-kanaviin. Sarjaa on katsottu 33 miljoonaa kertaa 8 kuukauden aikana eri kanavista ja sitä on kommentoitu, tykätty tai jaettu yli miljoona kertaa.

Työskennellyt aiemmin toimittajana Orimattilan Sanomissa, Miss Mix -lehdessä ja Cosmopolitanissa sekä freelancertoimittajana useille aikakauslehdille. Toiminut radio- sekä tapahtumatuottajana ja -markkinoijana YleX:llä.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta