Mainonta romahti ja tiedonjano kasvoi – miten muuttuu ansainta?

JOURNALISTI
23.4.2020

Twitter: @AnnukkaOksanen ja @EYrjola

Annukka Oksanen on Kööpenhaminassa
asuva talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
Elina Yrjölä on nykyinen konsulttiyrittäjä
ja entinen mediapomo ja journalisti.

ELINA: Moro, mites menee? Outoa aikaa elellään, monessa mielessä.

Annukka: Heipä hei, ja kiitos ihan hyvin tilanteeseen nähden. Tilannehan tosiaan on poikkeuksellinen.

E: Koronasisältöä alkaa pursuta jo korvista, mutta mietitäänkö silti, miltä kevään poikkeusviikot mahtavat näyttää mediatalouden näkökulmasta?

A: Onhan tämä kiinnostavaa myös median kannalta. Mainonta on romahtanut, mutta samalla ihmisillä on hirveä tiedonjano, johon media tarjoaa helpotusta. Pohjoismaathan ovat jakaneet medialle kymmeniä miljoonia kriisitukea, ja Suomessakin Elina Grundström alkaa nyt ministeriön pyynnöstä selvittää asiaa. Moni maksumuurimedia on siirtänyt osan koronasisällöistään maksuttomaksi. Hmm.

E: Voisikohan koronakriisi jotenkin osaltaan edistää median tulorakenteen muuttumista?

A: Ai meinaat vanhan vitsin mukaisesti, että kun mainostulot laskevat vauhdikkaasti, sisältötuottojen suhteellinen osuus kasvaa kiivaasti eli rakenne muuttuu juuri toivottuun suuntaan – kunhan ei katso absoluuttista rahamäärää?

E: Heh. Vitsihän ei ole pelkkä vitsi, vaan noin on käynytkin. Ajattelin kuitenkin vähän muuta. Jos mediasaiteille tulee tämän houkuttelemana sellainenkin väki, joka ei yleensä kovin paljon seuraa perinteistä mediaa, osa heistä ehkä jää kriisin taltuttua maksavaksi yleisöksi. 

A: Joo, Sanoma taisi itse asiassa jo maaliskuun puolenvälin huitteilla esittääkin tämänsuuntaista varovaista arviota jossakin kysymys-vastaussetissään. Ja huom! Ihmiset taitavat tulla nimenomaan kovan uutissisällön takia, eivät lifestylen ja viihtymisen. No, mitä muuta tämä kriisi voisi median ansainnassa muuttaa?

E: Iltapäivälehdet kiinnostaa. Nehän ovat klikkivetoisia eli elävät verkossa mainosrahalla. Nyt klikkejä varmaan riittää, mutta mainosraha vähenee kyllä väistämättä sielläkin. Molemmat iltapäivälehdet ovat printin puolella luoneet ansiokkaasti maksullisia lisäsisältöjä, nämä kaikki mannerheimit ja tsunamit ja talvisodat. Jokohan ne alkaisivat keksiä jotain toimivaa myös digin puolelle?

A: Entä voisikohan tulla jotakin aivan uutta ansainnan tapaa? Tai voisiko jokin toistaiseksi marginaalinen vahvistua? Semmoinen tukemisen meininki on monilla aloilla lähtenyt voimakkaasti liikkeelle. Ihmiset ostavat lahjakortteja ravintoloihin ja kosmetologille, kun palveluita ei voi käyttää, mutta halutaan auttaa yrittäjiä kassakriisin yli.

E: Eli lisää tämmöistä Guardian-mallia ehkä, että vaikka lahjoitetaan? Miten musta tuntuu, että Suomessa ainakaan isot mediatalot eivät ole ihan riittävän sympaattisia tähän.

A: Joo. Ja ehkei pörssiyhtiöille lahjoitella niin helposti, kun niiden tavoitteena on kuitenkin määritelmällisesti voitto. Mutta ehkä mikromaksaminen voisi vihdoin yleistyä. Kun iso joukko ihmisiä tulee lukemaan maksuttomia sisältöjä, heille voisi vuositilauksen lisäksi tarjota sisältöä ostettavaksi juttu kerrallaan.

E: Totta. Mutta hei! Sanoit tuolla aiemmin, että ihmiset tulevat nyt saiteille nimenomaan uutisten perässä. Mitä jos tästä seuraisikin uutisjournalismin renessanssi?

A: Ihanaa! Samoin voisi toivoa, että koronakriisi saisi ihmiset pysyvästi ymmärtämään, että maailma on loppujen lopuksi täynnä epävarmuutta. Jospa lukijat alkaisivat hulluina klikata sisältöjä, joissa journalistit kertovat, kuinka hähmäistä ja epäselvää kaikki on. Nokkelien kolumnien tilalle tulisi polveilevia yhtäältä–toisaalta-selostuksia.

E: Onnea vain otsikoiden tekijöille sitten!



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta