Mainonta romahti ja tiedonjano kasvoi – miten muuttuu ansainta?

JOURNALISTI
23.4.2020

Twitter: @AnnukkaOksanen ja @EYrjola

Annukka Oksanen on Kööpenhaminassa
asuva talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
Elina Yrjölä on nykyinen konsulttiyrittäjä
ja entinen mediapomo ja journalisti.

ELINA: Moro, mites menee? Outoa aikaa elellään, monessa mielessä.

Annukka: Heipä hei, ja kiitos ihan hyvin tilanteeseen nähden. Tilannehan tosiaan on poikkeuksellinen.

E: Koronasisältöä alkaa pursuta jo korvista, mutta mietitäänkö silti, miltä kevään poikkeusviikot mahtavat näyttää mediatalouden näkökulmasta?

A: Onhan tämä kiinnostavaa myös median kannalta. Mainonta on romahtanut, mutta samalla ihmisillä on hirveä tiedonjano, johon media tarjoaa helpotusta. Pohjoismaathan ovat jakaneet medialle kymmeniä miljoonia kriisitukea, ja Suomessakin Elina Grundström alkaa nyt ministeriön pyynnöstä selvittää asiaa. Moni maksumuurimedia on siirtänyt osan koronasisällöistään maksuttomaksi. Hmm.

E: Voisikohan koronakriisi jotenkin osaltaan edistää median tulorakenteen muuttumista?

A: Ai meinaat vanhan vitsin mukaisesti, että kun mainostulot laskevat vauhdikkaasti, sisältötuottojen suhteellinen osuus kasvaa kiivaasti eli rakenne muuttuu juuri toivottuun suuntaan – kunhan ei katso absoluuttista rahamäärää?

E: Heh. Vitsihän ei ole pelkkä vitsi, vaan noin on käynytkin. Ajattelin kuitenkin vähän muuta. Jos mediasaiteille tulee tämän houkuttelemana sellainenkin väki, joka ei yleensä kovin paljon seuraa perinteistä mediaa, osa heistä ehkä jää kriisin taltuttua maksavaksi yleisöksi. 

A: Joo, Sanoma taisi itse asiassa jo maaliskuun puolenvälin huitteilla esittääkin tämänsuuntaista varovaista arviota jossakin kysymys-vastaussetissään. Ja huom! Ihmiset taitavat tulla nimenomaan kovan uutissisällön takia, eivät lifestylen ja viihtymisen. No, mitä muuta tämä kriisi voisi median ansainnassa muuttaa?

E: Iltapäivälehdet kiinnostaa. Nehän ovat klikkivetoisia eli elävät verkossa mainosrahalla. Nyt klikkejä varmaan riittää, mutta mainosraha vähenee kyllä väistämättä sielläkin. Molemmat iltapäivälehdet ovat printin puolella luoneet ansiokkaasti maksullisia lisäsisältöjä, nämä kaikki mannerheimit ja tsunamit ja talvisodat. Jokohan ne alkaisivat keksiä jotain toimivaa myös digin puolelle?

A: Entä voisikohan tulla jotakin aivan uutta ansainnan tapaa? Tai voisiko jokin toistaiseksi marginaalinen vahvistua? Semmoinen tukemisen meininki on monilla aloilla lähtenyt voimakkaasti liikkeelle. Ihmiset ostavat lahjakortteja ravintoloihin ja kosmetologille, kun palveluita ei voi käyttää, mutta halutaan auttaa yrittäjiä kassakriisin yli.

E: Eli lisää tämmöistä Guardian-mallia ehkä, että vaikka lahjoitetaan? Miten musta tuntuu, että Suomessa ainakaan isot mediatalot eivät ole ihan riittävän sympaattisia tähän.

A: Joo. Ja ehkei pörssiyhtiöille lahjoitella niin helposti, kun niiden tavoitteena on kuitenkin määritelmällisesti voitto. Mutta ehkä mikromaksaminen voisi vihdoin yleistyä. Kun iso joukko ihmisiä tulee lukemaan maksuttomia sisältöjä, heille voisi vuositilauksen lisäksi tarjota sisältöä ostettavaksi juttu kerrallaan.

E: Totta. Mutta hei! Sanoit tuolla aiemmin, että ihmiset tulevat nyt saiteille nimenomaan uutisten perässä. Mitä jos tästä seuraisikin uutisjournalismin renessanssi?

A: Ihanaa! Samoin voisi toivoa, että koronakriisi saisi ihmiset pysyvästi ymmärtämään, että maailma on loppujen lopuksi täynnä epävarmuutta. Jospa lukijat alkaisivat hulluina klikata sisältöjä, joissa journalistit kertovat, kuinka hähmäistä ja epäselvää kaikki on. Nokkelien kolumnien tilalle tulisi polveilevia yhtäältä–toisaalta-selostuksia.

E: Onnea vain otsikoiden tekijöille sitten!



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta