Mainonta romahti ja tiedonjano kasvoi – miten muuttuu ansainta?

JOURNALISTI
23.4.2020

Twitter: @AnnukkaOksanen ja @EYrjola

Annukka Oksanen on Kööpenhaminassa
asuva talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
Elina Yrjölä on nykyinen konsulttiyrittäjä
ja entinen mediapomo ja journalisti.

ELINA: Moro, mites menee? Outoa aikaa elellään, monessa mielessä.

Annukka: Heipä hei, ja kiitos ihan hyvin tilanteeseen nähden. Tilannehan tosiaan on poikkeuksellinen.

E: Koronasisältöä alkaa pursuta jo korvista, mutta mietitäänkö silti, miltä kevään poikkeusviikot mahtavat näyttää mediatalouden näkökulmasta?

A: Onhan tämä kiinnostavaa myös median kannalta. Mainonta on romahtanut, mutta samalla ihmisillä on hirveä tiedonjano, johon media tarjoaa helpotusta. Pohjoismaathan ovat jakaneet medialle kymmeniä miljoonia kriisitukea, ja Suomessakin Elina Grundström alkaa nyt ministeriön pyynnöstä selvittää asiaa. Moni maksumuurimedia on siirtänyt osan koronasisällöistään maksuttomaksi. Hmm.

E: Voisikohan koronakriisi jotenkin osaltaan edistää median tulorakenteen muuttumista?

A: Ai meinaat vanhan vitsin mukaisesti, että kun mainostulot laskevat vauhdikkaasti, sisältötuottojen suhteellinen osuus kasvaa kiivaasti eli rakenne muuttuu juuri toivottuun suuntaan – kunhan ei katso absoluuttista rahamäärää?

E: Heh. Vitsihän ei ole pelkkä vitsi, vaan noin on käynytkin. Ajattelin kuitenkin vähän muuta. Jos mediasaiteille tulee tämän houkuttelemana sellainenkin väki, joka ei yleensä kovin paljon seuraa perinteistä mediaa, osa heistä ehkä jää kriisin taltuttua maksavaksi yleisöksi. 

A: Joo, Sanoma taisi itse asiassa jo maaliskuun puolenvälin huitteilla esittääkin tämänsuuntaista varovaista arviota jossakin kysymys-vastaussetissään. Ja huom! Ihmiset taitavat tulla nimenomaan kovan uutissisällön takia, eivät lifestylen ja viihtymisen. No, mitä muuta tämä kriisi voisi median ansainnassa muuttaa?

E: Iltapäivälehdet kiinnostaa. Nehän ovat klikkivetoisia eli elävät verkossa mainosrahalla. Nyt klikkejä varmaan riittää, mutta mainosraha vähenee kyllä väistämättä sielläkin. Molemmat iltapäivälehdet ovat printin puolella luoneet ansiokkaasti maksullisia lisäsisältöjä, nämä kaikki mannerheimit ja tsunamit ja talvisodat. Jokohan ne alkaisivat keksiä jotain toimivaa myös digin puolelle?

A: Entä voisikohan tulla jotakin aivan uutta ansainnan tapaa? Tai voisiko jokin toistaiseksi marginaalinen vahvistua? Semmoinen tukemisen meininki on monilla aloilla lähtenyt voimakkaasti liikkeelle. Ihmiset ostavat lahjakortteja ravintoloihin ja kosmetologille, kun palveluita ei voi käyttää, mutta halutaan auttaa yrittäjiä kassakriisin yli.

E: Eli lisää tämmöistä Guardian-mallia ehkä, että vaikka lahjoitetaan? Miten musta tuntuu, että Suomessa ainakaan isot mediatalot eivät ole ihan riittävän sympaattisia tähän.

A: Joo. Ja ehkei pörssiyhtiöille lahjoitella niin helposti, kun niiden tavoitteena on kuitenkin määritelmällisesti voitto. Mutta ehkä mikromaksaminen voisi vihdoin yleistyä. Kun iso joukko ihmisiä tulee lukemaan maksuttomia sisältöjä, heille voisi vuositilauksen lisäksi tarjota sisältöä ostettavaksi juttu kerrallaan.

E: Totta. Mutta hei! Sanoit tuolla aiemmin, että ihmiset tulevat nyt saiteille nimenomaan uutisten perässä. Mitä jos tästä seuraisikin uutisjournalismin renessanssi?

A: Ihanaa! Samoin voisi toivoa, että koronakriisi saisi ihmiset pysyvästi ymmärtämään, että maailma on loppujen lopuksi täynnä epävarmuutta. Jospa lukijat alkaisivat hulluina klikata sisältöjä, joissa journalistit kertovat, kuinka hähmäistä ja epäselvää kaikki on. Nokkelien kolumnien tilalle tulisi polveilevia yhtäältä–toisaalta-selostuksia.

E: Onnea vain otsikoiden tekijöille sitten!



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta